Pyhän Annan hedelmöittymistä muistellaan vasta huomenna.
Mutta katolisessa kirkossa vietetään Marian perisynnittömän sikiämisen juhlapäivää 8.12. #themoreyouknow
2 tykkäystä
Että emme unohtaisi Lutherin kanta: 
In 1522, he wrote in his Little Prayer Book: “She is full of grace [voll Gnaden]; so that she may be recognized as without any sin. . . . God’s grace fills her with all gifts and frees her from all evil.” In a 1527 sermon, preached “on the day of the Conception of Mary the Mother of God,” Luther remarkably proclaimed: It is a sweet and pious belief that the infusion of Mary’s soul was effected without original sin; so that in the very infusion of her soul she was also purified from original sin and adorned with God’s gifts, receiving a pure soul infused by God; thus from the first moment she began to live she was free from all sin. (källa: http://www.ncregister.com/blog/darmstrong/martin-luthers-immaculate-purification-view-of-mary)
Ruotsissa Östanbäcks klosterissa oli seuraavat luterilaiset menot 8. päivänä: Östanbäcks Kloster
#themoreyouknow
2 tykkäystä
Vanhalla puolella joskus linkkasin tuon Juhlapostillasta löytyvän saarnan. Käytiin mielenkiintoista keskustelua aiheesta.
Itse olen sitä mieltä, että immaculata conceptio on tosiaan hurskas uskomus. Ajattelen, että sen dogmatisointi ei ole ollut välttämättä onnistunut asia.
1 tykkäys
Kyllä, muistan toki. Näin tärkeä asia ei pidä unhoittta. Huskas uskomus, jota voisi pitää esillä enemmän.
Ortodoksisessa kirkossa on tänään Jumalansynnyttäjän juhla. Usein jonkin juhlan jälkeisenä päivänä muistellaan jotakuta toista siihen juhlaan liittyvää henkilöä. Pyhän ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen muistopäivä on 27.12. ja Herodeksen surmauttamien pyhien lapsimarttyyrien muistopäivä 29.12.
Osaatko selittää, miksi teikäläisten kalenteri heittää päivällä eteenpäin melkein kaikkien juhlien osalta?
Eiköhän se ole niin, että toisten kirkkojen kalenteri heittää päivällä taaksepäin?
Eli siis et osaa selittää asiaa. Osaisikohan joku muu? @ortodoksit
Muut kirkot ovat jättäneet pois Jumalansynnyttäjän juhlan 26.12. ja siirtäneet pyhän ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen muistopäivän päivällä taaksepäin ja kutsuneet sitä Tapaninpäiväksi ja siirtäneet Herodeksen surmauttamien lapsimarttyyrien päivän päivällä taaksepäin ja kutsuneet sitä viattomien lasten päiväksi.
Jumalansynnyttäjän juhla meillä on huomenna, joten ei sitä ole jätetty pois. Monissa kohdin kalenterit ovat kehittyneet sellaisina vuosisatoina, jolloin yhteydenpito oli hidasta ja vaikeaa, joten syntyi monenlaisia paikallisia perinteitä. Eihän orientaaleillakaan ole samanlainen kalenteri kuin ortodokseilla. Ajatus, että nykyortodoksinen (tai roomalainen) kalenteri olisi “oikea” ja muut siitä muutettuja, on ihan hassu.
6 tykkäystä
Nykyroomalainen nyt ei olekaan, kun siinä on kaikki vanhat vietot muutettu.
Ei varmasti ole prekonsiliaarinenkaan kalenteri. Ai niin, ihanko tosiaan “kaikki”?
2 tykkäystä
Pyydän anteeksi! En huomannut sanoa, että en tarkoita katolista kirkkoa, jossa kunnioitetaan Jumalansynnyttäjää ja muita pyhiä. Tässä oli kysymys siitä, miksi joulun jälkeiset juhlat ovat ortodoksisessa kirkossa eri aikana kuin luterilaisissa kirkoissa.
Tuli netin ihmeellisessä maailmassa vastaan tällainen video, jossa puhutaan granaattiomenasta kristillisenä ja kulttuurisena symbolina. Armenian kirkossa toimitetaan uudenvuodenpäivänä granaattiomenien siunaus. Itse siunaustraditio on kuitenkin ilmeisesti hyvin uusi, vuodelta 2015.
[https://m.youtube.com/watch?v=YPlyZqsb82Y](Granaattiomenien siunaus)
Tänään on Sakkeuksen sunnuntai, yksitoista viikkoa ennen pääsiäistä, joka on tänä vuonna aprillipäivänä. Suuren paaston valmistusviikot alkavat viikon kuluttua, niitä on kolme. Sitten seuraa kuusi suuren paaston viikkoa ja suuri viikko ennen Herran pääsiäistä.
Suuren paaston rakenne päivämäärineen vuonna 2018
PAASTON VALMISTUSVIIKOT
14.1. – 11 viikkoa ennen pääsiäistä: Sakkeuksen sunnuntai
21.1. – 10 viikkoa ennen pääsiäistä: publikaanin ja fariseuksen sunnuntai
Ensimmäinen valmistusviikko, paastoton viikko (ei paastoa edes keskiviikkona ja perjantaina)
28.1. – 9 viikkoa ennen pääsiäistä: tuhlaajapojan sunnuntai
Toinen valmistusviikko: liharuoasta luopumisen viikko (vielä saa syödä lihaa ja kalaa, mutta keskiviikkona ja perjantaina tavallinen ankara paasto)
4.2. – 8 viikkoa ennen pääsiäistä: tuomiosunnuntai (viimeinen päivä, jona syödään lihaa ja kalaa)
Kolmas valmistusviikko: maitoruoasta luopumisen viikko, ”juustoviikko” (paastoviikko, mutta maitotuotteita ja kananmunia saa syödä joka päivä, myös keskiviikkona ja perjantaina)
SUURI PAASTO 11.2.–25.3.2018
11.2. – 7 viikkoa ennen pääsiäistä: sovintosunnuntai (viimeinen päivä, jona syödään maitotuotteita ja kananmunia)
Ensimmäinen paastoviikko: puhdas viikko
18.2. – 6 viikkoa ennen pääsiäistä: ortodoksisuuden sunnuntai
Toinen paastoviikko
25.2. – 5 viikkoa ennen pääsiäistä: pyhittäjä Gregorios Palamaksen sunnuntai
Kolmas paastoviikko
4.3. – 4 viikkoa ennen pääsiäistä: ristinkumartamisen sunnuntai
Neljäs paastoviikko
11.3. – 3 viikkoa ennen pääsiäistä: pyhittäjä Johannes Siinailaisen sunnuntai
Viides paastoviikko
18.3. – 2 viikkoa ennen pääsiäistä: pyhittäjä Maria Egyptiläisen sunnuntai
Kuudes paastoviikko, Lasaruksen lauantaina mäti sallittu
25.3. – Viikkoa ennen pääsiäistä: Herran ratsastus Jerusalemiin, palmusunnuntai
SUURI VIIKKO 26.3. – 31.3.
Suuri maanantai, suuri tiistai, suuri keskiviikko, suuri torstai, suuri perjantai, suuri lauantai
1.4.2018 – HERRAN PÄÄSIÄINEN, KRISTUKSEN YLÖSNOUSEMUS
1 tykkäys
Tänään on P. Henrikin marttyyrikuoleman päivä. Minusta pitäisi palata Suomessa keskiaikaiseen järjestykseen, jossa P. Henrikiä muistetaan hänen varsinaisena päivänään. Tämänpäiväinen PP. Fabianin ja Sebastianin päivä oli silloin taas edellisenä päivänä, eli ne olivat toisin päin.
1 tykkäys
Huomenna kun on Publikaanin ja fariseuksen sunnuntai, olen sen mielessäni omavaltaisesti ristinnyt Hesykasmin sunnuntaiksi. Jotain hesykasmiin liittyvää tulee silloin luettua, vaikka lukeminen ei tietenkään itse harjoitusta korvaa. Eikä harjoitus kerran vuoteen ole juuri mitään. Ja kokenut opastajakin kai olisi hyvä olla.
Ja vielä tämäkin: luonnontieteellinen koulutus on iskostanut minuun enempi rationaalisanalyyttisen lähestymistavan asioihin, joten mystinen Gelassenheit (‘silleenjättäminen’?) ei oikein tahdo luonnistua. Paitsi tiloissa joita koululääketiede ei katso hyvällä, mutta se on sitten ihan oma lukunsa se.
Muualla maailmassa p. Heikkiä muistetaan juurikin tänään, sikäli kuin ylipäätään muistetaan; kovin tärkeä pyhimyshän hän ei tietenkään Suomen ulkopuolella edes muualla Pohjolassa ole, ja toki tämän päivän tärkeimmät päivänsankarit ovat useimmissa paikalliskirkoissa nimenomaan yleiskirkolliset Sebastianus ja Fabianus. Mutta Henrik siis mainitaan myös, kymmenkunnan muun paikallisemman pyhän joukossa.
Miksi huomenna? Meillähän on pyhittäjä Gregorios Palamaksen sunnuntai 5 viikkoa ennen pääsiäistä, tänä vuonna 25.2. Se on “hesykasmin sunnuntai”.
1 tykkäys