Todellakin. Varsinkin kun ei naimattomuus Raamatunkaan valossa ole mitenkään paheksuttava asia.
1 tykkäys
Mielestäni sinkkuja on aina ollut aktiiveina seurakunnissa. En tiedä onko heitä jotenkin sorrettu.
Toki eri ihmisillä on erilainen herkkyys, esim jotakin voi ahdistaa perhemessuissa tai äitienpäivinä jos kirkossa kovasti hehkutellaan yksinäiset unohtaen. Mutta ei se varmasti kaikille naimattomille suuri ongelma ole.
Usein kyllä yksin elävät voivat srk-aktiiveina joutua kuin kierteeseen: Heitä pyydetään kaikkeen mahdolliseen ja he voivat itsekin alkaa elää kuin heidän panoksensa olisi korvaamaton. Jälleen: yksilö voi ottaa tämän raskaasti tai sitten juuri sopivana kutsumuksena. Lesket ovat usein samassa asemassa - erityisesti naiset.
Minusta kuitenkin puhe aseksuaalisuudesta on aika turhaa, varsinkin kirkon kontekstissa. Kaikki vaan eivät löydä sitä oikeaa kumppania. Ja joku löytää vasta keski-ikäisenä! Ei seksuaalisuuteen ole tarvetta viitata tässä, sillä se voi olla varsin masentava ja myös virheellinen arvio jos yksin eläminen liitetään haluttomuuteen tässä asiassa.
2 tykkäystä
Toisessa (Luterilainen jp) ketjussa linkitin Aino Suholan puheen. Siinä on monen viisaan sanan seassa viittaus tähän “vähemmistöruuhkaankin”.
Boldaus minun.
Nyt pitää olla erillään. Tuskin on ukkoin ja akkain penkeistä kirkossa päästy eroon, kun jo taas pitää olla jokaiselle ikään, sukupuoleen ja elämäntilanteeseen sopivaa toimintaa. Kaikkinaista tasa-arvoa tavoitellessamme tulemme pahimmillaan vain korostaneeksi toiseutta. Mikä voisi olla turvallisempi yhteisö opetella rakastamaan tai edes sietämään toista kuin seurakunta.
1 tykkäys
Onkohan tämä jokin luterilainen ongelma? Minä olen valinnut aikanaan naimattomuuden rippi-isäni siunauksella enkä minä koe tulleeni sen vuoksi syrjityksi seurakunnassa. Onkohan vanhoissa kirkoissa naimattomuus säilynyt “normaalimpana” valintana…? Raamatullakin naimattomuuden voi perustella aivan hyvin. Toki seurakunnassa voi olla yksittäisiä ihmisiä, jotka voivottelevat yksin elämistä, mutta en minä ole ainakaan tajunnut tulleeni syrjityksi. Ja kaikkia ihmisiä ei voi miellyttää tekipä mitä hyvänsä.
Asia voi tietenkin näyttäytyä toisenlaisena mikäli naimattomuus ei ole oma valinta, vaan ei ole löytänyt kumppania. Silloin perheiden tapahtumat ym voivat ahdistaa.
2 tykkäystä
Kuten kirjoitin, ei tämä minusta ole erityinen ongelma kirkossamme. Ihmiset kokevat kaiken monin tavoin. Jokainen yleistys ja myös ylivarovaisuus voi aiheuttaa turhaa hämmennystä.
Hienoa että olet saanut asiallista ja kunnioittavaa kohtelua. Vaikutat itsekin selvästi ihmiseltä jonka kanssa on helppo olla ja toimia.
1 tykkäys
Taas naulan kantaan!!! Osasitpa hyvin sanoittaa tämän.
En itse asiassa tarkoittanut, että seurakunnilla olisi erityisiä ongelmia tämän asian kanssa, vaikka sellaistakin kyllä tapahtuu. Tarkoitin nimenomaan sitä, että seurakunta voi parhaimmillaan olla sellainen paikka, jossa naimattoman ihmisen elämäntavalle annetaan arvo ja hyväksytään se normaaliksi olemisen tavaksi.
2 tykkäystä
En kutsuisi syrjinnäksi, mutta kyllä seurakunta on usein siinä mielessä perhekeskeinen, että eipä aikuisille (iältään nuorten aikuisten ja eläkeläisten välillä) ole juuri missään esim. leiritoimintaa tai vastaavaa. Samoin monet kausitapahtumat ovat perheille suunnattuja (perheiden vappu, perheiden adventti, perheiden ulkoilupäivä jne), ja vaikka moniin voi mennä yksinkin, helposti jää menemättä jos on perheille markkinoitu.
Samoin se vähä mitä olen nähnyt ja vähän enemmän muilta kuullut, niin sinkkutoiminnassa kuulemma helposti ihan tavoite on, että osallistujat löytäisivät sitä kautta kumppanin. Asenne tuntuu helposti olevan, että kaikki sinkut etsivät kumppania, vaikka tosiaan moni voi olla ihan omasta valinnastaan sinkku. Kaikkialla ei toki tällaista toimintaa olekaan.
Paljonhan on kiinni paikkakunnasta. Kyllähän moni valittaa sitäkin, että perheille ei ole mitään… Seurakunnat eroavat toisistaan ja lisäksi ongelma on se, kenet tilaisuuksien markkinointi tavoittaa.
6 tykkäystä
Kräsällä oli joskus Vivamossa sinkkujen juhannus mut ilmeisesti budjettisyyt lopettivat senkin. Muutaman kerran tuli käytyä mut eipä siitä mikään asia parantunut. Kaltaiselleni konsertvatiiville ei ollut siellä tilausta. KRS kun on sieltä liberaaleimmasta päästä kenttää.
Nykyajan hyperseksualisoitu kulttuuri ei ole vaikuttamatta kristittyihinkin piireihin. Sitä mukaan kun netin myötä “parisuhdemarkkinat” ovat raadollistuneet ja vastakkaisen sukupuolen palvonta on korvannut elävän Jumalan palvonnan, ovat ihmiset alkaneet sitoa arvoaan siihen, kuinka hyvin onnistuu vastakkaisen sukupuolen kanssa. Kristityissä piireissä ei tietenkään voi ihannoida esiaviollista seksiä, mutta se ottaakin sitten naimisiinmenon muodon. Ja ei siinä mitään, on hyvä mennä nuorena naimisiin sen sijaan että soutaa ja huopaa parisuhteissa uskaltamatta sitoutua, mutta ikävämmin tämä heijastuu sellaisiin, jotka eivät yrityksestä ja tahdosta huolimatta kykene löytämään kumppania. He saattavat tuntea itsensä ihan yhtä lailla toisen luokan kansalaisiksi, kuin vastentahtoiset nuoret vanhatpojat ja -piiat sekulaarissa kulttuurissa. Veikkaisin että kärjistyy pikkuisen vielä protestanttisuudessa, kun selibaatin armolahja ei erityisesti korostu edes munkkeudessa tai pappeudessa.
2 tykkäystä
Veikkaan että voi olla yleisempi ongelma protestanttisuudessa.
Nyt se on viimeistään virallista: sateenkaariparien vihkiminen kirkoissa on myös Espoon hiippakunnan virallisesti tukema linja. Tampereella tehtiin vastaava päätöös tosiaan viime vuonna, ja Helsingin hiipppakunnan linja tämä on ollut käytännössä jo pitkään, vaikkei asiaa ole koeteltukaan samalla tavoin kuin kahdessa edellä mainitussa.
Tämä evl kirkon omiin muroihin kuseminen alkaa tympiä totisesti. Piispat ovat ihan pihalla eikä kukaan uskalla sanoa suoraan että näin ei tehdä.
D
10 tykkäystä
Juttu on maksumuurin takana. Esittikö kapituli perusteluja päätökselleen?
Jälleen ihmetyttää kirkkoneuvoston ja kirkolliskokouksen päätösvaltojen rajat. Vihkiä ei saa, mutta tilat ja puitteet laittomuudelle voidaan järjestää, kenties jopa opastaa rikkuri oikeaan aikaan oikeaan paikkaan. Tämä on yhtä järkevää kuin pitää myymälävarkautta rikoksena, mutta jättää kuitenkin valot ja lukot auki, kutsua rosvo paikalle ja seurata vierestä varkautta. Miten ihmeessä varkautta voisi uskottavasti pitää enää rikoksena (eli edelleen syödä noita tärveltyjä muroja)?
6 tykkäystä
Marmatin piispalle tästä. Todennäköisesti he vetoavat kirkkojärjestyksen kohtaan seurakunnan tilojen käytön päättämisestä. Kirkon tilojen käyttö ja kirkkotilojen käyttäminen niiden pyhyyteen soveltuvassa merkityksessä kertovat heti normi-ihmiselle, että samaa sukupuolta olevien vihkimisessä on kyse tasa-arvosta… tai “tasa-arvosta”, ei pyhyydestä. Siksi oikeuslaitos ei voi tätä kysymystä ratkaista, sillä se se voi ottaa kantaa pyhyyskysymyksiin. Se ei myöskään voi ottaa kantaa Kirkkolain 1 luvun 1§ kohdan kirkon tunnustukseen ja opetukseen, koska oikeuslaitos ei voi päättää sitä, onko tilojen käyttö tunnustuskysymys.
Tässä on kyse valtavasta porsaanreikien etsimisestä jolla saatanan juoni, eli kristittyjen hajaannus ja epäusko, saadaan ujutettua kirkkoomme.
D
5 tykkäystä
Tasa-arvo on uusi pyhä.
Kaisamari Hintikalle? Nopeaa toimintaa!
Keskustelu lähti tästä vähän laukalle. Varmasti on tällaisia olettamia, mutta oikeuksilla tarkoitin esimerkiksi pääsyä naimisiin, ehtoolliselle ja kummiksi samalla ehdolla kuin muillakin.
Pointtini oli osoittaa ristiriita: puhutaan seksuaalivähemmistöistä, kuten aseksuaaleista ja väitetään ajavan heidän oikeuksiaan, vaikka harva oikeasti uskoo mihinkään aseksuaaleihin vähemmistönä tai välittää heistä, saati tekee töitä sen puolesta, että aseksuaaleilla olisi kirkossa samat oikeudet kuin muillakin, kuten oikeus mennä naimisiin. Kuinka voisi olla avioliittoteologia ja käytäntö tasa-arvoinen ennen kuin aseksuaalit, panseksuaalit, plussat, miinukset ja 2S:ät pääsevät vihille siinä missä muutkin!
Onhan heillä toki oikeus mennä kirkossa naimisiin. Ei meiltä ainakaan kukaan kysynyt, aiotaanko me harrastaa seksiä avioliitossamme.
2 tykkäystä
Niinpä, samoin kuin heillä, jotka identifioituvat homoseksuaaleiksi, panseksuaaleiksi tai johonkin muuhun seksuaalivähemmistöön on oikeus mennä naimisiin samoilla ehdoilla kuin muillakin. Silti laajennustoive käsittää vain samansukupuolisten avioliiton.
