Kirkon avioliittokäsityksen laajentaminen - evl.fi:n kirkolliskokousaloite 2017

Joo, aina on suhtauduttava lasten tilanteeseen hienotunteisesti ja heidän etuaan pohtien.
En kuitenkaan usko että avioliitto- ja perhemallien sekavuus ja kaikkinainen “suvaitsevuus” pitkän päälle on hyväksi yhteiskunnalle eikä sen tulevaisuudelle, jossa nykyajan lapset ovat aikuisia.

Voidaan varmasti loputtomasti vedellä esiin tutkimustuloksia siitä että naisparien ja miesparien huoltamat ja kasvattamat ihmistaimet voivat aivan yhtä hyvin tai huonosti kuin äidin ja isän tai yksinhuoltajien vastaavat. Käsittääkseni löytyy sekä puoltoa että kieltoa tutkimuksista.
Yksi väärä - eli perinteisten kotien tai yleensäkin heteroparien “pilatut” lapset - ei tee kuitenkaan toista väärää oikeutetuksi. Maalaisjärki jo kertoo että lapsen kasvu on mallioppimista. Jos perheessä ei ole kysymys edes yrityksestä tarjota lapselle kahden eri sukupuolen erilaisia ja toisiaan täydentäviä malleja, ja siihen liittyviä ihmissuhteita, ovat seuraukset ajan kuluessa ihan varmasti yhteiskuntia muuttavat. Tähän moni pyrkiikin. Halutaan normalisoida yksilön erillisyys, ja epänormalisoida sekä jopa pahaksi leimata perinteinen kahden eri sukupuolen yhdeksi liittyminen, jota mm ortodoksinen avioliitto-oppi kauniisti kuvaa.

Toisaalta kukaan kohtaamamme lapsi ei ole osaansa valinnut. Kristittyinä joudumme nyt elämään kahden periaatteen kanssa. On oltava huutamatta lasten korviin tämän ideologisen muutoksen totuutta, on annettava heille kaikki tuki. Toisaalta ei tule mennä mukaan kaikkeen aikuisten hullutukseen. Yhteiskuntamme on oikeasti aika pihalla sukupuoliasiassa.

3 tykkäystä

Joo, näissä pitää tosiaan erottaa toisistaan kaksi asiaa: mitä opetetaan yleisellä tasolla, ja mitä sanotaan sellaiselle ihmiselle, jonka kohdalla yleisen opetuksen noudattaminen on ikäänkuin myöhäistä. Yhdessä jatkaminen “kuin veli ja sisar” eli seksittömästi tulee mielestäni kyseeseen lähinnä silloin, kun se on molempien osapuolten aidosti ja vahvasti tahtoma ratkaisu. Jos taas vain toisella osapuolella omatunto kolkuttaa, ei tällainen oikein ole realistista ja johtaa käytännössä herkästi joko eroon (rikkoen mahdollisten yhteisten lasten kodin) tai avioyhteyden jatkumiseen jossain vaiheessa.

Niin - monestihan kaksikielisillä paikkakunnilla kirkot ovat yhteisiä. Mitenköhän tämä huomioitaisiin laskennassa?

1 tykkäys

Liekö piispan vaihtuminen rohkaissut vai mikä, mutta nyt Mikkelissä yritettiin avata ovet sateenkaarivihkimisille: Mikkelin kirkkoneuvosto kumosi aloitteen samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä seurakunnan tiloissa ja Kirkkoneuvosto äänesti 7–6: Mikkelin kirkkoja ei avata sateenkaariparien vihkimiselle | Paikalliset | Länsi-Savo 13 kirkkovaltuutettua oli tehnyt asiasta aloitteen, jota tuomiorovasti Arja Huuskonen kannatti ja teki asiasta esityksen kirkkoneuvostoon. Asiaa perusteltiin sillä, että monessa muussakin seurakunnassa vihitään ja että kirkkojärjestyksen mukaan tämä on mahdollista, sillä seurakunnat saavat itse päättää tilojensa käytöstä. Vedottiin myös seurakuntalaisten yhdenvertaiseen kohteluun.

Kokouksessa tehtiin kuitenkin vastaesitys, jonka mukaan kirkkoneuvosto ei voi tehdä tällaista päätöstä, koska se olisi käytännössä päätös koskien kirkon avioliittonäkemystä ja se tulee muodostaa kirkolliskokouksessa. Tämä vastaesitys voitti äänin 7-6.

Loppu hyvin, kaikki hyvinkö siis? Ei aivan. Koska päätös poikkesi tuomiorovastin päätösesityksestä siirtyy asia tuomiokapitulin ratkaistavaksi. Siis tuomiorovasti teki esityksen, jossa seurakunta yritettiin saada poikkeamaan kirkon virallisesta linjasta ja tuo esitys hävisi, mutta silti asia ainakin jollain tapaa etenee? Tämä käy yli minun ymmärrykseni. Huolestunut olen myös seurakunnasta, jolla on tuollainen paimen. Muutospaine näyttää Mikkelissäkin olevan kova.

11 tykkäystä

Tuomiorovasti on tuomiokapitulin varapuheenjohtaja.
En ihmettelisi vaikka tässä tulisi ennakkotapaus sisään, ainakin omasta mielestä oudolta tuntuu että tuomiorovasti ei ymärtäisi kaksilla rattailla ajamisen aiheuttavan tätä. Koska motiiveja on mahdotonta ulkopuolisen tietää ei voi kirjoittaa “tuodaan” vaan muotoilin tuon “tulee”. Aikataulutus näin piispan vaihdoksen jälkeen on kuitenkin merkittävä.

4 tykkäystä

Tuomiorovastin on käsittääkseni jäävättävä itsensä tämän asian käsittelyssä.

D

Joo, tottakai.
Mietin vaan sitä, että tuomiorovastilla on todennäköisesti ollut hyvin tiedossa neuvoston jakauma.
Jos oikein Ev.Lut kirkon päätöksentekoa muistan niin valtuustosta tullut ehdotus olisi voitu käsitellä ilman että tuomiorovasti olisi asettunut sen taakse.
Asettamalla itsensä tämän valtuustosta tulleen esityksen esittäjäksi, tuli hän myös varmistaneeksi että se päätyy tuomiokapituliin. Ja se on ollut hänellä tiedossa.
Vai olenko ihan hakoteillä tässä.

1 tykkäys

Seurakunnan tilojen käytöstä vastaa seurakuntaneuvosto yhdessä kirkkoherran (Mikkelin tuomikirkkoseurakunnan kirkkoherra on tuomiorovasti) kanssa. Mikäli nämä eivät ole asiasta samaa mieltä, päätös alistetaan tuomiokapitulille. Eli vaikka neuvosto olisi asiasta yksimielinen, niin kirkkoherra voi viedä päätöksen kapituliin olemalla eri mieltä.

Asiassa on menetelty hallinnollisesti oikein. Teologisesti päin prinkkalaa. Tuomiorovasti haluaa koeponnistaa asian uudella piispalla.

D

1 tykkäys

Joo, asiassa on menetelty hallinnollisesti oikein.

Kuitenkin tämä on ymmärrääkseni ensimmäinen kerta kun tällaisen äänestyksen jälkeen asia menee tuomiokapituliin. Vai onko minulla tässä tietokatkos?

Jotain meni eritavalla. Ajattelin ehkä liian tiukasti että tuo menee niin, että jos neuvosto päättää kirkkoherran esityksen vastaisesti, niin asia menee tuomiokapituliin. Jolloin merkitystä olisi sillä että kirkkoherra toi asian omana esityksenään eikä esim. vain äänestänyt asian puolesta tai vastaan. Eikös vasta ollut tapaus, jossa tällainen esitys tuli neuvostoon ja neuvoston äänet menivät tasan, jolloin kirkkoherra ratkaisi asian äänellään ja asia ei mennyt eteenpäin.

Mutta olin väärässä, tuo on tosiaan muotoiltu laveammin eli Kirkkojärjestyksessä sanotaan:

39§
Erimielisyyksien ratkaiseminen
Asia on saatettava tuomiokapitulin ratkaistavaksi, jos kirkkoherra ja kirkkoneuvosto ovat eri mieltä:

  1. jumalanpalveluksesta tai kirkollisesta toimituksesta;
  2. kirkon, siunauskappelin tai kappelin käytöstä;
  3. seurakunnan päätettävänä olevasta kolehdista

Eli ilmeisesti menisi tuomiokapituliin jtp. vaikka kirkkoherra olisi vain ilmaissut pöytäkirjaan eriävän mielipiteen tai äänestyksellä ilmaissut mielipiteensä.

Edit. Tarkennan omaa positiota sen verran, että olen ennenkaikkea kiinnostunut tässä hallinnollisesta prosessista, sillä kyse ei ole oman kirkon toiminnasta. Jaan toki Diakonin esittämän kannan että asiassa on menty teologisesti päin prinkkalaa.

Messukylän seurakunnassa näin on myös tapahtunut, mutta en ole kuullut, että tuomiokapituli olisi vielä ratkaissut sitä. Ja kyseessä on myös luonnollisesti eri kapituli.

Ok, pitääpä kaivella tuota päätöstä

Uskoisin että olisin kuullut jos olisi ratkaissut. Tunnen erään liberaalikristityn tuosta kirkkoneuvostosta.

Päivitetäänpäs jälleen listaa, sillä silmiini osui juuri uutinen siitä, kuinka Inkoon seurakunnan kirkkoneuvosto Uudellamaalla on yksimielisesti päättänyt avata tilansa samaa sukupuolta olevien parien vihkimisille: Inkoossa kirkkoneuvosto päätti yksimielisesti avata tilat samaa sukupuolta oleville pareille – Kotimaa Nyt siis ainakin 14 Porvoon hiippakunnan seurakuntaa yhteensä 56 seurakunnasta on tehnyt tämän päätöksen.

Eli päivitetty lista:

UUSIMAA
Espoo
Espoon ruotsinkielinen seurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta, Leppävaaran seurakunta, Olarin seurakunta ja Tapiolan seurakunta. Eli ainakin 5/6 Espoon seurakunnista.
Helsinki
Haagan seurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta, Pakilan seurakunta, Johanneksen (ruots.) seurakunta, Kallion seurakunta, Kannelmäen seurakunta, Lauttasaaren seurakunta, Malmin seurakunta, Matteuksen (ruots.) seurakunta, Mikaelin seurakunta, Munkkiniemen seurakunta, Oulunkylän seurakunta, Paavalin seurakunta, Töölön seurakunta. Eli Helsingissä ainakin 12/17 suomenkielisistä ja 2/3 ruotsinkielisistä seurakunnista.
Hyvinkää
Hyvinkään seurakunta
Inkoo
Inkoon seurakunta
Kerava
Keravan seurakunta
Kirkkonummi
Kirkkonummen suomalainen ja ruotsalainen seurakunta.
Lohja
Lohjan seurakunta
Loviisa
Agricolan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta (kattavat myös Lapinjärven kunnan).
Nurmijärvi
Nurmijärven seurakunta
Porvoo
Porvoon ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta, eli 1/2 Porvoon seurakunnista.
Raasepori
Karjaa-Pohjan ruotsalainen seurakunta ja Ekenäsnejdens svenska församling, eli 2/3 Raaseporin seurakunnista.
Sipoo
Sipoon suomalainen ja ruotsalainen seurakunta
Siuntio
Siuntion seurakunta
Vantaa
Korson seurakunta, Vantaankosken seurakunta, Vantaan ruotsalainen seurakunta eli 3/7 Vantaan seurakunnista.
Vihti
Vihdin seurakunta

KANTA-HÄME
Hämeenlinna
Hämeenlinna-Vanajan seurakunta eli 1/3 Hämeenlinnan seurakunnista.
Loppi
Lopen seurakunta
Riihimäki
Riihimäen seurakunta

VARSINAIS-SUOMI
Kaarina
Kaarinan seurakunta eli 1/2 Kaarinan seurakunnista.
Kemiönsaari
Kemiönsaaren seurakunta
Lieto
Liedon seurakunta
Loimaa
Loimaan seurakunta
Salo
Salon seurakunta
Turku
Maarian seurakunta, Martinseurakunta, tuomiokirkkoseurakunta ja Turun ruotsalainen seurakunta eli 4/8 Turun seurakunnista.

PIRKANMAA
Mänttä-Vilppula
Mänttä-Vilppulan seurakunta
Tampere
Harjun seurakunta ja tuomiokirkkoseurakunta eli 2/5 Tampereen seurakunnista. Messukylän seurakuntaneuvoston enemmistö on myös äänestänyt puolesta, mutta kirkkoherran vastustus on vienyt asian tuomiokapituliin.
Urjala
Urjalan seurakunta

POHJANMAA
Vaasa
Vaasan ruotsalainen seurakunta

ETELÄ-SAVO
(Pieksämäki)
(Pieksämäen seurakunnan kirkkoneuvosto äänesti puolesta, mutta kirkkoherra vei asian tuomiokapituliin. Tilanne siis epäselvä).

POHJOIS-SAVO
Kuopio
Männistön seurakunta eli 1/6 Kuopion seurakunnista.
Leppävirta
Leppävirran seurakunta

POHJOIS-POHJANMAA
Oulu
Tuomiokirkkoseurakunta ja Tuiran seurakunta eli 2/7 Oulun seurakunnista.

En nyt millään nillitä, mutta… onhan tässä jotain historiallista perua…

Oulun hiippakunta perustettiin alun perin Kuopion hiippakunnaksi vuonna 1851 ja piispain istuinkin oli Kuopiossa. Tuomiokapituli ja piispanistuin siirrettiin keisari Nikolai II:n julistuksella Kuopiosta Ouluun 1. kesäkuuta 1900 lähtien. Hiippakunnan nimenä kuitenkin säilyi siirrosta huolimatta Kuopion hiippakunta 17. heinäkuuta 1923 asti, jolloin nimi muutettiin asetuksella Oulun hiippakunnaksi .Oulun hiippakunta – Wikipedia

D

4 tykkäystä

Hah, onpas käynyt hölmö moka, kiitokset huomiosta :sweat_smile:

2 tykkäystä

Kirkolliskokouksessa nousi tällä viikolla esille myös samaa sukupuolta olevien vihkiminen, vaikka se ei ollutkaan asialistalla. Kokousedustaja Sammeli Juntunen peräsi vastuuta, kun sekä arkkipiispa että Kirkkohallituksen kansliapäällikkö pallottelivat vastuuta. Ohessa lyhyt sitaatti spoilerissa maksumuurin takana olevasta artikkelista:

Yhteenveto

Keskustelun aiheesta käynnisti edustaja Hannele Karppinen, joka kertoi, että hänen omassa seurakunnassaan Hyvinkäällä päätös syntyi tänä syksynä. Päätöksestä on tehty kaksi oikaisuvaatimusta.

– Itse en ymmärrä esitettyjä perusteluja, että kyse on vain tilojen käytöstä, kun kerran mahdollistetaan toiminta, joka on kirkon opin vastainen. Tässä kuljetaan kirkolliskokouksen päätösten yli.

Karppinen halusi tietää, aikovatko piispat puuttua seurakuntien toimintaan, joka ei Karppisen ymmärryksen mukaan ole kirkon lain ja järjestyksen mukaista.

Kysymykseen vastasi arkkipiispa Tapio Luoma. Hän totesi, ettei piispainkokouksella ole toimivaltuuksia tai suunnitelmia puuttua tilapäätöksiin, joista kirkkojärjestyksen mukaan vastaa kirkkoherra ja kirkko- tai seurakuntaneuvosto yhdessä. Luoma perusteli asiaa myös hallinto-oikeuden päätöksellä viime keväältä. Hallinto-oikeus katsoi, etteivät Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Tapiolan seurakunta ylittäneet toimivaltuuksiaan päättäessään tilojen avaamisesta myös samaa sukupuolta olevien parien vihkimiseen.

Edustaja Sammeli Juntunen jatkoi kysymällä, onko kirkkohallitus sitten pyrkinyt vaikuttamaan tilanteeseen viestimällä seurakunnille kirkon avioliittokäsityksestä ja sen perusteista.

Tämän kysymyksen osalta arkkipiispa Luoma vastasi, ettei osaa vastata kirkkohallituksen puolesta. Hän kuitenkin sanoi, että hänen ymmärtääkseen asiassa ei ole annettu tarkempaa ohjeistusta.

– Ehkä kansliapäällikkö voi täydentää, jos olen tässä väärässä, Luoma sanoi.

– Arvoisa puheenjohtaja, kirkkohallituksessa nähdään, että asia on viime aikoina ollut piispaikokouksen harkinnassa. Tarkempia ohjeita ei ole annettu, kansliapäällikkö Pekka Huokuna sanoi.

Eli siis kukaan ei ota vastuuta tästä asiasta? Eikö se ole aika outoa, että kirkolliskokous käytti monta vuotta ja ihan tavattomasti keskustelua ja perustelujen etsimistä tähän kysymykseen ja nyt kukaan ei välitä siitä, että sillä ei ole mitään käytännön merkitystä. Miksi on näin? Sammeli Juntunen jatkoi.

11 tykkäystä

Ei siinä oikein tasa-arvosta voi puhua, kun sateenkaaripareja voidaan vihkiä kirkossa, mutta naispappeuden torjujat ajetaan pois seurakunnan tiloista.

7 tykkäystä

No ei voi tasa-arvosta todellakaan puhua. Ettäs kehtaavat. Arkkipiispa luikertelee vastuusta eikä sitä ota kukaan muukaan. Surkeaakin surkeampaa touhua tuo kirkkomme johtohenkilöiden toiminta. Tai paremminkin raivostuttavaa. Että sellainen ev.lut. kirkko meillä.

6 tykkäystä

Edellä on puhuttu siitä, miten Tampereen Messukylän seurakunnan päätös avata tilansa samaa sukupuolta olevien vihkimisille meni Tampereen tuomiokapitulin käsittelyyn, sillä neuvoston enemmistö ja kirkkoherra olivat erimieliset. Tuomiokapituli on tänään tehnyt päätöksensä, ja sen mukaan seurakunnan tilat avataan noille toimituksille: https://www.tampereenhiippakunta.fi/ajankohtaista/tampereen-tuomiokapitulilta-paatos-messukylan-seurakunnan-tilojen-kaytosta/

Päätöksessä lukee mm. näin:

Tuomiokapituli näkee aloitteen tarkoituksessa syvän hengellisen tarkoitusperän. Tilojen avaamisella halutaan sulkea kaikki seurakunnan yhteyteen. Tampereen tuomiokapituli katsoo myös, että kirkkojen ja kaikkien seurakuntatilojen ovien avaaminen kaikille avioliittoon vihittäville pareille on kirkon strategian mukaista.

Päätöksessä todetaan, että seurakuntien on syytä vahvistaa viestiä, jonka mukaan jokainen on tärkeä ja Jumalalle yhtä rakas. Siksi on myös edettävä sitä kohti, että kaikki avioliitolleen Jumalan siunausta pyytävät voidaan vihkiä kirkollisesti.

Päätös on merkittävä. Nyt ei Tampereen hiippakunnassa ole virallisesti kyse yksittäisten seurakuntien sooloilusta, vaan tuomiokapitulin hyväksymästä ja jopa suosittelemasta toiminnasta. Tämä tulee varmasti lisäämään vastaavien ratkaisujen tekemistä Tampereen hiippakunnassa.

Näin se kirkon teologinen palatsivallankaappaus etenee.

8 tykkäystä

Tykkäys, mutta ei itse asialle vaan sen esiin tuomiselle. En ollenkaan odottanut tällaista, koska pidin niin itsestään selvänä, että kirkon virallisesti kieltämää toimintaa ei tuomiokapituli voisi sallia. Mikä muuten on piispan rooli tässä päätöksessä konkreettisesti?

2 tykkäystä

Nähtävästi ainakin asian esittelijän rooli.

Mitä tulee päätökseen en valitettavasti osannut olla yhtä optimistinen kuin sinä. Kirkolliskokouksessa muuten arkkipiispa Luoma juuri totesi kun näistä tilojen avaamisista puhuttiin, etteivät tuomiokapitulit (muka) voi tehdä asialle mitään, koska seurakunnat päättävät tilojensa käytöstä. Vain silloin, jos kirkkoherra ja neuvosto ovat erimielisiä voi tuomiokapituli puuttua asiaan. Ja Tampereella se päätti toimia näin.

Luoman puheet tuntuvat hänen oma avioliittokantansakin huomioiden selittelyltä. Aiemmin esimerkiksi Laitilan seurakunta antoi Lähetyshiippakunnan seurakunnan toimia siunauskappelissaan. Paikallisesti järjestely toimi ilmeisesti sopuisasti, mutta silloinen Turun piispa lopulta määräsi seurakunnan ajamaan Lähetyshiippakunnan ulos. Silloin ei seurakunta päättänyt itsenäisesti tilojensa käytöstä.

Muutenkin aina ihmettelen tätä “tällä ei muuteta kirkon oppia, vaan päätetään tilojen käytöstä” -höpötystä. Kun kyse on kirkon opin vastaisesta toiminnasta, niin totta kai ovien avaaminen sille on opillinen kannanotto. Suomen ev.lut. kirkon teologinen uskottavuus rapisee vauhdilla.

12 tykkäystä