Nämä rainbow aktivistit voivat mesoa täällä aikansa, mutta heitä odottaa päätepysäkki, jossa on jäätävä pois kyydistä ja silloin höyhenet, joita he mielellään käyttävät marsseissaan"kynitään."
Tässä on jonkinlaisena suojana vihkitapahtumien suhteellisesti pieni määrä ja seikka että asiaan on otettu suoraan kantaa valmisteluasiakirjassa.
Poikkeus pätee myös yhdenvertaisuuskakiin, jota ei sovelleta uskonnonharjoittamiseen.
1 tykkäys
Niinpäs onkin. Nyt vain odotellaan sitä tulkintaa jonka mukaan uskonto (evl) itsessään ei kiellä samaa sukupuolta olevien vihkimistä, vaan antaa siihen luvan, jolloin yksittäisen vihkijän kieltäytyminen vihkimistä voidaan katsoa olevan yksittäisen viranhaltijan syrjintää.
Jumalanpalvelustakaan ei ole aina katsottu (virkakysymyksessä) toimittajan osalta lähtökohtaisesti uskonnonharjoittamiseksi ja vihkiminen on jumalanpalvelus.
D
1 tykkäys
Tätä tulkintaa yritettiin taannoisen Oulun tuomiokapitulin päätöksen kumoamisyrityksessä, mutta korkein hallinto-oikeus päätti toisin. Kirkon avioliittokäsityksen mukainen toiminta ei ole syrjintää ja asian kirjaaminen kirkkojärjestykseen vahvistaa asiaa.
1 tykkäys
Kuten ei ole myöskään kirkon avioliittokäsityksen vastainenkaan toiminta jatkossa, jos niin käy. Jos papilla on lupa toimia vastoin kirkon käsitystä, niin mitä siitä seuraa? Asia ei ole yksinkertainen.
Pointtini on, että lainsäädäntö tulee sallimaan konservatiiveja vastustavan tulkinnan.
D
4 tykkäystä
Piispojen esityksen käsittely repii vanhat rintamalinjat ja muuttaa asetelmia. Kaikki meni kertaheitolla sotkuisemmaksi kuin ennen. Elämme mielenkiintoisia aikoja…
2 tykkäystä
Tämä tarkoittaisi, että jatkossa evankelis-luterilainen kirkko käsittäisi avioliiton yhä miehen ja naisen välisenä, mutta toinen käsitys sallisi avioliiton kahden henkilön välisenä
Ihmiskunnan jakautuminen pääsääntoisesti kahteen sukupuoleen eli miehiin ja naisiin on edelleen yhteiskunnassamme vallitseva. Kuvaukset sukupuolten moninaisuudesta aioastaan täydentävät kokonaiskuvaa eivät poista miehen ja naisen käsitteitä.
Kun avioliitto on Raamatussa esitelty poikkeuksetta miehen ja naisen välisenä ja lisäksi asia on kirjattu luterilaisiin tunnustuskirjoihin, ei tätä Raamatullista esimerkkiä avioliitosta voida poistaa sivuuttamatta Raamattua. Sen rinnalle nostettu kuvaus avioliitosta sukupuolesta riippumattomasti kahden henkilön välisenä nousee taikka yrittää nousta kokonaan muista ramatunkohdista.
Vaikuttaisi siltä että tämä ei Late Mäntylälle sovi, vaan hän haluaisi liimata kaikkiin miehistä ja naisista kertovien raamatunkohtien päälle korjausteippiä ja kirjoittaa niihin viittauksen henkilöihin.
3 tykkäystä
Vastaava “vastuuvapauslauseke” oli aikanaan myös naispappeutta kirkkoon tuotaessa. Nyt tiedämme ettei sillä pitkässä juokussa ole ollut mitään painoarvoa. Kun Pandoran lipas on avattu, niin sitä on hyvin vaikea enää saada kiinni.
1 tykkäys
Tässä tapauksessa se kirjoitettaisiin kirkkojärjestykseen, eikä se jäisi vain ponneksi.
Tietenkään se ei ole hyvä ratkaisu.
D
Emme elä vain mielenkiintoisia vaan myös ahdistavia aikoja.
Vaikka Mäntylä Ylen jutussa toki on kirkon uskon ja perinteen valossa väärässä, on hänen mainitsemansa nuorten ahdistus tosiasia.
En kyllä usko että nämä piispojen ja tulevaisuudessa varmasti myös kirkolliskokouksen tekemät uudistukset korjaavat mitään siitä mikä on tässä elämänmenossamme sekaisin ja pahasti. Eikä ahdistus vähenisi silloinkaan vaikka koko trad. avioliitto-opetus ajettaisiin ihan marginaaliin.
Sympatiani ja suruni koskee myös lasten ja nuorten vanhempia. Kun ympäröivä maailma on jotenkin mennyt kummalliseksi näissä asioissa, ei ole yksinkertaista kohdata ja auttaa omia tai toisten jälkeläisiä ymmärtämään elämää.
Meidän perinteistä mallia vaalivien suuri ongelma tässä tilanteessa on löytää tasapainoinen, kunnioittava ja rakastava asenne. Mitkä ovat oikeita sanoja? Kiukkuinen reaktio on kyllä ymmärrettävä. Mutta mitä se merkitsee niille joita asia todella koskee? Meistä tulee väkisinkin ja tahtomattamme tuomitsijoita. Sillä emme voi myöntyä kun toiset hokevat “Rakasta, rakasta” tarkoittaen sillä ainakin usein “anna periksi ja hyväksy kaikki”. Mutta emme voi silti lopettaa rakastamisen ja kunnioittamisen pyrkimystäkään.
Paradoksaalisesti vinksahtaneen yhteiskunnan rakkauden ja hyvinvoinnin nimissä vaatimat muutokset vähentävät keskinäistä rakkautta. Konservatiiveistakin saadaan nyt helposti ilmoille myrkyllistä puhetta.
Riittäisi esimerkiksi nuorten kohdalla että oppisimme kärsivällisesti ja tyynesti kohtaamaan näiden hämmennykset ja mielen ilmaukset, kun he näkevät ristiriidan Raamattuun perustuvan ihmiskäsityksen ja tämän liberaalin aikakauden välillä. Silti saisimme pysyä omassamme ja rukoillen odottaa heidän kypsyvän ja kasvavan samaan uskoon.
Mutta kun se ei riitä silloin kun maailman tahdissa taputtava kirkon uudistusporukka asettaa vain yhden “vaihtoehdon”: hyväksy kaikki, jos et halua olla pahan puolella.
Mitä voimme tehdä? Todella vaikea kysymys jos rehellisesti ajattelee ja varsinkin kasvuiässä olevien kannalta. He kärsivät. Kuten aina, kun aikuiset sekottavat asiat.
6 tykkäystä
Itse olen toivoni menenttänyt tämän maailman suhteen. Yleisellä tasolla kaikki menee aina yhä vain sairaammaksi ja sairaammaksi ja huonompaan suuntaan. Mutta varmasti on vielä niitä, jotka etsivät totuutta ja janoavat Jumalan vanhurskautta, ja heidän tähtensä on tärkeää pitää tarjolla evankeliumia.
2 tykkäystä
Minä olen vielä pykälän verran sinuunkin nähden epätoivoisempi. En nimittäin enää usko evankeliuminkaan tarjolla pitämisen auttavan juuri mitään. On vähän sama homma kuin silloin kun tulivat Jeesusta pidättämään ja lensivät selälleen hänen sanoessaan Jumalan nimen “Minä se olen”. Mutta heti kun pääsivät pystyyn niin ei muuta kuin ristiinnaulitsemaan. Äärimmäinen kuvaus paatumuksesta ja en voi sille mitään, vähän samanlaisena näen meidän aikamme ihmiset. Vaan niinhän on kirjoitettukin, että luopumuksen täytyy ensin tapahtua…
1 tykkäys
Mäntylän kanta on kylläkin johdonmukainen ja tavallinen niiden keskuudessa, jotka kannattavat samaa sukupuolta olevien parien vihkimistä. Tässä katsannossa perinteisen avioliittokäsityksen kritikoimisen kärki on juuri tuossa syrjinnässä.
Muistutan, että tämän kiistan paino on homoseksuaalisuuden määritelmässä. Onko kyseessä synti, halu, identiteetti, vähemmistö jne. Mikäli termi määritellään siten, että se voidaan ja tulee huomioida tasa-arvopohdinnoissa niin syrjintäsyytös alkaa purra, samoin kuin vaikkapa tarve seksuaalivähemmistökiintiöille.
Muussa tapauksessa miehen ja naisen välisen avioliiton, jumalanpalvelukset ja vähän kaiken muunkin voi vain todeta jo olevan syrjimätön, kaikille avoin sekä tasa-arvoinen. Nythän siis nekin, jotka kokevat olevansa seksuaalivähemmistöä, saavat mennä kirkossa naimisiin siinä missä muutkin. Ei omilla ehdoillaan, vaan ehdoilla, jotka ovat kaikille samat.
Ei niinkään homoseksuaalisuuden määritelmästä vaan sen suhteesta Jumalan hyvään tahtoon. Laajemmin kyse on myös käsitteen luominen merkityksestä ja tarkoituksesta.
MInustakin on aivan validi pointti, voiko syrjintälakien mukaan antaa tällaista omantunnonvapautta. Toiseksi kuuntelin Mari Leppästä televisiossa, hän kyllä sanoi, että virkavelvollisuudessa joutuu tekemään erilaisia asioita, jotka eivät ole mieleisiä. Toki puhui, että kirkkoherra voi kääntyä lääninrovastin puoleen, jos ei löydä vihkijää oman seurakuntansa papistosta. Entäs sitten lääninrovasti, jos ei kannata samaa sukupuolta olevien vihkimistä.
Sellaistakin on jo kuultu, että tämä on nyt ensimmäinen askel. Jatkossa asiaa sitten voidaan tiukentaa.
Sellainenkin mahdollisuus olisi ollut, jossa ei seurakunnille ja kirkkoherroille olisi asetettu pakkoa vihkimiseen. Tavallaan tämän hetkinen de facto -tilanne olisi hyväksytty. Nyt mentiin paljon pidemmälle. Kirkko käytännössä hyväksyy täysin uuden avioliittokäsityksen.
2 tykkäystä
En puhuisi kahdesta vastakkaisesta avioliittokäsityksestä. Toki eroavista näkemyksistä.
Muistelisin, että hänellä oli perhepiirissä uudelleenvihkimistä, mikä vaikutti kovasti hänen kantaansa asiaan. Nyt en jaksa etsiä viitteitä.
1 tykkäys
Muuten samaa mieltä, mutta nythän on vasta piispainkokous esittänyt muutosta. Uusi kirkolliskokous tuskin tätä hyväksyy. Ehkä se seuraava sitten.
Hyvä muistutus. Ken elää, hän näkee.
Muistan muuten, kuinka kovasti vakuuteltiin rukoushetken ratkaisseen tämän asian. Sillä saatiin porukkaa sen taakse. Niinhän ei känyt, vaan se oli omiaan epäselkeyttämään asioita.
Toivotaan kirkolliskokoukselta hyvää ratkaisua. Piispainkokouksen jäseniä voisi myös muistaa rukouksissa, jotta he tulisivat näkemään asian oikean tolan.
1 tykkäys
Se oli muuten kirjan heikointa antia.