Tuskinpa hän itseään rehtorin paikalta erottaisi, paitsi että on jo lähellä eläkeikää ja jää varmaan jossain vaiheessa pois tehtävästä. Enkä usko että on myöskään menettämässä pappisvirkaansa tai itse eroamassa. En nyt oikeasti ymmärtä mitä Päivi on puhunut itsestään ja onko tulkittu oikein. Tietysti tuolta voi tuntua, minustakin monesti.
2 tykkäystä
Iltalehti uutisoi: Päivi Räsäseltä kova homoryöpytys – Nyt vastaa piispa
Revon mukaan piispojen antamassa ohjeessa annetaan tilaa pastorien harkinnalle samaa sukupuolta olevien parien vihkimisessä. Tarkoitus on tehdä vihkiminen mahdolliseksi muuttamatta kirkon käsitystä avioliitosta, jota tällä hetkellä pidetään vain miehen ja naisen välisenä.
– Tässä piispojen ohjeessa ei ole kysymys siitä, että yritetään muuttaa avioliittokäsitystä, Repo huomauttaa.
Melkoista luistelua kyllä nämä Repon lausunnot. Kiinnostuksella jään odottamaan mitä Räsäset oikeasti tekevät tässä kirkon jäsenyys asiassa. Päivi kuitenkin ollut sellainen “Suomen paavi” jolta kysytään näkemyksiä aina kun halutaan tietää mitä vakavamieliset kristityt ajattelevat jostain asiasta.
4 tykkäystä
Rehtorin esimies on Suomen Ev.lut. Kansanlähetyksen hallitus, ei rehtori itse. Näin se menee. Joka paikassa järjestöissä.
1 tykkäys
Joo, tiedän, mutta ei pitäisi olla mitään syytä edes ajatella tällaista.
1 tykkäys
Arvelinkin, mutta itse itsensä erottaminen oli harvinainen sanamuoto, no se siitä. Yleisempää on sanoa että henkilö itse lähtisi, mutta en myöskään yhtään usko että olisi lähtemässä.
Oriveden Sanomissa, naapurikunnassa julkaistavassa paikallislehdessä muuan seurakuntalainen kyseli, antaako seurakunta kirkon käyttöön saman sukupuolisen parin vihkimistä varten. Viittasi piispojen pastoraaliseen kirjeeseen.
Kirkkoherra vastasi. Kirkolliskokouksen päätöksen mukaan mennään. Rakkaudella toki keskustellaan saman sukupuolisen parin kanssa, mutta seurakunnan papisto ei kirkoissaan paria avioon vihi. Eli perinteisesti meillä päin mennään…
2 tykkäystä
Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että hengelliseen opetukseen keskittyvän oppilaitoksen johtotehtävässä toimivan, jos kenen, voisi olla perusteltua olla pappi. Paljon perustellumpaa hengelliseen opetukseen keskittyvän oppilaitoksen johdossa toimivan on olla pappi kuin vaikka monien oppilaitospastorien, jota tehtävää voisi kirkollisia toimituksia (joita oppilaitospastoreilla voi olla vielä harvemmin toimitettavanaan kuin hengellisten oppilaitosten johtajilla) lukuunottamatta jopa paremmin hoitaa oppilaitoksen opiskelijoiden ikäisiin nuoriin aikuisiin erikoistunut nuorisotyöntekijä tehtävän sisällön puolesta. Äärimmilleen viedyssä virkakäsityksessä pappisvirkaan liittyvänä ytimenä nähdään vain kaste ja ehtoollinen. Itse näen, että hengellisen oppilaitoksen opiskelijoiden ja henkilökunnan paimentaminen ja ohjaaminen voi olla pastoraalista ydintyötä. Sen tyyppinen rooli on ollut kirkollisessa historiassa mm. monilla piispoilla.
Lukion uskonnonopettajalla pitää olla ylempi korkeakoulututkinto, ensimmäisestä opetettavasta aineesta 120 opintopisteen opinnot ja muista opetettavista aineista vähintään 60 opintopisteen opinnot. Peruskoulussa riittää 60 opintopistettä myös ensimmäisessä opetettavassa aineessa. Lisäksi pitää olla 60 op pedagogiset opinnot. Nuoriso-ohjaajan koulutus- ei siis mitenkään riitä. Pappisvihkimystä työhön ei edellytetä.
Kansanopiston rehtorilla tulee olla soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, opettajan kelpoisuus, opetuskokemusta ja opetushallinnon tutkinto.
1 tykkäys
Jos puhutaan rehtorille asetettavista maallisista vaatimuksista, en ole eri mieltä. Hengellisessä oppilaitoksessa oppilaitoksen johdon on hyvä olla yleisten maallisten vaatimusten täyttämisen lisäksi myös hengellinen johtaja, ja oppilaitoksen ylimmän johdon voi olla perusteltua olla muun tehtävään sopivan taustan lisäksi myös pappi.
Jos taas puhutaan oppilaitospastorin tehtäväkentästä, siltä osin puhuimme ohi toistemme. Tarkoitin monia oppilaitoksia omaavilla paikkakunnilla olevasta käytännöstä nimittää erillisiä oppilaitospastoreita opiskelijoita varten toisen asteen oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Minä en tarkoittanut, että nuorisotyöntekijä toimisi rehtorina. Tällä hetkellä toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitospastorien työssä ei usein paljoakaan ehtoollisia aseteta, ei paljoa saarnata, ei paljoa kasteta eikä paljoa siunata hautaankaan, vaan tehtävän ytimessä ovat hallinnolliset tehtävät ja nuorten tai nuorten aikuisten tavoittaminen ja kohtaaminen. Jostain syystä toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitostehtäviin ev. lut. kirkossa edellytetään yleensä pappisvirkaa. Sitä tilannetta koitin verrata oppilaitoksen johdon tilanteeseen. Nuorten tai nuorten aikuisten kohtaamiseen voisi soveltua monessa tilanteessa nuorisotyöntekijä, tai myös joku ihan muu koulutustausta.
Pahoittelut väärinkasityksestä. Oletin kontekstiksi oppilaitosten opetusvirat pappisviran vokaation perusteena. Mikään opetusvirka ei siis edellytä pappisvirkaa, mutta johinkin opetusvirkoihin voi saada vihkimyksen pappisvirkaan.