Näin on. Pidin vihkimistilastoissa Jyväskylässä pienen esityksen puolisen vuotta sitten ja pohdiskelin näitä. Lähden siitä oletuksesta, että noilla ei ole käytännössä tilastollista merkitystä. Näin varsinkin, kun siviilivihkimisten osuus on kasvanut nopeasti, paljon nopeammin kuin esim. uskontokuntiin kuulumattomien, ilman papin siunausta haudattujen ym. osuudet.
Tämä on kyllä mainio esimerkki tilastojen tulkinnasta. …ja aika kaukana ketjun aiheesta. Sori, moderointi.
Kiitos linkistä. Ompas erikoista. Olisin kyllä itsekin veikannut uskonnollisten vihkimisten olevan edelleen yleisempiä. Ehkä siviilivihkiminen on niin paperinmakuinen ja arvoneutraali, että joillekin se on yhtä kevyen kynnyksen takana kuin evästeiden hyväksyminen nettisivulla. 
Tuossa 100-vuotiaan tapauksessa ihmetyttää se, että miksi Digi- ja väestöviraston virkailija on vihkinyt 100-vuotiaan naimisiin mitä ilmeisimmin suuremmin tämän kanssa keskustelematta niin, että olisi varmistunut, että tietääkö tämä mihin on tullut ja ymmärtääkö olevansa vihkitilaisuudessa ja ilmaisevansa oman tahtonsa tulla vihityksi. Jo 100 vuoden iän pitäisi indikoida kenelle tahansa oikeustoimia vahvistavalle virkailijalle muistisairauden riskiä ja tarvetta varmistaa itsenäisesti, että henkilö ilmaisee nimenomaan oman tahtonsa (eikä vain hänet paikalle tuoneen tahtoa) ja riittävän hyvin ymmärtää, mistä on kyse.
Kirkollisessa vihkimisessä on yleensä vihkivän papin kanssa keskustelu, jossa käydään läpi vihittävien elämää, ja jonka pohjalta laaditaan vihkipuhe. Siinä keskustellessa yleensä selviäisi, jos joku ei tiedä olevansa aikeissa mennä naimisiin, eikä kirkossa anneta vihkiä, jos vihkijälle selviää, että toinen vihittävistä on niin muistisairas, että ei tiedä olevansa menossa naimisiin.
Jutun mukaan “Oikeudenkäynnissä kaikki muut asiassa kuullut olivat sitä mieltä, että vanhus on kenelle tahansa havaittavalla tavalla muistisairas”. Mutta jutussa jätetään mainitsematta, että kyseisen syytetyn lisäksi myös Digi- ja väestöviraston viranhaltija oli ummistanut silmänsä tältä asialta. Olisi ollut kiinnostavaa, jos juttuun olisi haastateltu Digi- ja väestöviraston johtoa siitä, että miten siellä oikein virkatehtäviä hoidellaan ja että miten siellä virallisten ohjeiden mukaan kuuluisi varmistaa, että vihittäväksi tuotu ihminen ymmärtää olevansa tulossa vihityksi. Jos varmistusprosesseissa nimittäin on Digi- ja väestövirastossa olennaisia puutteita, jotain vastaavaa on voinut tapahtua toistekin tai voi tapahtua jatkossakin.
No eikö se muka ole sitä? Kysyn vaan.
Tuonne aikasempaan haluan vastata, että katoliset ja ortodoksit muodostavat kristikunnan ylivoimaisen enemmistön ja kummassakaan ei ole merkkejäkään siitä, että perinteistä avioliittokäsitystä oltaisiin haastamassa. Se ei vain käy.
Nooo, tosiasiassa kyllä perinteisissä katolisissa maissa on vauhdikkaasti kasvava joukko siviilivihkimisen (ja usein myös kirkon ulkopuolisen elämän) valitsevia katolilaisiksi kastettuja nuoria. Osassa maita siviilivihkiminen on lain edessä pakollinen ja kirkollinen vihkiminen sitten lisänä halukkaille. Pelkän siviilivihkimisen käyttö antaa toisaalta kätevän takaportin myöhemmälle, kirkossa tapahtuvalle vihkimiselle, koska katolinen kirkko ei pidä tällaisia liittoja avioliittoina ollenkaan.
Vastaavasti esimerkiksi Venäjällä vihkiminen Siviilisäätyvirastossa (ЗАГС) on pakollinen kaikille ja hyvin harvat vaivautuvat kirkkoon kruunattaviksi.
Kiinassa systeemi näkyy olevan sellainen, että pari käy arkipäivänä ja arkivaatteissa hakemassa punaiset kirjaset Väestövirastosta (民政局), mikä tarkoittaa että he ovat jo laillisesti naimisissa. Hääjuhlia usein aletaan vasta suunnitella tämän jälkeen. Mutta tämä nyt toki on aiheen sivussa, koska vihittävät yleensä eivät ole edes paperilla kristittyjä. Kuitenkin: uskallatteko arvailla, mikä on morsiamen asun perinteinen väri kiinalaisissa häissä?
Arvaan, että se on tulenpunainen, nii kuin antiikin Rooman häissä.
Onko punainen jonkinlainen onnekas väri Kiinassa?
Meidän siviilivihkiminen oli hyvin lämminhenkinen ja kiireetön ja siinä oli myös pienimuotoinen ohjelmanumero. Meidät vihittiin käräjäoikeudessa ja valintamme päätyi todella miellyttävään vihkijään.
Kaikki kristityt eivät kuulu sellaiseen yhteisöön jolla on vihkimisoikeus, silloin mennään naimisiin siviilivihkimisen kautta. Totta kai liitolle useimmiten pyydetään ja saadaan uskonnollisen yhteisön siunaus, mutta yleensä kristityt haluavat olla aviopari myös yhteiskunnan edessä.
Siviilivihkimisen lisääntyminen ei kyllä ilmeisesti liity tähän kuvailemaani ilmiöön vaan on merkki ihmisten lisääntyvästä uskonnottomuudesta.
On joo, ja juhlallisuuksien väri. Lahjaksi myös annetaan punaisia kuoria (红包), joissa on yleensä sisällä rahaa.
En ole varma, onko siviilivihkijällä mitään oikeutta diagnosoida muistisairautta ja todeta henkilö oikeustoimikelvottomaksi. Jos paperit on kunnossa eikä ole mitään holhousta päällä, luulisin, että ei ole perusteita kieltäytyä vihkimisestä.
Vihkijällä ei ole oikeutta diagnosoida muistisairautta, mutta vihkijällä on sen sijaan kyllä velvollisuus varmistaa, että henkilö ilmaisee oman vapaan tahtonsa, johon liittyy myös se, että edes jollain tavoin ymmärtää, mistä on kyse. Sama tilanne on vaikkapa kaupanvahvistajan osaltakin. Hänkin on kolmantena osapuolena lakisääteisesti paikalla nimenomaan varmistamassa, että molemmat osapuolet ymmärtävät, mistä on kyse ja että kumpikin osapuoli allekirjoittaa sopimuksen omasta vapaasta tahdostaan, ja vahvistaa sitten ulkopuolisena osapuolena, että sopimus on syntynyt. Asia, mitä vihkiprosessissa nimenomaisesti vihkijällä on velvollisuus selvittää, on kummankin vihittävän oma vapaa tahto. Jos on ilmeistä, että vihittäväksi tuotu ei ole vihittävänä omasta vapaasta tahdostaan, ei vihkimistä saa suorittaa. Jos on ilmeistä, että vihittäväksi tuotu ei edes ymmärrä olevansa vihittävänä, on kyse olennaisesta puutteesta tahdon ilmaisun edellytysten kannalta. Esimerkiksi myöskään toisen vihittävän ollessa niin ilmeisen liiallisessa päihtymistilassa, ettei tajua olevansa vihittävänä, vihkimisiä ei saisi suorittaa, vaan tällöin vihkijän voi esimerkiksi todeta, että vihkimistä pitää siirtää eteenpäin sellaiseen ajankohtaan, jossa molemmilla osapuolilla on riittävä kyky ymmärtää, mistä on kyse.
Viesti yhdistettiin ketjuun: Uskonnollisia uutisia kotimaasta ja ulkomailta
2 viestiä yhdistettiin ketjuun: Pride, avioliitto ja muut siitä heränneet keskustelurönsyt
Englannissakin kuohuu avioliittokysymyksen tiimoilta.
Päivitänpä listaa näistä samaa sukupuolta olevia pareja vihkivistä seurakunnista ainakin yhden seurakunnan verran, sillä näin juuri uutisen, jonka mukaan Helsingin Roihuvuoren seurakunta on liittynyt tähän joukkoon: Roihuvuoren seurakunnan tiloissa voidaan nyt vihkiä sateenkaaripareja - Kirkko ja kaupunki Aloitetta tuki myös seurakunnan kirkkoherra Timo Pekka Kaskinen, monien tietämän runoilijan Anna-Mari Kaskisen aviomies.
Samalla silmiini osui pari vanhaa uutista Lahdesta viime keväältä. Tietääkseni siellä ei tällä hetkellä ole mikään seurakunta tehnyt päätöstä avata ovia näille vihkimiselle. Kahdessa seurakunnassa kuitenkin äänestettiin toukokuussa asiasta, ja kumpikin äänestystulos on mennyt Mikkelin tuomiokapitulin käsittelyyn.
Ensin asiasta äänestettiin Keski-Lahden seurakuntaneuvostossa. Jutun mukaan aloitteen takana oli 12 luottamushenkilöä. Kirkkoherra Pekka Särkiö teki kuitenkin kielteisen päätösesityksen, joka sitten hävisi äänin 9-8. Kirkkoherran ja seurakuntaneuvoston ollessa erimielisiä asia meni tuomiokapituliin: Keski-Lahdessa täpärä äänestys – samaa sukupuolta olevien vihkiminen ja siunaaminen siirtyy tuomiokapitulin ratkaistavaksi | Kirkonseutu
Salpausselän seurakuntaneuvostossa asia meni toisin päin. Neuvosto päätti äänin 8-7, ettei tiloja avata, mutta kirkkoherra Sari Kuirinlahti kannatti ovien avaamista. Niinpä tämäkin päätös meni tuomiokapitulin käsittelyyn: Äänet jakautuivat 8–7 Salpausselällä – kirkkotilojen käyttöä koskeva vääntö ratkaistaan tuomiokapitulissa | Kirkonseutu
Mikkelin hiippakunnasta on nykyisen piispan ajalta olemassa esimerkki tällaisesta tilanteesta, sillä Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa neuvoston niukan enemmistön vastustaessa ja kirkkoherran kannattaessa asia meni tuomiokapituliin ja päätökseksi tuli ovien avaaminen. Tämän perusteella voi ennakoida, että Salpausselänkin ovet avautuvat. Mielenkiintoista on nähdä, miten Keski-Lahden osalta päätetään. Jos näet sielläkin tuloksena on ovien avaaminen on pääteltävä, että kiistatilanteessa avioliittokannan muutosta ajava puoli voittaa aina.
Kertokaa, mikäli listalta puuttuu sellaisia seurakuntia, jotka ovat tehneet päätöksen avata ovensa näille vihkimisille. Tässä kuitenkin lista niistä tiedossani olevista seurakunnista, jotka ovat sallineet samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen tiloissaan:
UUSIMAA
Espoo
Espoon ruotsinkielinen seurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta, Leppävaaran seurakunta, Olarin seurakunta, Tapiolan seurakunta ja Espoonlahden seurakunta. Eli 6/6 Espoon seurakunnista.
Hanko
Hangon ruotsalainen seurakunta ja Hangon suomalainen seurakunta
Helsinki
Haagan seurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta, Pakilan seurakunta, Johanneksen (ruots.) seurakunta, Kallion seurakunta, Kannelmäen seurakunta, Lauttasaaren seurakunta, Malmin seurakunta, Matteuksen (ruots.) seurakunta, Mikaelin seurakunta, Munkkiniemen seurakunta, Oulunkylän seurakunta, Paavalin seurakunta, Roihuvuoren seurakunta ja Töölön seurakunta. Eli Helsingissä ainakin 13/17 suomenkielisistä ja 2/3 ruotsinkielisistä seurakunnista.
Hyvinkää
Hyvinkään seurakunta
Inkoo
Inkoon seurakunta
Järvenpää
Järvenpään seurakunta
Kerava
Keravan seurakunta
Kirkkonummi
Kirkkonummen suomalainen ja ruotsalainen seurakunta.
Lohja
Lohjan seurakunta
Loviisa
Agricolan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta (kattavat myös Lapinjärven kunnan).
Nurmijärvi
Nurmijärven seurakunta
Porvoo
Porvoon ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta, eli 1/2 Porvoon seurakunnista.
Raasepori
Karjaa-Pohjan ruotsalainen seurakunta ja Ekenäsnejdens svenska församling, eli 2/3 Raaseporin seurakunnista.
Sipoo
Sipoon suomalainen ja ruotsalainen seurakunta
Siuntio
Siuntion seurakunta
Vantaa
Korson seurakunta, Vantaankosken seurakunta, Vantaan ruotsalainen seurakunta Rekolan seurakunta eli 4/7 Vantaan seurakunnista.
Vihti
Vihdin seurakunta
KANTA-HÄME
Hämeenlinna
Hämeenlinna-Vanajan seurakunta eli 1/3 Hämeenlinnan seurakunnista.
Loppi
Lopen seurakunta
Riihimäki
Riihimäen seurakunta
VARSINAIS-SUOMI
Kaarina
Kaarinan seurakunta eli 1/2 Kaarinan seurakunnista.
Kemiönsaari
Kemiönsaaren seurakunta
Lieto
Liedon seurakunta
Loimaa
Loimaan seurakunta
Salo
Salon seurakunta
Turku
Maarian seurakunta, Martinseurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta ja Turun ruotsalainen seurakunta eli 4/8 Turun seurakunnista.
PIRKANMAA
Mänttä-Vilppula
Mänttä-Vilppulan seurakunta
Pirkkala
Pirkkalan seurakunta
Tampere
Harjun seurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta, Messukylän seurakunta ja Eteläinen seurakunta eli 4/5 Tampereen seurakunnista, kaikki suomenkieliset seurakunnat.
Urjala
Urjalan seurakunta
Vesilahti
Vesilahden seurakunta
POHJANMAA
Vaasa
Vaasan ruotsalainen seurakunta
ETELÄ-SAVO
Mikkeli
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
POHJOIS-SAVO
Kuopio
Männistön seurakunta eli 1/6 Kuopion seurakunnista.
Leppävirta
Leppävirran seurakunta
POHJOIS-POHJANMAA
Oulu
Tuomiokirkkoseurakunta ja Tuiran seurakunta eli 2/7 Oulun seurakunnista
Että Pekka Kaskinenkin hairahtui. Sinäkin Brutukseni!!!
Missä listalta on rakas KESKI-SUOMEMME?
No eihän täällä Lapuan hiippakunnassa haluta kirkolliskokouksen yli kävellä. Joku roti sentään.
Toistaiseksi.
