Kirkon avioliittokäsityksen laajentaminen - evl.fi:n kirkolliskokousaloite 2017

En ole kiinnostunut leimoista tai vähäiseen tietoon ja ajatteluun perustuvista kommenteista. Jos sinulla ei ole muuta tarjolla, älä viitsi häiritä minua, jooko. Saat itsellesikin enemmän aikaa siten.

Nämähän muuten eivät edes olleet erotettavissa toisistaan, kun työnteon ja omaisuudenhallinnan perusyksikkö oli perhe. Jossa lisää työntekijöitä ja omaisuuden tulevia haltijoita hankittiin lisääntymällä.

1 tykkäys

Mulla ei ole paukkuja juuri nyt tämän asian lähdeviitteelliseen käsittelyyn. Sinänsä se olisi kiinnostavaa, jos muiltakin tulisi hyviä lähdeviitteitä mielipiteelleen.
Antin edellistä kommenttia diggailen vahvasti. Fuusionti on aina ilahduttavaa.

Tarvitaanko mitään erityistä todistetta sille, että lisääntyminen on historiassa liittynyt olennaisesti avioliiton perustarkoitukseen?
Minkä oikeastaan vahvistaa tuo AV:n huomautus siitä miten lapsia tehtiin hoitamaan/jatkamaan isän ammattia, perimään omaisuus ja mahdollinen liikeyritys, maatila jne. Lapset myös olivat juutalaisuudessa ja muissakin kulttuureissa vanhuksen paras sosiaaliturva.

Niin no siis eihän tuo sanomasi perustele mitenkään sitä että lasten hankkimisen pitäisi olla avioliiton perusta. Avioliiton perusta näyttää olevan omaisuuden ja oman hyvinvoinnin turvaaminen, ja siihen pääsemiseksi hankitaan lapsia.

Mutta en siis kinaa tässä mitenkään, olette kaikki tahoillanne oikeassa, heittelen omat lisäni soppaan. Mielenkiintoista käsitellä asiaa monista kulmista.

No ei tarvitse kinata, en itsekään taida nyt ehtiä tai jaksaa. Mutta näkisin, että varsinainen syy avioliiton olemassaololle on se mikä siinä on pysynyt, läpi aikakausien, tähän asti. Silloinkin kun toimeentulo ei ole ollut enää avioitumisesta riippuvainen.

Eli yhteiskunnan syy säädellä aikuisten välisiä suhteita on ollut kanavoida syntyvyys tapahtuvaksi vakiintuneen parisuhteen kautta.
Jotta lapsella olisi molemmat vanhempansa, isä ja äiti, syntymästä asti. Ja jotta lapsen alulle saattaneet aikuiset olisivat myös tästä lähtökohtaisesti vastuussa.

Tämä on siis avioliiton syy ja peruste yhteiskunnan ja lainsäädännön kannalta katsottuna, ei niinkään yksittäisten aikuisten.

Minusta on ongelmallista tehdä tuosta jokin vuokaavio. Kärjistettynä tulee sellainen kuva, että ihmiset miettivät, kuinka saisivat itselleen ja omaisuudelleen turvaa, ja päättivät sitten että avioliittoon voisi ottaa myös lisääntymisen mukaan… Lisääntyminen on kuitenkin lajillemme perustavampaa laatua oleva juttu kuin omaisuuden turvaaminen ja työntekijöiden löytäminen. Vain lisääntyminen tekee perheestä yksikkönä lähtökohtaisesti kiinteän ja pysyvän, sellaisen, joka ei perustu ensisijaisesti sopimukseen vaan jolle on haettu lisäturvaa luomalla myös sopimus eli juridinen instituutio.

3 tykkäystä

Vanhastaan avioliittoon on kuulunut pater est -periaate, jonka mukaan aviomies oletetaan avioliitossa syntyvien lasten isäksi. Nimi on peräisen roomalaisesta oikeudesta, josta se on säilynyt nyky-yhteiskuntiin asti. Ainakin Roomaan on siis helppo jäljittää avioliiton ja lisääntymisen yhteys.

2 tykkäystä

Niinkuin se tekee nytkin. Ja vielä entistä paremmin, kun myös nämä aiemmin ulkona pidetyt perheet otetaan mukaan. Joidenkin ihmisten marginalisointi ja demonisointi nimenomaan rapauttaa yhteiskunnan perustuksia.

Siis miten niin “otetaan mukaan”? Selittäisitkö tämän kantasi/väitteesi?

Avioliitto on perustunut ihanteelle, että lapsen omat vanhemmat huolehtivat lapsesta. Tällainen sateenkaariperheiden itsetarkoituksellinen muodostaminen ei mitenkään edistä sitä ihannetta, joka ydinperhemalliin on sisältynyt.

Joka tapauksessa monia perhemalleja jää vielä avioliitto-statuksen ulkopuolelle, kuten apilaperheet ja polyperheet. Onko kantasi siis, että yhteiskunnalla menee vielä paremmin jos nämäkin “otetaan mukaan”?

1 tykkäys

Minä näen tuossa avioliiton ja huoltajuusvastuun yhteyden. Mutta en varsinaisesti avioliiton ja lisääntymisen yhteyttä.

Sateenkaariperheitä on olemassa riippumatta siitä onko heillä avioliitto-oikeutta. Jos halutaan sateenkaariperheet hävitetyiksi, pitäisi säätää laki, jolla ne kielletään. Tuskin sellaista kuitenkaan kannatat. Kyse on siis siitä, suljetaanko nämä perheet (myös lapset) yhteiskunnan hylkiöiksi, vai otetaanko mukaan täysivaltaisina jäseninä. Minusta tuo edellinen nimenomaan murentaa yhteiskunnan perustuksia, jälkimmäinen ei.

Kaikki yhteiskuntaan syntyvät lapset ja aikuiset ovat yhteiskunnan täysivaltaisia jäseniä, tietysti.

“Perheillä” ei tietenkään ole avioliitto-oikeutta. Joten olisit voinut muotoilla tuon vähän paremmin… Ns. sateenkaariperheitä joka tapauksessa on muitakin kuin ilmeisesti ajattelemasi 2 naista + lapsi/lapset.

Ja minusta pitäisikin säätää laki, joka ainakin mahdollisimman pitkälle estäisi tarkoituksella isättömien/äidittömien lasten hankkimisen. Eräs keino olisi hedelmöityshoitojen kieltäminen muilta kuin omia sukusoluja käyttäviltä heteropareilta.

Mielestäni lapsen oikeus isään ja äitiin pitäisi kirjata Suomen lakiin, ja antaa tapauskohtaisesti sanktioita tämän lain rikkomisesta.

Nyt olemassaolevia perheitä ei tietenkään pidä hajottaa, mutta jo syntynyttä vahinkoa lasten kohdalla voi korjata tukemalla näiden mahdollista tarvetta selvittää tosiasiallisten vanhempiensa henkilöllisyys ja käsitellä isän/äidin puutettaan tarvittaessa terapiassa.

Kukaan ei ole “hylkiö” vaikka heteroydinperhettä pidettäisiin yhteiskunnassa ensisijaisena ideaalina, ja kaikkia perheitä tulee ja voidaan tukea kuitenkaan luopumatta ideaalista.

Eli mikä tarkkaan ottaen on uhkakuva, jos pitäydytään perinteisessä perhemallissa, pitäen sitä tavoitteena ja ideaalina lähtökohtana? Noiden radikaalien sanojen viljely (kuten “hylkiö”, “hävitetyksi”) ei asiaa tässä mitenkään valaise.

Kyse on lasten oikeudesta omaan isään ja äitiin. Lähtökohtaisesti, olosuhteiden sanelemine poikkeuksineen ja tarvittaessa toteutettavine erityisjärjestelyineen. Ei mikään pieni asia.

2 tykkäystä

Jännää. Minusta se on varsin selkeä. Lähtöoletushan on se, että lisääntyminen tapahtuu avioliitossa. Jos vaimo tulee raskaaksi, lapsi on aviomiehen ellei erityisesti toisin todisteta.

Tämä johtaisi siihen, että homma hoidettaisiin salaa luonnonmenetelmällä. Siihen sisältyy kuitenkin paljon myös lapsen terveyttä vaarantavia riskejä. Et siis kyllä nyt aja lasten etua…

Mikähän olisi rangaistus au-lapsesta… Ja mitenkähän tuollainen rangaistus parantaa lapsen asemaa. Ei minusta.

Kirjoituksesi osoittaa hyvin, miten “lasten edulla” muka yritetään perustella uskonnosta kohoavia ja opetettuja ennakkoluuloja.

Lähtöoletus voisi yhtä hyvin olla että lisääntymistä tapahtuu ihmisten välillä joskus yllättävästikin ja avioliitto määrittelee kuka on mistäkin lapsesta vastuussa.
Toki roomalaisen ylhäisönaisen ja -miehen oli kansalaisvelvollisuus lisääntyä, ja sitä varten (että lapsilla tuli olla huoltaja ja että liittojen kautta voitiin järjestellä omaisuuksia)avioiduttiin

Miten niin? Miksi avioliitto määrittelisi vastuun, jos lähtöoletuksena on “yllättävyys” eikä avioliitolla varsinaisesti ole tämän yllättävän lisääntymisen kannalta olennaista tekemistä? Sehän olisi varsin epäoikeudenmukainen laki, jota perheenpäät olisivat vastustaneet kovasti.

Tämä taas osoittaa hyvin miten kaltaistesi vastapuolen ajatukset ja motiivit “tietävän” kanssa on mahdoton keskustella…

Ratkaisu ei joka tapauksessa voi olla se, että annetaan lupa kaikkeen kun sitä tehdään kuitenkin. Sama toimintamalli kuin heikon kasvattajan suhde kapinalliseen nuoreen. Ostetaan sille viinaa kun muuten se joutuu vaikka mihin porukoihin. Tai vaikka huumeita ettei tapaa diilereitä…
Todella kaukaa haettu ja heikko yritys tuo. Kukahan tässä nyt viljelee kauhuskenaarioita…

Aika kaukaa haettu kauhuskenaario on sekin, että lapsen oikeuksien puolustaminen tässä asiassa vahingoittaisi lasta. En ole mitenkään esittänyt tai antanut ymmärtää, että lapsia mentäisiin riistämään huoltajiltaan ja tutusta kodista.

Eli jos joku tässä jotain oman mielikuvituksensa pohjalta liioitellusti kauhistelee, se olet sinä eikä kukaan muu :slight_smile:

Mitenkään ei voi puolustella sitä, että lapselta viedään isä tai äiti ja mitätöidään tästä koituva tuska ja hämmennys. Kuitenkin sateenkaariperheiden perustamistavat jo sinällään perustuvat asenteelle, ettei lapsella voi tai saisi olla tällaista tarvetta ja kaipausta.

Tämän ovat vahvistaneet monien sateenkaariperheissä kasvaneiden lasten omakohtaiset kertomukset. Eikä ole mitään pointtia tuoda esiin sitä itsestäänselvyyttä, että kaikki eivät tästä kärsi.

3 tykkäystä

Ei siinä mitään epäreilua minusta ole, on tervettä että lapset ovat yhteisöllisesti kaikkien vastuulla, mutta tuo järjestely turvaa lapsen oikeudet. Kaikille perheenpäillehän se on hyvä laki. Ei tarvitse itse elättää lasta jonka on tehnyt toisen vaimolle.

Lisäsin muuten alkuperäiseen viestiini vähän.

Mitä ihmettä. Uskotko aivan oikeasti ja vakaasti, että lisääntymisen oletettiin tapahtuvan “yllätyksellisesti” ja että tuossa lainsäädännössä vain huolehdittiin siitä, että nämä “yllätysten” tulokset (joiden biologinen isä siis oli lähtökohtaisesti kuka tahansa) saivat jonkun huoltajan? Että pohjalla ei ollut avioliiton ja lisääntymisen liittyminen yhteen?

Jos uskot, onko olemassa jotain vihjeitä joiden perusteella tuollaisen päätelmään voisi päätyä? Sanoiko joku antiikin roomalainen jotain tuon suuntaista joskus? Vai keksitkö sen itse?

2 tykkäystä