Riittää kun sitoutuu Raamatun mukaiseen uskoon ja käy siellä, missä voi hyvällä omallatunnolla käydä. Välttämättä ei tarvitse kuulua mihinkään virallisesti, jos ei halua, eikä omatunto veny.
2 tykkäystä
Voi tsekata ja katsoa vapaasti, voiko omallatunnolla sitoutua siihen, miten sanaaa julistetaan. Meille on aika tärkeää sielunhoidollinen Jumalan lapsen lohdullinen vapaus. Hyvä indikaattori on se, että miten koet Sleyn toiminnan.
Oon varmaan tästä ennenkin kirjoittanut, mutta on jännä ilmiö, miten uuteen kirkkokuntaan liittyminen tuntuu vaativan enemmän opillista samanmielisyyttä kuin aiemmassa kirkkokunnassa pysyminen. Vaihdoksen toteuttaminen ajatuksella “oon noiden kanssa hieman vähemmän eri mieltä kuin nykyisen seurakunnan” tuntuu jotenkin tökkivältä. En tiedä miksi.
Piispojen aloitteessa näen sen positiivisen puolen, että kahden rinnakkaisen avioliittokäsityksen malli voisi parhaassa tapauksessa tehdä lopun siitä, miten lähetysjärjestöiltä vaaditaan homokannan suhteen sitä tai tätä ehtona rahoitukselle. Ehkä vanhalla kannalla olevat saisivat siis parempaa kohtelua? Toisena puolena tietysti asian järjetön epäloogisuus ja kirkkoherrojen velvollisuus huolehtia että homoparit tulevat vihityiksi.
Ei näiden asioiden pohtiminen kyllä ainakaan helpommaksi tule siitä, että on tällä hetkellä aktiivisesti mukana nimenomaan paikallisseurakunnan toiminnassa. Olen jopa suunnitteluryhmässä, joka kehittää oman kaupunginosani messuja. Mun koti hyvin monessakin mielessä on täällä - mutta isojen linjojen kehitys tuntuu silti väärältä. Hankalaa asiassa on sekin, että olen virkakannan ja muutaman muunkin asian takia erinäisille vaihtoehtoisille toimijoille auttamatta liian liberaali.
1 tykkäys
Jos tuo menee läpi joskus, niin minä jään uppoamaan tähän paskainstituutioon. Kirkko on hengellinen yhteisö joka on siellä missä evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Ja minähän teen niin vaikka ympärillä naitettaisiin kissat ja koiratkin. Ja jos joku tulee kehumaan omaa kirkkoaan ja/tai messuyhteisöään parempana vaihtoehtona niin en lupaa että käyttäydyn asiallisesti. Toki ensin haistatan piispoille.
D
4 tykkäystä
Perjaatteessa, mutta en näe, että konservatiivit hakisi tuota lehmänkauppaa - varsinkin, kun naispappeusponnen jälkeen täytyy olla suoraan sanoen vajaa uskoakseen diilin pitävän.
Mulla vois muuten olla aika kirjavatkin vaihtoehdot, mutta paavilaisella puolella mariologia ja pyhimysrukoukset tuntuu ylitsepääsemättömiltä, vapaissa suunnissa pitäis hylätä vahvasti sisäistetty kastekäsitys.
1 tykkäys
Mokoman touhun ja varsinkin Stadin seurakuntahyytymän tukeminen alkaa vaan jossain pisteessä tuntua liian väärältä. Kirkollisverot on kuitenkin oikeaa rahaa, se panos tuntuisi jo aika isolta mihin tahansa hyvään tarkoitukseen.
1 tykkäys
Ihan hyvällä omallatunnolla voit lopettaa maksun kirkolle ja antaa vastaavan tai minkä tahansa muun summan jollekin lähetysjärjestölle, yhteisölle tai seurakunnalle.
3 tykkäystä
Jos turkulainen liittyy Seurakuntaliittoon, mihin seurakuntaan hän kuuluu? Onko teillä Turussa jotakin toimintaa?
1 tykkäys
Hei, hyvä kysymys!
Lähin seurakunta on Marttilassa/Loimaalla.
Turussakin voi kyllä pyytää pastorin käymään. Varsinais-Suomessa toimii meillä pastori Daniel Salo.
1 tykkäys
Samaa mietin. Ensin tarjotaan hyväksyttäväksi kahta rinnakkaista käsitystä, sitten seurakunnissa aletaan valita uusia työntekijöitä “oikean” näkemyksen perusteella. Seuraavaksi sitä vaaditaan viran saamiseksi ja lopuksi perinteinen käsitys sallitaan näkemyksenä mutta sen mukaan ei saa toimia.
Naisten pappeuden hyväksymiseen liittyvät lupaukset ja niiden muutokset muistetaan liian hyvin, että tämä voisi mennä kirkolliskokouksessa läpi, ainakaan vielä.
5 tykkäystä
Lapset varmaan ainakin vetävät. Ehkä se menisi myös lapsenmielisille. 
No mutta lasten kaltaisiksihan meitä kehotetaan tulemaan!
2 tykkäystä
Aina voi ohjata sisarkirkon seurakuntaan :vinkvink: 
Mutta joo, vaihtoehtoja on, eikä eroamiseen pakotetun tarvitse lähteä tunnustuskunnan ulkopuolelta etsimään vaihtoehtoja
Jotenkin kunnioitan tuota asennetta. En ihan ymmärrä, mutta kunnioitan. Ehkä se johtuu siitä, että olen oppinut kunnioittamaan sinua keskustelijana. Oma tieni saattaa kuitenkin olla toinen.
3 tykkäystä
Mutta riippumatta omasta kannastssi SLEY on tuon kirkon osa ja siten myös sinä tulet osalliseksi tuon kirkon tekemisistä. Et voi työntää päätä pensaaseen ja sanoa ettei koske sinua.
Tuota, tuota…Olen ollut katolinen yli puolet elämästäni, mutta en ole mariologiaa enkä pyhimys rukouksia liiemmälti harrastanut…
Tämä on juuri se ratkaiseva pohdinta, josta seuraa monia kysymyksiä:
-Millä perusteella kirkon jäsen on osallinen kirkon tai oman seurakuntansa ratkaisuista?
-Millä perusteella kirkon lähetyksessä mukana oleva järjestö on osallinen kirkon ratkaisuista?
-Millä perusteella kirkosta eronnut kristitty on osallinen kirkon ratkaisuista - mistä kaikista ryhmistä ja yhteydenpidoista hänen on luovuttava?
Tämä on kai lähinnä kirkko-opillinen asia. Mikä on ev.lut.kirkon ja Kristuksen kirkon suhde? Diakoni kirkkomme pappina esittää edellä aika yleisen näkemyksen siitä.
Monia on syitä, joihin vedoten ovet suljetaan. Ei niitä voi kiistää, hyviä ovat niin rahaan kuin omaantuntoon jne vetoamiset.
Kauempaa katsovat voivat kuitenkin ajatella että olemme kaikki samassa liemessä.
1 tykkäys
Mielestäni suolan tulee pysyä kirkossa niin kauan kuin se on käytännössä mahdollista. Jos konservatiivit ja herätysliikeväki lähtevät pois, muuttuu kirkon nykymeno yhä jumalattomammaksi ja sellaista tuskin tahdotaan.
Voin itse hyvin kuulua ja tukea kirkon lähetysjärjestöjä niin kauan kuin ne tekevät hyvää työtä ja pitäytyvät raamatullisessa opissaan, enkä ole vastuussa kirkon liberaalisiiven huonoista päätöksistä, kirkolliskokouksen päätöksistä ja niiden noudattamisista tai noudattamatta jättämisistä, tai kirkon huonosta kehityksestä muilta osin kuin omalla äänestyskäyttäytymiselläni ja osallistumisellani järjestöjen ja seurakuntien toimintaan.
Jos haluttaisiin aitoa edistystä nyt käsillä oleviin asioihin piispainkokouksessa ja myöhemmin kirkolliskokouksessa, kirkon tulevissa linjauksissa, ja jos piispat ehdottavat kahdenlaisia käsityksiä kirkkomme sisällä, pitäisin vähintäänkin kohtuullisena, että konservatiiviset lähetysjärjestöt ja muut perinteisiin näkemyksiin katsovat saisivat oman hiippakunnan ja piispan kirkon sisälle ja johon voisi seurakuntalainen liittyä kotiosoitteestaan huolimatta ja tukea kirkollisveroillaan tätä. Muussa tapauksessa tilanne johtaa ennenpitkää oman kirkon perustamiseen.
1 tykkäys
Näin on spekuloitu. Mutta siinä vaihtoehdossa on jonkun mielestä esteenä toiminnan ja talouden supistuminen pikkuruiseksi. Itse uskon että suuri este on myös teologinen: On näkemys, jonka mukaan omia kirkkoja ei voi perustaa. Kristus on perustanut jo kirkon!
Tunnustuksellinen luterilaisuus tai osa sitä edustavista näkee kirkosta lähtemisen oman oppinsa mukaisesti kuitenkin oikeaksi. En tiedä tarkkaan, millaisia vääntöjä ja keskusteluja kaikkien pienten luterilaisten kirkkojen piirissä on käyty - ennen ja nyt. Lähetyshiippakunnan nimessäkin näkyy oman kirkon perustamisen suuri vaikeus, jos teologia on vakavaa ja vanhaa, niinkuin on.
Pidänkin ensisijaisesti tavoitteena kirkon sisällä pysymistä. Oma kirkkokunta voi olla seurausta siinä tapauksessa, ettei jatko nykyisessä olisi mahdollista kenenkään mielestä, ei edes kirkon nykyisen hallinnon.
Tätä omaa hiippakuntaa konservatiiveille kirkon päättäjien tulisi kuitenkin ottaa vakavasti harkintaan. Sellaisen talous kestäisi hyvin, jos konservatiiveja ja lähetysjärjestöjen kannattajia olisi muutamiakin prosentteja kirkon nykyjäsenistöstä, ja näin onkin.
Kun ehdotetaan kahta tietä avioliittokysymyksessä, pitää olla silloin myös aitoa halua mahdollistaa konservatiivisesti ajattelevien pysyminen kirkossa. Jos jonkinlaisia kauppoja yritetään piispojen ja kirkolliskokouksen taholta tehdä, pitäisi olla aitoa halua myös sitten antaa vastapuolelle mahdollisuuksia jatkaa omaa toimintaansa perinteisellä kristillisellä näkemyksellä.
1 tykkäys