Nuo ovat siis ev. lut. kirkon ikärajat sille, milloin on pakko viimeistään jäädä eläkkeelle viroista. Sijaisuuksia saa tehdä sen ikärajan ylittänytkin. Alaikärajat, jolloin eläkkeelle aikaisintaan saa jäädä, määräytyvät puolestaan kirkon tehtävissäkin yleisen työeläkelainsäädännön mukaan. Ne ikärajat ovat ainakin toistaiseksi matalampia kuin nuo.
1 tykkäys
Joo, tiesin. Joka tapauksessa toistakymmentä vuotta tässä on kärvisteltävä.
D
Kiitos tiedosta, en tiennytkään, että Pieksämäen osalta oli jo tehty päätös.
Joo, viittasin tähän Mikkelin tuomioseurakunnan tapaukseen.
Kuten oli arvattavissa poikii Tampereen tuomiokapitulin ratkaisu kirkkotilojen aukeamisia Tampereen hiippakunnassa, ja on siis syytä valitettavasti päivittää listaa. Torstaina Vesilahden seurakunnassa tehtiin päätös tilojen avaamisesta: Vesilahden seurakunnan päätöksiä - Vesilahden seurakunta Pöytäkirjoja katsomalla sain sen käsityksen, että asiaa on nostettu esille ennenkin, mutta se on palautettu aiemmin selvittelyyn. Kirkkoherra on ollut asialle myötämielinen, mutta osa luottamushenkilöistä on jarrutellut sitä. Voisi kuvitella, että tuomiokapitulin päätös on ainakin helpottanut päätöksen läpimenoa.
Päivitetty lista:
UUSIMAA
Espoo
Espoon ruotsinkielinen seurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta, Leppävaaran seurakunta, Olarin seurakunta ja Tapiolan seurakunta. Eli ainakin 5/6 Espoon seurakunnista.
Helsinki
Haagan seurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta, Pakilan seurakunta, Johanneksen (ruots.) seurakunta, Kallion seurakunta, Kannelmäen seurakunta, Lauttasaaren seurakunta, Malmin seurakunta, Matteuksen (ruots.) seurakunta, Mikaelin seurakunta, Munkkiniemen seurakunta, Oulunkylän seurakunta, Paavalin seurakunta, Töölön seurakunta. Eli Helsingissä ainakin 12/17 suomenkielisistä ja 2/3 ruotsinkielisistä seurakunnista.
Hyvinkää
Hyvinkään seurakunta
Inkoo
Inkoon seurakunta
Kerava
Keravan seurakunta
Kirkkonummi
Kirkkonummen suomalainen ja ruotsalainen seurakunta.
Lohja
Lohjan seurakunta
Loviisa
Agricolan suomalainen ja ruotsalainen seurakunta (kattavat myös Lapinjärven kunnan).
Nurmijärvi
Nurmijärven seurakunta
Porvoo
Porvoon ruotsalainen tuomiokirkkoseurakunta, eli 1/2 Porvoon seurakunnista.
Raasepori
Karjaa-Pohjan ruotsalainen seurakunta ja Ekenäsnejdens svenska församling, eli 2/3 Raaseporin seurakunnista.
Sipoo
Sipoon suomalainen ja ruotsalainen seurakunta
Siuntio
Siuntion seurakunta
Vantaa
Korson seurakunta, Vantaankosken seurakunta, Vantaan ruotsalainen seurakunta eli 3/7 Vantaan seurakunnista.
Vihti
Vihdin seurakunta
KANTA-HÄME
Hämeenlinna
Hämeenlinna-Vanajan seurakunta eli 1/3 Hämeenlinnan seurakunnista.
Loppi
Lopen seurakunta
Riihimäki
Riihimäen seurakunta
VARSINAIS-SUOMI
Kaarina
Kaarinan seurakunta eli 1/2 Kaarinan seurakunnista.
Kemiönsaari
Kemiönsaaren seurakunta
Lieto
Liedon seurakunta
Loimaa
Loimaan seurakunta
Salo
Salon seurakunta
Turku
Maarian seurakunta, Martinseurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta ja Turun ruotsalainen seurakunta eli 4/8 Turun seurakunnista.
PIRKANMAA
Mänttä-Vilppula
Mänttä-Vilppulan seurakunta
Tampere
Harjun seurakunta, Tuomiokirkkoseurakunta ja Messukylän seurakunta eli 3/5 Tampereen seurakunnista.
Urjala
Urjalan seurakunta
Vesilahti
Vesilahden seurakunta
POHJANMAA
Vaasa
Vaasan ruotsalainen seurakunta
ETELÄ-SAVO
POHJOIS-SAVO
Kuopio
Männistön seurakunta eli 1/6 Kuopion seurakunnista.
Leppävirta
Leppävirran seurakunta
POHJOIS-POHJANMAA
Oulu
Tuomiokirkkoseurakunta ja Tuiran seurakunta eli 2/7 Oulun seurakunnista
1 tykkäys
Mainittakoon, että jos olen yhtään oikein käsittänyt ja pöytäkirjoja ym. selaillut, niin tästä käytännöstä ei ole päätetty missään luottamuselimessä. Vaikka se käytännöksi ilmestyikin.
2 tykkäystä
Näin myös esim. Salossa. Asiasta kysyttäessä kirkkoherra vastasi Turun Sanomille pitäneensä asiaa niin itsestäänselvänä, ettei edes vienyt asiaa luottamuselinten käsiteltäväksi.
3 tykkäystä
Onko meillä tietoa, kuinka eri seurakunnissa avattuja tiloja on käytännössä hyödynnetty? Varmaan menee niin, että jos omassa seurakunnassa on myötämielisiä tekijöitä, pappi, kanttori, suntio niin käytetään heitä. Varmaan löytyykin, kun kerran tilatkin on päätetty avata, mutta kai ainakin papin voi kutsua ulkopuolelta. Lieköhän tullut jo ristiriitoja, jossa työnantaja antaa työtehtävän, mistä työntekijä kieltäytyy tai olisi tahtonut kieltäytyä? Tilastoidaanko nämä vihkimiset, kuulutetaanko pari kirkossa? Lausun tässä myös hämmästykseni siitä, että tilojen antaminen, mikä on seurakuntaneuvostojen päätettävissä erotetaan itse vihkimisestä, mikä on kirkolliskokouksen päätös.
4 tykkäystä
Tampere kokonaan (4/4, viides on ruotsinkielinen seurakunta ilman omia tiloja): Tampereen kirkot avoinna kaikille hääpareille, myös Eteläinen seurakunta avasi tilat - Tampereen seurakuntayhtymä
1 tykkäys
Suurin kaupunki jota ei listalla ollut on Jyväskylä. Tilanne muuttunee: Jyväskylän kirkkoneuvosto ja kirkkoherra eri mieltä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä seurakunnan tiloissa | Keski-Suomi | Yle
Tässä kyllä edelleen kiinnostaa ja ihmetyttää se, kenen ajatellaan kirkoissa samaa sukupuolta olevia pareja vihkivän, kun jokaisessa päätöksessä korostetaan, että avataan vain tilat, mutta vihkiminen ei ole luvallista. 
Sateenkaaripappien, joista lista ohessa:
Ymmärrän sanan merkityksen, mutta tämä kuulostaa aina joltakin satuolennolta 
6 tykkäystä
Satuolentoja niiden pitäisi ollakin, koska tuollaisia ei kirkon mukaan saisi ollakaan.
5 tykkäystä
Toivottavasti ei muutu, eli Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli saattaa hyvinkin olla samaa mieltä kuin kirkkoherramme jonka mielestä avioliitto on niin tärkeä asia ettei seurakuntien pidä kävellä kirkolliskokouksen yli. Hiippakunnassamme ei ole seurakuntaa jossa olisi niin tehty.
Ikävää, että joutuu kuitenkin ilmeisesti ottamaan negatiivisen kannan työyhteisönkin sisällä esille, ja seurakuntalaistenkin kanssa. Ehkä oli toiveajattelua että eläkeikään asti olisi ehditty ilman tätä törmäystä.
Onko foorumisteille tullut vastaan sellaisia tilanteita, että joku seurakunta-aktiivi haluaisi lopettaa jotain aktiivisuuksiaan sillä perusteella, että seurakunta on hyväksynyt homoparien vihkimisen tiloissaan?
1 tykkäys
Minä olen kirkkoaktiivi. Käyn todella paljon kirkossa/kirkoissa viikon aikan yksin ja perheen kanssa.
En käy kirkoissa joissa palvotaan epäjumalia. Tai kun käyn (luottamustoimien takia joskus on pakko) niin huokaan “Herra anna heille anteeksi sillä he eivät tiedä mitä tekevät”. Koulutusten takia käyn paljon Helsingin ja Espoon alueella. Katson tarkkaan misdä kirkossa osallistun palveluksiin.
D
4 tykkäystä
Olen itse siirtynyt jo vuosia sitten kirkoissa pelkkään kuorolauluun entisistä vapaaehtoishommistani, joissa käsiteltiin keskusteluissa Raamattua ja oppiakin monenlaisten ihmisten kanssa. Johtuen kirkkoa jakavista mielipiteistä, ja koska kirkossa en tahdo riidellä, en edes väitellä opista. Menen kirkkoon kiittämään ja ylistämään, ja katumaan syntejäni, en kamppailemaan.
Nuotit lauletaan samoin ja latina äännetään samoin kuoroissa - edustaa sitten konsu- tai lib-opinkantaa.
Mutta kun aivan muissakin harrastuksissa (esim liikunta) tulee juttua siitä, että olen kirkon vapaaehtoistyöntekijä ja aletaan utelemaan että kummalla puolella olet, tai selittämään puhujan omaa kantaa (ainoana oikeana tietenkin), on kiusallista kun pallosalissakin joutuu kiertelemään ja kaartelemaan puheissaan.
Riidellään ja väitellään täällä foorumeissa eikä naamatusten.
Ainakin luin tuon Tampereen Eteläisen seurakunnan päätöksen uutisen yhteydessä Facebookin kommenteissa, kuinka eräs (muun muassa vankilalähetin hommia tehnyt) ilmoitti eronneensa heti kaikista kyseisen seurakunnan vapaaehtoistehtävistään, mukaan lukien seurakuntaneuvoston jäsenyydestä. Tai no, koska hän on tämän omalla nimellään ilmoittanut julkisella päivityksellä niin voinee sen nimen tännekin kirjoittaa, Kari Kuusisto on kyseessä. Hän on Suomen Raamattuopiston Säätiön Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen aluejohtaja.
1 tykkäys
Kappaleiden valinta on monessa kirkollisessa kuorossa aika tavallakin opillinen kysymys. Kanttorien hengellinen tausta heijastuu usein näkyvästi ja kuuluvasti siihen, mistä ja mitä heidän johtamansa kuorot laulavat. Valinnat näkyvät paitsi siinä, mistä lauletaan, myös mistä ei lauleta. Moni kirkollinen kuoro toimii käytännössä niin, että ristiriitoja aiheuttavia sanoituksia omaavia lauluja ei lauleta - ainakaan suomeksi. Se mikä on sopivaa ja mikä ristiriitoja aiheuttavaa missäkin kontekstissa, toki vaihtelee. Latinaksi voidaan jossain laulaa eri sisältöisiä laulujakin kuin suomeksi.