Kirkon avioliittokäsityksen laajentaminen - evl.fi:n kirkolliskokousaloite 2017

Ajankohtaista
334

Päivi Räsäsen kommentti, joka löytyy ainakin Facebookista:

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiä kannustaa toimistonsa verkkosivuilla 2.5 julkaistussa tiedotteessa kirkolliskokousta etsimään ratkaisua, joka mahdollistaisi nais- ja miesparien vihkimisen kirkossa. Hänen mukaansa nais- ja miesparien jättäminen kirkollisen vihkimisen ulkopuolelle on yhdenvertaisuuslain hengen vastaista.
Tässä tulkinnassa Pimiä on väärässä. Olin itse viime vaalikaudella kirkollisista asioista vastaavana ministerinä mukana säätämässä yhdenvertaisuuslakia ja tämän kysymyksen suhteen laki ja sen perustelut harkittiin huolella. Yhdenvertaisuuslain syrjintäkielto ei koske lainkaan uskonnonharjoitusta. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen on yhdenvertaisuuslain perustelujen mukaan osa uskonnonharjoitusta. Tämä on myös ollut eduskunnan selkeä tahtotila, joten tulkinta yhdenvertaisuuslain ”hengestä” on tuulesta temmattu.
Yhdenvertaisuuslain perusteluissa todetaan: ”Ehdotetulla lailla ei puututtaisi uskonnollisten yhteisöjen oppeihin ja tulkintoihin koskien esimerkiksi avioliittoon siunaamista. Avioliittoon vihkiminen on uskonnollisessa yhdyskunnassa osa uskonnon harjoittamisen oikeutta”.
Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on linjannut avioliittoon vihkimisen luonnetta antaessaan lausunnon hallituksen esitykseen laiksi vihkimisoikeudesta (PeVL 8/2008 vp, s. 2): ”Kirkollinen vihkiminen on osa uskonnon harjoittamisen oikeutta. Uskonnon tunnustamisen ja harjoittamisen vapauteen sisältyy kunkin uskonnollisen yhteisön mahdollisuus päättää omista uskonnollisista menoistaan.”
Yhdenvertaisuusvaltuutetun ei viranomaisena toimiessaan tulisi sekoittaa henkilökohtaisia mielipiteitään yhdenvertaisuuslain tulkintaan vastoin sen selkeästi ilmaistuja perusteluja.

18 tykkäystä
335

Aiheeseen liittyvä kirjoitus

336

ja toinen.

337

Linkki kirkolliskokouksen keskusteluun asiassa. Aiheesta keskustelu alkaa n. 30 min istunnon alusta lukien.

1 tykkäys
338

Kirkolliskokouksen lähetekeskustelu aloitteesta on nyt käyty.
.
Aloite lähetettiin perustevaliokuntaan, joka valmistelee aloitteesta mietinnön. Yleisvaliokunta antaa aloitteesta lausunnon perustevaliokunnalle. Mietinnön ja lausunnon valmistuttua niitä käsitellään kirkolliskokouksen täysistunnossa. Puheenvuoroja lähetekeskustelussa käytettiin kaikkiaan 63.

http://evl.fi/uutishuone/tiedotteet/-/items/item/12714/Aloite+avioliittokasityksen+laajentamisesta+lahetettiin+valiokuntakasittelyyn

Perustevaliokunnassa jäsenten selvä enemmistö vastustaa aloiteta. Voimasuhteet lienevät suunnilleen 12 - 6 aloitetta vastaan. Yleisvaliokunnassa voimasuhteet lienevät 7 - 7, puheenjohtaja aloitteen puolesta, mutta huomioksi, että yleisvaliokunta antaa lausuntonsa nimenomaan perustevaliokunnalle, ei suoraan kirkolliskokoukselle.

Muokkaus: Tarkistin arvioani yleisvaliokunnan voimasuhteista.

339

Millä äänimäärällä asia lähetettiin valiokuntiin?

340

Äänestys puhemiesneuvoston ehdotuksen ja piispa Häkkisen ehdotuksen välillä 61 -33, 2 tyhjää.
Äänestys koski sitä, pyydetäänkö yleisvaliokunnalta lausuntoa vai ei.
Huomioksi että monet puheenvuoronsa perusteella aloitetta vastustavat kannattivat tässä asiassa puhemiesneuvoston ehdotusta.

1 tykkäys
341

Mikä piispa Häkkisen ehdotus siis oli?

342

Häkkinen ehdotti, että aloite lähetettäisiin perustevaliokuntaan ilman, että pyydetään lausuntoa yleisvaliokunnalta.

343

Kuuntelin tuolta noita kokouksia. Meikäläistä ottaa aina päähän, kun puhutaan Norjan mallista esimerkkinä ilman, että edes tiedetään mitä siellä on tapahtunut. Aiemmin on ollut jo puhetta noista herätysliikkeitten omista kirkoista, niitä on perustettu jo lisääkin siellä, sekä siitä, kuinka Koutokeinon seurakuntaa on yritetty pakottaa hyväksymään tiloissaan samaa sukupuolta olevien vihkimiset. En tiedä mikä on tilanne, ja maksumuurin vuoksi en tiedä kerrotaanko tässä enemmän, mutta Norjassa on näköjään ainakin kolme “kapinaseurakuntaa”, jotka eivät tiloissaan hyväksy homoliittojen vihkimisiä: Koutokeino Finnmarkissa, Nærbø Rogalandissa ja Eiken Länsi-Agderissa (jaottelin siis nämä maakunnittain, jutun ingressissä jaottelu on hiippakunnittain, lisäksi kieltäytyjiin taitaa kuulua myös henkilöseurakunta Bymenigheten-Sandnes). Nämä päätöksethän ovat laittomia, sillä omantunnonvapaus oli vain papeille, ei seurakunnille. En tiedä kuinka tiukasti seurakuntia on koitettu saada ruotuun, nuohan ovat kaikki pieniä seurakuntia, Koutokeino sikäli merkittävin, että sen alue on laaja. Nuo kaksi jälkimmäistä sijaitsevat muuten alueella, jota kirkosta eroaminen on avioliittokäsityksen muuttumisen jälkeen koetellut erityisen voimakkaasti. Molempien hiippakunnista (Stavanger ja Agder og Telemark) on eronnut tänä vuonna jo yli tuhat henkeä, jättäen jälkeensä pääkaupunki Oslon ohi lähes tuhannella eroajallaan menee myös Bjørgvinin hiippakunta): https://kirken.no/globalassets/kirken.no/om-kirken/bakgrunn/statistikk/inn-_og_utmeldinger_2017.pdf Täällä näkyy esimerkiksi karttatietoja Norjan kirkkoonkuuluvuudesta: 404 - Den norske kirke Nuo Stavangerin ja Agder og Telemarkin hiippakunnat muuten tunnetaan Norjan raamattuvyöhykkeenä, ja siellä erottiin runsaasti jo viime vuonna, kun homoliitoista ‘vasta’ päätettiin: http://www.dagen.no/Nyheter/UTMELDING/Flere-enn-før-går-ut-av-Den-norske-kirke-330244

Erityisen riskialtista lienee pistää tuota Eikenin seurakuntaa ruotuun, sillä Länsi-Agder näyttäisi olevan varsin konservatiivista seutua. Tämä juttu on vuodelta 2008, mutta ehkä jotain kertoo että alueen nuorista noin 1/5 suhtautui tuolloin myönteisesti homoliittoihin: http://www.dagen.no/Innenriks/Unge_i_Vest-Agder_sterkt_imot_ekteskapslov-42188 Agderissa onkin jo tapahtunut, sillä maaliskuussa norjalaisen lähetysjärjestön Normisjonin Agderin piiri päätti perustaa oman uskonnollisen yhdyskunnan: Her opprettes et nytt trossamfunn Norjassa on muilla lähetysjärjestöillä voinut olla ennenkin omia rinnakkaisorganisaatioitaan, mutta Normisjon lähti vasta nyt tälle tielle.

Tietysti enemmistö on edelleen Norjan kirkon jäseniä. Mutta nimenomaisesti kirkkokansaa Norjassa tuo uusi käytäntö repii ja paikoin näköjään ihan hajalle asti, mutta kai sen malli sitten on toimiva kompromissi, kun meille kerran niin sanotaan (lainaus kirkolliskokouksessa olleesta aloitteesta):

Ruotsin, Norjan ja Tanskan luterilaiset kirkot ovat seuranneet yhteiskunnallisen avioliittolain kehitystä. Niissä samaa sukupuolta olevat parit voivat saada kirkollisen vihkimisen. Ruotsin kirkossa päätös siunata samaa sukupuolta olevien rekisteröidyt parisuhteet johti avioliittolain muutoksen myötä siihen, että kirkko on vihkinyt sukupuolta olevia pareja vuodesta 2009 lähtien. Norjan kirkon päätös (2016) poikkeaa hieman Ruotsin tilanteesta. Norjan kirkossa tunnistettiin ja tunnustettiin se, ettei asiassa saavuteta yksimielisyyttä. Piispainkokous esitti kirkolliskokoukselle samaa sukupuolta olevien avioliiton hyväksymistä, kuitenkin niin, että eri tavoin ajatteleville taattiin omantunnon vapaus. Tämän lisäksi samaa sukupuolta olevien vihkimiseksi/siunaamiseksi laadittiin oma toimituskaava, joka hyväksyttiin alkuvuodesta 2017.

Suomen kirkon todellisuus muistuttaa tälle hetkellä enemmän Norjan kuin Ruotsin kirkon tilannetta. Niin Norjassa kuin Suomessa kirkko ei ole siunannut rekisteröityjä parisuhteita. Taustalla molemmissa kirkoissa voi nähdä sen, ettei asiasta ole saavutettu riittävää yksimielisyyttä. Norjan kirkko on etsinyt omaan tilanteeseensa aktiivisesti ratkaisua ja löytänyt sen. Suomen kirkossa asia on vielä kesken ja ratkaisematta. Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle olisi luontevinta etsiä samansuuntaista ratkaisua kuin Norjassa on tehty.
http://notes.evl.fi/kkoweb.nsf/8055b7c73c38f56dc22571540045bfe2/4b28cc5e6d9ea725c22580f20038e720?OpenDocument

1 tykkäys
344

Moderaattorihuomautus: Tämän viestin otsikko oli alunperin “Arkkipiispa keskeytti Leif Nummelan kirkolliskokouksessa.”

Toinen moderaattorihuomautus: Alunperin omana aiheenaan olleet viestit on siirretty ennestään samaa aihetta käsitelleeseen ketjuun.

Puhe alkaa n. 3min kohdalla ja päättyy n 19 min kohdalla.

Tässä näkyy selvästi, että kirkossa ei haluta enää kuulla totuutta, vaan se pyritään vaijentamaan.

1 tykkäys
345

Ketjun otsikko on muutettu laajempaan muotoon koskemaan kevään 2017 evl. kirkolliskokousta yleisesti.

Edit: siirsin aihetta jo käsittelevään ketjuun.

346

Käsillä olevassa asiassa Nummela kommentoi, että suunnitelmallinen äidittömyys ja isättömyys on surullista, ja tämän jälkeen huomauttaa, että ytimessä on äitiyden ja isyyden muuttaminen puhtaan juridisiksi käsitteiksi. Tämän jälkeen hän puhuu lapsen luonnollisesta oikeudesta biologiseen isään ja äitiin.

Tämän jälkeen arkkipiispa antaa repliikkipuheenvuoron Weurolle. Weuro huomauttaa, että puheenvuoro käsittelee “hyvin yksityiskohtaisesti ja läheisesti tässä salissa olevien perheitä ja heidän lapsiensa asemaa. Pyydän puheenjohtajaa arvioimaan, onko tämä sellaista kunnioittavaa keskustelua ja arvokasta toimintaa, joka on tälle kokoukselle sopivaa. Lienisi mahdollista, että tämän aloitteen lähetekeskustelua voidaan käydä ilman, että puututaan täälläkin läsnäolevien edustajien perhesuhteisiin.”

Johon arkkipiispa: “Edustaja Nummela voi jatkaa puheenvuoroaan, kun ottaa huomioon tämän äskeisen puheenvuoron.”

Nummela: “Kiitos, mielelläni otan huomioon. En ymmärrä rikkoneeni myöskään tätä periaatetta kunnioittaa läsnäolevia.” Tämän jälkeen Nummela jatkaa vielä biologisista vanhemmista jonkin verran, ja huomauttaa, että tämä ei ole luonnollinen tilanne. Tämän jälkeen arkkipiispa huomauttaa: “Pyydän, että edustaja Nummela keskittyy tämän lähetekeskustelun varsinaiseen teemaan, minkä kaltaista viestiä hän haluaa antaa perustevaliokunnalle ja yleisvaliokunnalle tästä aloitteesta.”

Nummela: “Yritän perustella, miksi ei ole hyvä, että kirkko lähtisi siunaamaan tai puhumattakaan vihkimään samaa sukupuolta olevia pareja. - - Yritän perustella sen vetoamalla siihen, että siinä ei ole huomiotu sitä, mitä tapahtuu lapsille, ja heidän parastaan.”

Arkkipiispa: “Se tuli nyt selväksi. Siitä aiheesta ei varmasti tarvitse jatkaa, jotta se ei loukkaa ketään. Ole hyvä.”

Nummela: “Puheenjohtaja, minun pitää nyt hetki miettiä, että jos minua on kielletty puhumasta tuosta, niin mistä kohdasta minä jatkan…”

Pidän hieman outona sitä, että edustajan puheoikeutta tällä tavalla säädellään. Vaikka on aivan selvää, että lukuisilla edustajilla on varmasti adoptoituja ja “epäluonnollisia” lapsia, niin siitäkään huolimatta minusta puhe ei sinänsä ole mitenkään erityisen loukkaava. Toki voi olla, että kirkolliskokouksen puheissa luonnollisuus on saanut sellaisen leimasanan arvon, että sillä lähinnä ruoskitaan eri mieltä olevia, ja jos näin on, niin toki arkkipiispan huomio on minusta jossain määrin paikallaan. Pidän kuitenkin edustajan puheoikeuden rajoittamista aika outona.

Videoajat:

  • 3:30 arkkipiispan huomautus puhevuoron pituudesta
  • 4:06 Nummelan puheenvuoro
  • 11:26 Weuron repliikkipuheenvuoro
  • 12:34 arkkipiispan neuvo
  • 12:44 Nummela jatkaa
  • 13:28 arkkipiispan pyyntö keskittyä lähetekeskustelun teemaan
  • 13:52 Nummela summaa pointtinsa
  • 14:20 arkkipiispan kommentti
  • 14:40 Nummela jatkaa
  • 18:25 Nummela päättää

Nummelan puhe tulee jossain vaiheessa tekstimuodossa myös nettiin. Hänen puheensa sisällöstä voitaneen keskustella siihen aiheeseen liittyvässä ketjussa, kunhan teksti on saatu.

9 tykkäystä
347

Tämä keskustelukysymys ja arkkipiispan puuttuminen tilanteeseen liittyy varmaan osittain siihen teemaan, että osa ajattelee käsiteltävän tiettyjen perheiden ja todellisten henkilöiden asiaa ja tilannetta, kun todellisuudessa puhutaan täysin yleisellä tasolla. Toki asioista keskusteltaessa on aina hyvä muistaa se, että asia voi olla joillekin henkilökohtainen. Kyllä ihmisten silti pitäisi kestää yleisellä tasolla pyörivää keskustelua järkyttymättä siitä niin pahasti, että teoreettinen pohdinta pitäisi kieltää!

11 tykkäystä
348

Repliikkipuheenvuorot ovat etuoikeutettuja puheenvuoroja, joita annetaan esimerkiksi virheellisten lausuntojen korjaamiseen heti toisen puheen jälkeen, ohi puheenvuorolistan. Oikaisumahdollisuus repliikin kautta voidaan myöntää esimerkiksi tilanteessa, jossa joku kokouksen osallistuja on ensin sanonut jotain, ja joku muu sitten omassa puheenvuorossaan näyttää ymmärtäneen kyseisen kommentin väärin. Jos puheenjohtaja haluaa keskeyttää puheen, ja ohjata puhujaa jollain tavoin, tällä on hyvien kokouskäytäntöjen mukaan oikeus niin tehdä. Sen sijaan puheenjohtaja ei normaalisti koskaan luovuta muille salissa oleville puheen asiasisältöön liittyvää puheenvuoroa kesken toisen puheen. Hyvien kokouskäytäntöjen mukaan puhujilla on oikeus puhua puheensa loppuun ennen kuin muut saavat antaa repliikkipuheenvuoroja. Mahdolliset luvattomat välihuudot ovat asia erikseen, mutta viralliset puheenvuorot myönnetään normaalisti aina vasta sen jälkeen, kun edellinen on saanut puheenvuoronsa päätökseen.

Nyt puheenjohtajana toiminut arkkipiispa myönsi repliikkipuheenvuoron saliin kesken toisen puheenvuoron, mikä on hyvin poikkeuksellista toimintaa. Kirkolliskokouksen työjärjestyksen 29 §:n mukaan repliikkipuheenvuorot myönnetään ennen seuraavaa puheenvuoroa, ei kesken toisen puheen. Puheenjohtaja näyttäisi siis toimineen vastoin Kirkolliskokouksen voimassa olevaa työjärjestyksestä myöntäessään repliikkipuheenvuoron kesken toisen puheen. Kirkolliskokouksen työjärjestyksen mukaan repliikkipuheenvuorot saavat sisältää vain oikaisuja tai selventäviä vastineita puheenvuoroon. Tuossa repliikkipuheenvuorona myönnetyssä puheenvuoron pääsisältönä ei tainnut olla oikaisun tai selventävän vastineen tekeminen puheenvuoroon. Jos olisi toimittu Kirkolliskokouksen työjärjestyksen mukaan, toisen edustajan puheenvuoro olisi kuulunut esittää normaalin puheenvuorolistan kautta tulevan puhujavuoron kautta, tai ainakin odottaen puheen päättymiseen asti, ei kesken toisen puheen.

15 tykkäystä
349

Katsoin videota vähän pidemmälle. Asiasta käytiin kohtalaisen paljon keskustelua myös session loppupuolella. Muiden muassa Sammeli Juntunen, Marjaana Toiviainen ja Leif Nummela itse käyttivät asiasta puheenvuoroja.

350

Olisi ollut hyvä, että alkuperåinen otsikko olisi säilytetty. Nyt jää mielikuva, että moderaattori yrittää piilottaa varsinaisen asian yleisen keskustelun alle, vai pelätäänkö täälläkin ns, “vihapuhetta”?

Mielestäni arkkipiispan toiminta oli röyhkeää ja demokratian vastaista.

1 tykkäys
351

Ei saakeli, miten pienestä voi ihminen valittaa? Jos olisit ainoa totuuden ääni ja muut yrittäisivät selittää Mäkisen toimia parhain päin niin sitten ehkä ymmärtäisin. Mutta sekin, mitä sinä olet aiheesta sanonut, on ihan tässä ketjussa sanottu paljon paremmin perustellen muiden, myös “moderaattorin” toimesta.

1 tykkäys
352

Mielestäni professori Tapio Puolimatka kirjoittaa asiasta hyvin:

2 tykkäystä
353

Kirkolliskokousaloitteesta oli jo oma ketjunsa, joten siirsin Nummelan aloitetta koskevan asian tänne.