Jotenkin kunnioitan tuota asennetta. En ihan ymmärrä, mutta kunnioitan. Ehkä se johtuu siitä, että olen oppinut kunnioittamaan sinua keskustelijana. Oma tieni saattaa kuitenkin olla toinen.
3 tykkäystä
Mutta riippumatta omasta kannastssi SLEY on tuon kirkon osa ja siten myös sinä tulet osalliseksi tuon kirkon tekemisistä. Et voi työntää päätä pensaaseen ja sanoa ettei koske sinua.
Tuota, tuota…Olen ollut katolinen yli puolet elämästäni, mutta en ole mariologiaa enkä pyhimys rukouksia liiemmälti harrastanut…
Tämä on juuri se ratkaiseva pohdinta, josta seuraa monia kysymyksiä:
-Millä perusteella kirkon jäsen on osallinen kirkon tai oman seurakuntansa ratkaisuista?
-Millä perusteella kirkon lähetyksessä mukana oleva järjestö on osallinen kirkon ratkaisuista?
-Millä perusteella kirkosta eronnut kristitty on osallinen kirkon ratkaisuista - mistä kaikista ryhmistä ja yhteydenpidoista hänen on luovuttava?
Tämä on kai lähinnä kirkko-opillinen asia. Mikä on ev.lut.kirkon ja Kristuksen kirkon suhde? Diakoni kirkkomme pappina esittää edellä aika yleisen näkemyksen siitä.
Monia on syitä, joihin vedoten ovet suljetaan. Ei niitä voi kiistää, hyviä ovat niin rahaan kuin omaantuntoon jne vetoamiset.
Kauempaa katsovat voivat kuitenkin ajatella että olemme kaikki samassa liemessä.
1 tykkäys
Mielestäni suolan tulee pysyä kirkossa niin kauan kuin se on käytännössä mahdollista. Jos konservatiivit ja herätysliikeväki lähtevät pois, muuttuu kirkon nykymeno yhä jumalattomammaksi ja sellaista tuskin tahdotaan.
Voin itse hyvin kuulua ja tukea kirkon lähetysjärjestöjä niin kauan kuin ne tekevät hyvää työtä ja pitäytyvät raamatullisessa opissaan, enkä ole vastuussa kirkon liberaalisiiven huonoista päätöksistä, kirkolliskokouksen päätöksistä ja niiden noudattamisista tai noudattamatta jättämisistä, tai kirkon huonosta kehityksestä muilta osin kuin omalla äänestyskäyttäytymiselläni ja osallistumisellani järjestöjen ja seurakuntien toimintaan.
Jos haluttaisiin aitoa edistystä nyt käsillä oleviin asioihin piispainkokouksessa ja myöhemmin kirkolliskokouksessa, kirkon tulevissa linjauksissa, ja jos piispat ehdottavat kahdenlaisia käsityksiä kirkkomme sisällä, pitäisin vähintäänkin kohtuullisena, että konservatiiviset lähetysjärjestöt ja muut perinteisiin näkemyksiin katsovat saisivat oman hiippakunnan ja piispan kirkon sisälle ja johon voisi seurakuntalainen liittyä kotiosoitteestaan huolimatta ja tukea kirkollisveroillaan tätä. Muussa tapauksessa tilanne johtaa ennenpitkää oman kirkon perustamiseen.
1 tykkäys
Näin on spekuloitu. Mutta siinä vaihtoehdossa on jonkun mielestä esteenä toiminnan ja talouden supistuminen pikkuruiseksi. Itse uskon että suuri este on myös teologinen: On näkemys, jonka mukaan omia kirkkoja ei voi perustaa. Kristus on perustanut jo kirkon!
Tunnustuksellinen luterilaisuus tai osa sitä edustavista näkee kirkosta lähtemisen oman oppinsa mukaisesti kuitenkin oikeaksi. En tiedä tarkkaan, millaisia vääntöjä ja keskusteluja kaikkien pienten luterilaisten kirkkojen piirissä on käyty - ennen ja nyt. Lähetyshiippakunnan nimessäkin näkyy oman kirkon perustamisen suuri vaikeus, jos teologia on vakavaa ja vanhaa, niinkuin on.
Pidänkin ensisijaisesti tavoitteena kirkon sisällä pysymistä. Oma kirkkokunta voi olla seurausta siinä tapauksessa, ettei jatko nykyisessä olisi mahdollista kenenkään mielestä, ei edes kirkon nykyisen hallinnon.
Tätä omaa hiippakuntaa konservatiiveille kirkon päättäjien tulisi kuitenkin ottaa vakavasti harkintaan. Sellaisen talous kestäisi hyvin, jos konservatiiveja ja lähetysjärjestöjen kannattajia olisi muutamiakin prosentteja kirkon nykyjäsenistöstä, ja näin onkin.
Kun ehdotetaan kahta tietä avioliittokysymyksessä, pitää olla silloin myös aitoa halua mahdollistaa konservatiivisesti ajattelevien pysyminen kirkossa. Jos jonkinlaisia kauppoja yritetään piispojen ja kirkolliskokouksen taholta tehdä, pitäisi olla aitoa halua myös sitten antaa vastapuolelle mahdollisuuksia jatkaa omaa toimintaansa perinteisellä kristillisellä näkemyksellä.
1 tykkäys
LHPK kuitenkin keskustelee juuri tällä hetkellä perustaako se oman kirkon vai ei? No tämä nyt vain jonkinlaisena kuriositeettina, minulle kun on sama mitä he tekevät.
Mutta meidän Sleyläisten tilanne käy vakavaksi kun meiltä torpedoidaan mahdollisuus pappien vihkimiseen. Meidänkin kappelimme pitkäaikainen ja hyvä vastaava pastorimme jää eläkkeelle Toukokuussa ja me olemme helisemässä kun emme taida saada ketään tilalle. Pastorikuntamme vanhenee ja tarvitsisimme välttämättä lisää, mutta mistä ja miten?
1 tykkäys
Jos saan huomauttaa:
Kristus on perustanut kirkon, mutta tämä kirkko ei ole Suomen ev.lut kirkko. Ei myöskään mikään muu näkyvä kirkko, vaan una sancta ecclesia. Yksi Kirkko on uskonkohta. Se todellistuu näkyvissä kirkoissa siinä määrin, kuin näissä kirkoissa toteutuvat oikean kirkon tuntomerkit:
- Jumalan sana puhtaasti saarnattuna
- Kaste oikein toimitettuna
- Ehtoollinen oikein toimitettuna
- Avainten valta oikein hoidettuna
- Virka oikein hoidettuna
- Kristittyjen yhteinen rukous eli jumalanpalvelus edellisten toteutumisen oikeana paikkana.
- Pyhä risti, eli hätä, vaino ja ahdistus, jotka kirkon osaksi tulevat, kun se pitää kiinni tuntomerkeistä.
Ajatus siitä, että kansankirkko olisi sellainen kirkko, josta ei saisi lähteä, sillä se muka olisi Kristuksen perustama silloinkin, kun se hylkää Jumalan sanan totuuden ja sitä myöden muutkin tuntomerkit, on täysin käsittämätön Raamatun ja luterilaisen tunnustuksen valossa.
Pikemminkin pitäisi sanoa: koska kansankirkko on luopunut Jumalan sanan totuudesta puhtaana, pitää siitä lähteä, jotta voitaisiin olla oikeassa kirkollisessa yhteydessä Kristuksen Kirkkkoon. Näin käskee Jumalan sana, esim. Room.16:17-18; 2. Kor. 6:14-18; Ilm. 18:4-5
Tiedän, että ylläolevaa väitettä siitä, ettei kirkosta saa erota tästä syystä “ettei ole itse lupa perustaa uutta kirkkoa” viljellään mm. Sleyssä, mutta teologisesti se on ihan kukkua. Kristus perustaa nekin kirkot, jotka pysyvät hänen sanansa puhtaassa saarnassa ja sakramenttiensa oikeassa hoitamisessa, kaikissa tuntomerkkien oikeassa toteutumisessa. Kirkko ei menetä oikeallisuuttaan yksittäisten harhojen tähden, jos silti pyritään niitä vastaan taistelemaan piispojen ja papiston taholta. Sen sijaan, jos harhoja sallitaan tai ylläpidetään, ollaan luovuttu jo oikean näkyvän kirkon toteuttamisesta. Kansankirkon huutelu: “onhan tämä juuri oikea isien kirkko” on yhtä huono argumentti kuin Jeremian kirjan juutalaisten huuto “Tämä on Herran temppeli, Herran temppeli, Herran temppeli”. Ei ole, jos Jumalan sanasta luovutaan.
Myös kastetta tarjotaan kirkossa pysymisen perusteeksi. Kaste ei velvoita jäämään siihen kirkkoon, johon on kastettu, sillä Lutherin Roomalaiskirjekommentaarinkin mukaan meidät on kastettu “Kristukseen, ei paaviin, piispoihin, kirkolliskokouksiin tai kirkkoihin”. Kaste liittää meidät oikeaan kirkkoon, joka opettaa pitämään kaikki ne asetukset, jotka Kristus on käskenyt (vertaa lähetys- ja kastekäsky, Matt. 28:19). Näin ollen kasteemme käskee meitä myös eroamaan sellaisesta kirkosta, jossa Kristuksen asetuksia ei pidetä.
Kirkko on kaikkialla, missä sana saarnataan puhtaasti ja sakramentit oikein toimitetaan. Tämä toteutuu paikoitellen kansankirkossa, ja siksi siellä on tosi Jumalan lapsia. Mutta jokaisessa sen saarnatuolissa sana ei saa puhtaana kuulua ja se ylläpitää monia harhoja. Siksi siitä on yleisesti ottaen tullut lahko, eli sekaoppinen kirkko, jossa ei ole täysin turvallista olla sen sallimien harhojen tähden.
4 tykkäystä
Mites metodistit? Merkit täyteen
1 tykkäys
On se jotenkin loogisempaa että jos uskoo Una Sanctaan, ei evl- tai mistä tahansa kirkosta erotessaan perusta uutta vaan liittyy olemassa olevaan.
Jos ei usko Unaan, vaan kirkosta irrallaan olevaan Jumalaan, jota voi palvella missä vaan, kirkkojen jatkuva synnyttely ympäri maailmaa on ihan ok.
Mutta en siis edusta Sleyn teologeja, vaan ihan itseäni ja pohdin mitä sattuu maallikkona. Voin antaa vääriäkin arvioita toisten teologiasta.
1 tykkäys
Tämä lähtee siitä oletuksesta, että una sancta on sama asia kuin näkyvä seurakunta? En ymmärrä. Pitäähän uusia perustaa, kuten apostolit perustivat. Kirkon vanha ikä ei ole kirkon tuntomerkki. Toki ei ole pakko perustaa uutta, jos löytyy jo sellainen seurakunta, jossa tuntomerkit toteutuvat. Uusikin kirkko voi olla Kristuksen perustama ja apostolinen, jos siellä toteutuu sana ja sakramentit. Luopiokirkosta pitää lähteä, jotta voitaisiin palata Kristuksen oikean näkyvän kirkon, isien kirkon yhteyteen. Vaikka se tapahtuisikin maailmassa perustamalla uuden kirkon.
Sillä una sancta ei koostu kirkoista, vaan elää ja ilmenee niissä, jos armonvälineet (sekä muut tuntomerkit) pidetään puhtaina ja pyhinä.
1 tykkäys
Kyllä ja ei. Jo aikanaan kun LHPK vaihtoi nimensä oli niitä, jotka näkivät nimen omitun kirkolta. Luther-säätiöhän se oli alkujaan. Se oli ihan hyvä nimi.
Olisi voinut säilyä.
Jees, mutta “he” ajattelevat että apostolista jatkumoa seurataan kirkossa jonka historia kertoo jatkumosta.
Ei tästä enempää nyt. Minulta.
1 tykkäys
Aivan. Eikä historia ole huono juttu. Mutta Kristuksen Kirkko katsoo aina opillista eli hengellistä jatkumoa, ei historiallista (varsinkaan silloin, jos historiallinen kirkko on luopunut Jumalan sanasta - ja sen myötä omasta kirkkouudestaan.)
Ei mullakaan tämän enempää.
Asia tulee lähelle paitsi omasta kontekstistani käsin, myös sen vuoksi, kun nämä samat jutut on kuultu jo 100v. sitten ja niihin jo silloin vastattiin. Samoin olen itse näihin wri yhteyksissä monta kertaa jo vastannut. Alkaa väsyttää se.
Tämä on vaikea rasti. Onko konservatiivisissa järjestöissä mahdollisesti niin paljon väkeä, Sleykin on pieni järjestö. Järjestöjen yhteinen kirkkoprojekti kuulostaa vaikealta. Hätä voi yhdistää, miksi ei voisi liittyä lähetyshiippakuntaan.
Sieltähän se tuli. Yksinkertaisin ratkaisu on usein paras ratkaisu.
Loogista, mutta ei.
Una Sancta koostuu uskovista. Samaa pyhäin yhteyttä, vaikka oltaisiinkin eri leireissä.
Mitäpä sanoo Jeesus Joh.10:16?
Toki ei koskaan ilman mitään näkyvää kirkkoa.
“Jolla ei ole kirkkoa äitinä, hänellä ei voi olla Jumalaa Isänä.”
En minä ole nyt omaa kirkkokuntaa haluamassa, vaan oman hiippakunnan kirkon sisälle. Lhpk on pieni, vain muutamia tuhansia jäseniä kattava, eivätkä kaikki luterilaisen kirkon konservatiivit, joita on ainakin kymmenkertainen määrä, halua mennä siihen.
Sanoo että myös ei-juutalaiset voivat olla Jumalan lampaita.
1 tykkäys