Tuskinpa hän itseään rehtorin paikalta erottaisi, paitsi että on jo lähellä eläkeikää ja jää varmaan jossain vaiheessa pois tehtävästä. Enkä usko että on myöskään menettämässä pappisvirkaansa tai itse eroamassa. En nyt oikeasti ymmärtä mitä Päivi on puhunut itsestään ja onko tulkittu oikein. Tietysti tuolta voi tuntua, minustakin monesti.
2 tykkäystä
Iltalehti uutisoi: Päivi Räsäseltä kova homoryöpytys – Nyt vastaa piispa
Revon mukaan piispojen antamassa ohjeessa annetaan tilaa pastorien harkinnalle samaa sukupuolta olevien parien vihkimisessä. Tarkoitus on tehdä vihkiminen mahdolliseksi muuttamatta kirkon käsitystä avioliitosta, jota tällä hetkellä pidetään vain miehen ja naisen välisenä.
– Tässä piispojen ohjeessa ei ole kysymys siitä, että yritetään muuttaa avioliittokäsitystä, Repo huomauttaa.
Melkoista luistelua kyllä nämä Repon lausunnot. Kiinnostuksella jään odottamaan mitä Räsäset oikeasti tekevät tässä kirkon jäsenyys asiassa. Päivi kuitenkin ollut sellainen “Suomen paavi” jolta kysytään näkemyksiä aina kun halutaan tietää mitä vakavamieliset kristityt ajattelevat jostain asiasta.
4 tykkäystä
Rehtorin esimies on Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen hallitus, ei rehtori itse. Näin se menee. Joka paikassa järjestöissä.
1 tykkäys
Joo, tiedän, mutta ei pitäisi olla mitään syytä edes ajatella tällaista.
1 tykkäys
Arvelinkin, mutta itse itsensä erottaminen oli harvinainen sanamuoto, no se siitä. Yleisempää on sanoa että henkilö itse lähtisi, mutta en myöskään yhtään usko että olisi lähtemässä.
Oriveden Sanomissa, naapurikunnassa julkaistavassa paikallislehdessä muuan seurakuntalainen kyseli, antaako seurakunta kirkon käyttöön saman sukupuolisen parin vihkimistä varten. Viittasi piispojen pastoraaliseen kirjeeseen.
Kirkkoherra vastasi. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan mennään. Rakkaudella toki keskustellaan saman sukupuolisen parin kanssa, mutta seurakunnan papisto ei kirkoissaan paria avioon vihi. Eli perinteisesti meillä päin mennään…
2 tykkäystä
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että hengelliseen opetukseen keskittyvän oppilaitoksen johtotehtävässä toimivan, jos kenen, voisi olla perusteltua olla pappi. Paljon perustellumpaa hengelliseen opetukseen keskittyvän oppilaitoksen johdossa toimivan on olla pappi kuin vaikka monien oppilaitospastorien, jota tehtävää voisi kirkollisia toimituksia (joita oppilaitospastoreilla voi olla vielä harvemmin toimitettavanaan kuin hengellisten oppilaitosten johtajilla) lukuunottamatta jopa paremmin hoitaa oppilaitoksen opiskelijoiden ikäisiin nuoriin aikuisiin erikoistunut nuorisotyöntekijä tehtävän sisällön puolesta. Äärimmilleen viedyssä virkakäsityksessä pappisvirkaan liittyvänä ytimenä nähdään vain kaste ja ehtoollinen. Itse näen, että hengellisen oppilaitoksen opiskelijoiden ja henkilökunnan paimentaminen ja ohjaaminen voi olla pastoraalista ydintyötä. Sen tyyppinen rooli on ollut kirkollisessa historiassa mm. monilla piispoilla.
Lukion uskonnonopettajalla pitää olla ylempi korkeakoulututkinto, ensimmäisestä opetettavasta aineesta 120 opintopisteen opinnot ja muista opetettavista aineista vähintään 60 opintopisteen opinnot. Peruskoulussa riittää 60 opintopistettä myös ensimmäisessä opetettavassa aineessa. Lisäksi pitää olla 60 op pedagogiset opinnot. Nuoriso-ohjaajan koulutus- ei siis mitenkään riitä. Pappisvihkimystä työhön ei edellytetä.
Kansanopiston rehtorilla tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, opettajan kelpoisuus, opetuskokemusta ja opetushallinnon tutkinto.
1 tykkäys
Jos puhutaan rehtorille asetettavista maallisista vaatimuksista, en ole eri mieltä. Hengellisessä oppilaitoksessa oppilaitoksen johdon on hyvä olla yleisten maallisten vaatimusten täyttämisen lisäksi myös hengellinen johtaja, ja oppilaitoksen ylimmän johdon voi olla perusteltua olla muun tehtävään sopivan taustan lisäksi myös pappi.
Jos taas puhutaan oppilaitospastorin tehtäväkentästä, siltä osin puhuimme ohi toistemme. Tarkoitin monia oppilaitoksia omaavilla paikkakunnilla olevasta käytännöstä nimittää erillisiä oppilaitospastoreita opiskelijoita varten toisen asteen oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Minä en tarkoittanut, että nuorisotyöntekijä toimisi rehtorina. Tällä hetkellä toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitospastorien työssä ei usein paljoakaan ehtoollisia aseteta, ei paljoa saarnata, ei paljoa kasteta eikä paljoa siunata hautaankaan, vaan tehtävän ytimessä ovat hallinnolliset tehtävät ja nuorten tai nuorten aikuisten tavoittaminen ja kohtaaminen. Jostain syystä toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitostehtäviin ev. lut. kirkossa edellytetään yleensä pappisvirkaa. Sitä tilannetta koitin verrata oppilaitoksen johdon tilanteeseen. Nuorten tai nuorten aikuisten kohtaamiseen voisi soveltua monessa tilanteessa nuorisotyöntekijä, tai myös joku ihan muu koulutustausta.
Pahoittelut väärinkasityksestä. Oletin kontekstiksi oppilaitosten opetusvirat pappisviran vokaation perusteena. Mikään opetusvirka ei siis edellytä pappisvirkaa, mutta johinkin opetusvirkoihin voi saada vihkimyksen pappisvirkaan.
Esimerkki Päijät-Hämeestä siitä, kuinka eri tavoin piispainkokouksen ohjeeseen suhtaudutaan niissä seurakunnissa, jotka eivät ole aiemmin avanneet tilojaan: Samaa sukupuolta olevien vihkiminen jakaa seurakunnat | Paikalliset | Seutuneloset Hollolan ja Orimattilan seurakunnat ovat päättäneet avata tilansa, kun taas Nastolassa ja Asikkalassa näin ei tehdä. Jännästi Orimattilan kirkkoherran mukaan asia on aiheuttanut vain vähän yhteydenottoja, kun taas kielteisten Nastolan ja Asikkalan kirkkoherrat kertovat saaneensa useita huolestuneita kannanottoja seurakuntalaisilta koskien piispojen ohjetta.
Oulun piispalle on puolestaan kirjoitettu avoin kirje, johon hän on vastannut: Avoin kirje piispa Jukka Keskitalolle | Rauhan Tervehdys Siinä hän vetoaa vihkimismahdollisuuteen sillä, ettei ole tehty erikseen päätöstä tarkentaa kirkkojärjestyksessä avioliiton kriteerejä vihittävien sukupuolilla.
Olen nähnyt sellaisia ajatuksia, joiden mukaan piispainkokouksen ohjeen perusteella kaikkien kirkkotilojen pitäisi olla nyt auki ilman erillistä päätöstä. Oulun piispa Keskitalo toteaakin, ettei erillisiä päätöksiä tosiaan tarvita, vaan lähtökohtaisesti tilat ovat auki. Tämä on mielestäni todella omituista ajattelua. Kuitenkin, ja edellisen kanssa hieman ristiriitaisesti:
Jos asia kuitenkin viedään seurakunnan luottamuselimeen, on sillä mahdollisuus tehdä asiassa päätös. Mikäli kirkkoherra ja kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto ovat eri mieltä kirkkotilan käytöstä, siirtyy asia kirkkojärjestyksen mukaisesti tuomiokapitulin ratkaistavaksi. Tuomiokapituli noudattaa tällöin piispainkokouksen pastoraalisessa ohjeessa olevaa linjausta.
Eli ainakin Oulussa tuomiokapituli puoltaa jatkossa jokaista sen käsittelyyn asti tulevaa kirkkotilojen avauspäätöstä.
Kuten joku täällä aikoinaan totesikin on kattavan sateenkaarivihkimiset hyväksyvien seurakuntien luettelon laatiminen nykyään vaikeaa, koska moni seurakunta saattaa tulkita piispainkokouksen ohjetta niin, ettei muodollista päätöstä asiasta edes tehdä luottamuselimissä. Tässä kuitenkin joitain silmiini osuneita.
Paimion seurakunnasta uutisoitiin siellä pidettävän ensi kertaa sateenkaarimessu. Samassa jutussa kirkkoherra totesi piispainkokouksen ohjeen perusteella seurakunnan tilojen olevan käytössä sateenkaariparien vihkimisille. Tätä asiaa ei siis kierrätetty luottamuselinten päätöksentekoprosessin kautta: Seurakunnan sateenvarjon alle mahtuu myös sateenkaari – Paimion Pride-viikolla järjestetään sateenkaarimessu | Kuntsari
Äänekosken seurakunta on tiedottanut piispansa ohjeistuksesta sitä kummemmin kommentoimatta, mikä tarkoittanee, että ohje on siellä voimassa: https://www.aanekoskenseurakunta.fi/uutiset/-/news/182686813 Tätä käsitystä vahvistaa seurakunnan osallistuminen Äänekoski Prideen: Äänekoski Pride muistutti rajattomasta rakkaudesta sekä ihmisoikeuksista | ÄKS
Tuorein löytämäni päätös tulee Kangasalan seurakunnasta. Kangasalan Sanomat uutisoi seurakunnan alkavan vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja ja kirkkoherra toteaa, että tähän toimitukseen halukkaita pappeja on riittävästi: Kangasalan seurakunta alkaa vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon - Kirkkoherra: "Vihkimiseen valmiita pappeja löytyy riittävästi" – Kangasalan Sanomat En ole tilaaja, joten en tiedä, onko jutussa käsitelty seuraavassa kappaleessa kirjoittamaani.
Erikoista tässä on se, että esityslistan mukaan Kangasalan kirkkoneuvosto kokoustaa asiasta vasta tänään (19.8.2025) klo 18:00, eli päätöstä ei ole vielä oikeastaan tehty. Toisaalta esitys on kirjoitettu näin: “Kirkkoneuvosto merkitsee tiedoksi piispainkokouksen pastoraalisen ohjeen tuomiokapituleille avioliittoon vihkimistä tai siunaamista pyytävien samaa sukupuolta olevien parien kohtaamisesta seurakuntatyössä sekä Tampereen hiippakunnan piispan kirjeen seurakunnille 13.6.2025.” https://www.kangasalanseurakunta.fi/documents/d/www.kangasalanseurakunta.fi/kirkkoneuvosto-2025-08-19-8-esityslista-pdf Eli ilmeisesti kirkkoherran mielestä mitään muuta ratkaisua ei voi asiassa ollakaan, kun piispat ovat kerran ohjeensa antaneet. Muutostakaan päätökseen ei voi hakea. Saa nähdä, rohkeneeko moni neuvoston jäsenistä nousta näillä asetelmilla vastarintaan tänä iltana.
Ei muuten liittyne tähän, mutta Lähetyshiippakuntahan on perustamassa seurakuntaa Kangasalle. Käsittääkseni tämä on seurausta pitkälti heidän Tampereen seurakuntansa kasvusta ja siitä, että Tampereen itäpuolella on enemmän tyhjiötä vanhavirkakantaisen seurakunnan osalta kuin länsipuolella (jossa on mm. Sleyn Karkun evankelinen opisto). Mutta ehkä seurakuntaistutus saa tästä lisäpotkua. Ainakin yhdessä edellä mainituista seurakunnista tiedän monien seurakunta-aktiivien parissa olevan suurta surua ja hämmennystä sekä jopa valmiutta irtiottoon seurakunnasta. Toki aika näyttää realisoituuko tämä ja miten.
Pitäisi joskus laskea nämä tiedossani olevat seurakunnat yhteen. Se tosin vähän kauhistuttaa minua, sillä pelkään niitä olevan nyt enemmän kuin aavistankaan, saati sitten vielä ne, jotka eivät ole tiedottaneet laajemmin asiasta.
1 tykkäys
No niin, nyt asia on Kangasalan seurakunnan osalta selvä: https://www.kangasalanseurakunta.fi/uutiset/-/news/186700791/
Tässä nyt päivitetty taulukko, lähteenä ne tiedot, mitä tässä ketjussa on aiemmin esitetty. Seurakuntia on luultavasti jo enemmänkin, itse laskin niitä olevan nyt kasassa ainakin 99.
UUSIMAA
Espoo
Espoon ruotsinkielinen seurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta, Leppävaaran seurakunta, Olarin seurakunta, Tapiolan seurakunta ja Espoonlahden seurakunta. Eli 6/6 Espoon seurakunnista.
Hanko
Hangon ruotsalainen seurakunta ja Hangon suomalainen seurakunta
Helsinki
Haagan seurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta, Pakilan seurakunta, Johanneksen (ruots.) seurakunta, Kallion seurakunta, Kannelmäen seurakunta, Lauttasaaren seurakunta, Malmin seurakunta, Matteuksen (ruots.) seurakunta, Mikaelin seurakunta, Munkkiniemen seurakunta, Oulunkylän seurakunta, Paavalin seurakunta, Roihuvuoren seurakunta, Pitäjänmäen seurakunta ja Töölön seurakunta. Eli Helsingissä ainakin 15/16 suomenkielisistä ja 2/3 ruotsinkielisistä seurakunnista.
Hyvinkää
Hyvinkään seurakunta
Inkoo
Inkoon seurakunta
Järvenpää
Järvenpään seurakunta
Kerava
Keravan seurakunta
Kirkkonummi
Kirkkonummen suomalainen ja ruotsalainen seurakunta.
Lohja
Lohjan seurakunta
Loviisa
Agricolan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta (kattavat myös Lapinjärven kunnan).
Nurmijärvi
Nurmijärven seurakunta
Porvoo
Porvoon ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta, eli 1/2 Porvoon seurakunnista.
Raasepori
Karjaa-Pohjan ruotsalainen seurakunta ja Ekenäsnejdens svenska församling, eli 2/3 Raaseporin seurakunnista.
Sipoo
Sipoon suomalainen ja ruotsalainen seurakunta
Siuntio
Siuntion seurakunta
Tuusula
Tuusulan seurakunta
Vantaa
Korson seurakunta, Vantaankosken seurakunta, Vantaan ruotsalainen seurakunta, Rekolan seurakunta, Hakunilan seurakunta ja Tikkurilan seurakunta eli 6/7 Vantaan seurakunnista.
Vihti
Vihdin seurakunta
KANTA-HÄME
Hämeenlinna
Hämeenlinna-Vanajan seurakunta eli 1/3 Hämeenlinnan seurakunnista.
Loppi
Lopen seurakunta
Riihimäki
Riihimäen seurakunta
VARSINAIS-SUOMI
Kaarina
Kaarinan seurakunta eli 1/2 Kaarinan seurakunnista.
Kemiönsaari
Kemiönsaaren seurakunta
Lieto
Liedon seurakunta
Loimaa
Loimaan seurakunta
Paimio, Sauvo
Paimion seurakunta
Salo, Marttila, Koski Tl
Salon seurakunta
Turku
Katariinanseurakunta, Maarian seurakunta, Martinseurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta ja Turun ruotsalainen seurakunta eli 5/8 Turun seurakunnista.
SATAKUNTA
Pori
Keski-Porin seurakunta, eli 1/5 Porin seurakunnista.
PIRKANMAA
Kangasala
Kangasalan seurakunta
Mänttä-Vilppula
Mänttä-Vilppulan seurakunta
Nokia
Nokian seurakunta
Pirkkala
Pirkkalan seurakunta
Tampere
Harjun seurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta, Messukylän seurakunta ja Eteläinen seurakunta eli 4/5 Tampereen seurakunnista, kaikki suomenkieliset seurakunnat.
Urjala
Urjalan seurakunta
Vesilahti
Vesilahden seurakunta
KESKI-SUOMI
Jyväskylä
Jyväskylän seurakunta
Äänekoski
Äänekosken seurakunta
POHJANMAA
Vaasa
Vaasan ruotsalainen seurakunta
PÄIJÄT-HÄME
Hollola
Hollolan seurakunta
Lahti
Salpausselän seurakunta, eli 1/5 Lahden seurakunnista.
Orimattila
Orimattilan seurakunta
ETELÄ-SAVO
Mikkeli
Mikkelin tuomiokirkkoseurakunta
KYMENLAAKSO
Kouvola
Elimäen seurakunta, eli 1/5 Kouvolan seurakunnista.
Hamina
Haminan seurakunta
Kotka
Kotka-Kymin seurakunta
ETELÄ-KARJALA
Imatra
Imatran seurakunta
Lappeenranta
Lappeenrannan seurakunta, eli 1/5 Lappeenrannan seurakunnista
Lemi, Savitaipale, Taipalsaari
Taipaleen seurakunta
POHJOIS-KARJALA
Joensuu
Joensuun seurakunta, eli 1/6 Joensuun seurakunnista.
POHJOIS-SAVO
Kuopio
Männistön seurakunta ja Kuopion tuomiokirkkoseurakunta eli 2/6 Kuopion seurakunnista.
Leppävirta
Leppävirran seurakunta
POHJOIS-POHJANMAA
Ii
Iin seurakunta
Oulu
Tuomiokirkkoseurakunta, Tuiran seurakunta, Karjasillan seurakunta, Oulujoen seurakunta ja Haukiputaan seurakunta eli 5/7 Oulun seurakunnista
Raahe
Raahen seurakunta
Tyrnävä
Tyrnävän seurakunta
1 tykkäys
“Epidemia” leviää…ei taida maskikaan auttaa…
…miten olisi raamattu/tunnustuskirja-”rokotus”?
Nyt vaan porukalla vihille! Toivottavasti sitten jostakin “kivenkolosta” näitä pareja löytyy…
Ihmiset ovat nykyään rokotevastaisia, eivätkä huoli niitä.
Niinhän se taitaa olla.
Mikäli tulkitsen tekstiäni oikeaan suuntaan, olet sitä mieltä, että tilojen avanneiden tahojen tulisi nyt sitten vallan alkaa etsimään tai vähintään kovasti toivomaan, että sallittuja toimituksia siunaantuisi tilastoitavaksi. Vaan tuskin heillä on tällaista painetta. Eihän tässä niinkään muutenkaan ole kyse yksilöistä, vaan periaatteista, oikeasta ja väärästä. Siksi tilat avanneet seurakunnat voivat olla tyytyväisiä päätökseensä, jonka media ystävällisesti uutisoi ja siten siunaa. Pääsevät päätöksellään eettisestä tullista läpi, ei tarvitse joutua häpeään. Mutta ei liioin tarvitse välittää ihmisistä, se on meille jo kovin haastava tehtävä.
Sanasi ovat kuitenkin siitä hyvät, että se nostaa esiin kysymyksen siitä, kuinka moni homopari nyt sitten tahtoo mennä kirkollisiin naimisiin tänään ja tulevaisuudessa. Tämän kirjoitan siksi, kun avioliitto kyllä tarkoittaa oikeuksia ja tasa-arvoa, mutta se on myös elinikäinen sitoutuminen yhteen ihmiseen kaikkine iloine ja vaikeuksineen. Raflaavasti ilmaistuna: onko avioliitto homoa?
Luterilainen teologia, kuten tunnustuskirjat antavat avioliitolle tiettyjä merkityksiä ja sisältöjä. Toki voimme olettaa näiden pätevän nyt myös homoparien kohdalla (pl. vastakkaiset sukupuolet, ehkä perhekin), mutta voisi kai tuon nyt ääneen sanoakin tai kirjoittaa edes joskus tai kerran - siis sen, että kirkkomme opetus avioliitosta on tällainen ja tällainen, eikä mikään tästä muutu, vaikka tämä yksi asia muuttuikin. Kun näin ei kuitenkaan tehdä, niin mieleen nousee epäilys siitä, onko luovuttu samalla muustakin, kun on luovuttu siitä, että avioliitto on vain miehen ja naisen välinen.
Minun ei olisi pitänyt kirjoittaa ollenkaan tämän otsikon alle, kun en ole ao. kirkon jäsen. Silloin asia ei kuulu minulle ollenkaan. Mutta tehtyä ei saa tekemättömäksi. Pahoittelen asiaa. Mutta kiitos kommentista!
Oulussa on avioliittoasiassa mielenkiintoista venkoilua. Oulujoen ja Haukiputaan kirkkoherrat olivat jo päättäneet seurakuntien tilojen olevan auki vihkimisille, mutta osa luottamushenkilöistä yrittää laittaa vastaan. Tarkempi kuvio selviää Rauhan Tervehdyksen artikkelista, mutta tämä on minusta kaikkein erikoisinta, vaikkei enää yllättävää:
Oulun hiippakunnan lakimiesasessori Mari Aalto kertoo, että piispainkokouksen ohje voidaan viedä seurakunnissa tiedoksi seurakuntaneuvostolle.
– Jos nyt kuitenkin tehdään aloite, ettei kirkkotiloissa saa vihkiä samaa sukupuolta olevaa pariskuntaa, niin kirkkoherra vie asian seurakuntaneuvostolle ja esittänee, että piispainkokouksen ohjeen mukaisesti tällaista päätöstä ei ole syytä tehdä.
Mikäli lopputulema on, että neuvosto ja kirkkoherra ovat eri mieltä, asia tulee tuomiokapitulin ratkaistavaksi. Aalto uskoo, että tuomiokapituli päättää asiasta piispainkokouksen ohjeistuksen mukaisesti.
– Tästä tuomiokapitulin päätöksestä ei ole kirkkolain mukaan muutoksenhakuoikeutta.
Eli äänestetään asiasta mitä hyvänsä, niin lopputulos on jo selvillä: tilat tullaan avaamaan.
1 tykkäys