Ok. Mitä ovat mielestäsi, luterilaisten mielestä nämä traditiot mitä ei torjuttu.
Myönnämme vajaavuutemme tässä. Kaukana olivat ne ihanat ajat, kun luterilaisten pappien koulutuksesta kolmasosa oli kirkkoisiin perehtymistä.
3 tykkäystä
Ainakin tärkempänä uskontunnustukset ja tietyt varhaiset ekumeeniset konsiilit, messujärjestys ja kirkolliset tavat, rippikäytäntö ja paasto, sekä rikas rukous-, mystiikka-, ja raamatuntulkintaperinne. Myös pyhiä kunnioitettiin. Varhaisen kirkon dogminkehitys nähtiin kuuluvan luovuttamattoman opin alueelle myös.
“Torjutuistä väärinkäytöksistä” on lista Augsburgin tunnustuksen loppuosassa.
Mariologiasta luterilaiset tunnustivat Jumalan äiti-tittelin, ensisijaisuuden pyhien kunnioittamisessa, sekä ikuisen neitsyyden. Roomalainen Marian avuksi rukoilu torjuttiin, vaikka kehotettiin Marian kunnioitukseen. Oikeastaan muuta ei pyhästä neitsyestä tunnarit sano. Eli luterilaisten kesken vallitsee isoja eroja. Toiset ovat “ylä-mariologisia”, toiset “ala-mariologisia”
1 tykkäys
Tåti ja serkut. Ja tädin mies.
D
2 tykkäystä
Torjuttiinko, ikonit, pyhille osoitetut rukospyynnöt, luostarit, suitsuttaminen, ekumeeniset paastosäännöt, piispojen avioliittosäädökset.
Ikoneita sinänsä ei torjuttu, niiden häpäisy tuomittiin. Pyhien rukoilu torjuttiin, mutta vahvistettiin pyhien kunnioitus heidän uskonsa, oppinsa ja elämänvaelluksensa seuraaminsena. Suitsuttamista ei virallisesti tuomittu, vaikka jotkut arvovaltaiset papit niin tekivätkin; se on edelleenkin ok. Paastosta haluttiin pitää kiinni myös oikeanlaisena ja hyödyllisenä valmistautumisharjoituksena, mutta torjuttiin se, että sillä mitään hengellistä ansiota hankittaisiin. Piispijen ja pappien selibaattikäsky torjuttiin, vedoten mm. Nikean päätökseen ja Jumalan asetuksiin.
Tarkan listan ja argumentoinnin voi lukea Augsb. Tunnustuksesta.
https://tunnustuskirjat.fi/augstunn.html
1 tykkäys
Vaihdoin ketjun osastoa Ajankohtaisesta Oppiin, jos joku ihmettelee. Lienee osuvampi kategoria.
3 tykkäystä
Ok. Jos ikoneita ei torjuttu, mistä näet sen johtuvan, että ikoneita ei pääsääntöisesti ole luterilaisissa kirkoissa?
Pyhien rukoilua, ei patristisessa kirjallisuudessa torjuta. Oliko varhaiskirkko tässä käytännössä väärässä.
Miten luterilaiset noudattavat mielestäsi paastosääntöjä?
Miksi suitsuttamista, ei pääsääntöisesti luterilaisessa messussa ole.
Miten luterilaiset suhtautuvat luostareihin.
Mikä kohta torjuu piispojen naimattomuuden.
Luterilaisissa kirkoissa pääsääntöisesti on kuvia. Kuvainraasto ei ole ollut luterilaista.
1 tykkäys
Kyllä, ikoneista oli puhetta. Ikonin ja kuvan välillä on siis ero.
Määritä, mikä ero on ikonin ja luterilaisen kirkon alttaritaulun välillä perustellen sen kaanoneilla.
1 tykkäys
- Ikonit: Pietismi, valistuksen aika ja rationalismi teki kuoliniskun. Kirottu olkoon se.
- Pyhien rukoilu: XXI uskonkohta. Pyhien avuksihuutaminen - Augsburgin tunnustuksen puolustus - Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko
Kirkkoisiä ei tuomittu, todettiin vain, että hekään eivät koskaan kehoittaneet sellaiseen avuksi pyytämiseen, mitä luterilaiset vastustivat. Kirkkoisiin suhtauduttiin suoeasti tässä. - Paasto: Paremminkin voisi noudattaa. Adventtipaasto ja pääsiäisen pitkäpaasto on käytössä. Paasto ei ole käsketty, mutta se on hyödyllinrn harjoitus lihan kurittamiseksi.
- Suitsutus: nähdäkseni sama vastaus kuin ikonien kohdalla. Toki jotkut tuomitsivat suitsutuksen niin jyrkästi, että se kanta jäi elämään. Sitä ei ehkä ymmärretty tai pelättiin sen olevan roomalaista magiaa.
- Luostarit: todettiin, että ne alkoivat hyvästä ajatuksesta, mutta niistä tuli sittemmin omanvanhurskauden hankkimisen paikkoja. Luostarit itsessään voitaisiin palauttaa alkuperäiseen käyttöön (pappien seminaarikoulutus)
Poistettuja väärinkäytöksiä koskevat kohdat - Augsburgin tunnustus - Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko - Piispojen avioliitto: Poistettuja väärinkäytöksiä koskevat kohdat - Augsburgin tunnustus - Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko
2 tykkäystä
Ok. Eli paljon muutettiin. 5. Kohta ei pidä historiallisesti paikkaansa.
- Kohta ja 1. Kohta valistus ilmeisesti voitti.
Toinen kohta ei myöskään osu maaliin.
- Kohta ohittaa ekumeeniset päätökset.
Parhaan käsityksen saat kun otat itse selvää. Tietysti joku muukin voi vastata.
No annapas viite, josta voin itse ottaa selvää.
Kohta 1 ja 4: jep.
Kohta 2: osuu kyllä, läntisessä keskustelussa ja 1500-luvulle tultaessa.
Kohta 5: pitää kyllä, varsinkin läntisessä keskustelussa 1500-luvulle tultaessa.
Kohta 6: ei, pitäydytään varsinkin Nikean linjaan. Nikeakaan ei kieltänyt aviollisia suhteita, ainoastaan ei-sukulaisnaisen asumisen samassa talossa (kaanon 3). Esim. Hilarius oli naimisissa, samoin apostolit (ainakin Pietari).
1 tykkäys
Tuossa voisi olla hyvä aloitus Rukous ikonin edessä - arkkipiispa Paavali | Osta Antikvaarista - Kirjakauppa verkossa
Aiheesta kiinnostuneille, ja joilla on aikaa:
Vetelissä on Seurakuntaliitolla ja LHPK:lla ollut opetussarja kirkon tuntomerkeistä.
Se on yhdeksänosainen, joka osa n. 1h kestoinen.
Tässä osa 1:
Antoisia kuunteluja!
2 tykkäystä
Tästä voisi myös olla hyötyä;
2 tykkäystä
@Diakoni Nikea II, seitsemäs ekumeeninen kirkolliskokous (787) ilmeisesti julistaa anateeman heille, jotka eivät tervehdi pyhiä ja kunnioitettavia ikoneita. Siinä myös sanotaan, että pyhiä ikoneita kuuluu kunnioittaa. (htPOISTAtps://www.newadvent.org/fathers/3819.htm, kohta Session 1)
Sittenpä ortodoksit joko kieltävät alkuseurakunnan olleen tosi kirkko, koskapa heiltä puuttui ikonit, suitsutus ym. “opin täyteyteen” kuuluva. Toinen vaihtoehto on, etteivät he ymmärrä koko asiaa, ja ovat siksi ehkä vähän jäävejä puhumaan siitä, mikä tekee kirkosta kirkon ja miten kirkko säilyy kirkkona.
Alkuseurakunnalla (seurakunnilla) saattoi hyvinkin. Synagoga-löydöksethän paljastavat, että niitä oli synagogissa. On otaksuttavaa, että jos niitä vain oli saatavilla, niitä oli myös kristityillä. Suitsutus sen sijaan ei ole välttämättömyys (ks. Raimo Sissonen: “Suitsuttamisperinteestä jumalanpalveluksessa”):
Linkki
(httPOISTAps://www.tsasouna.net/FI/2012/12/05/suitsuttamisperinteesta-jumalanpalveluksissa/)
Toisaalta me emme toimikaan minimalistisella periaatteella, vaan käytämme raamatullisia esikuvia ja kuvia rukouksessamme: “Nouskoon minun rukoukseni niin kuin suitsutussavu sinun kasvojesi eteen” (Ps. 141), “ja heillä oli kultaiset maljat täynnä suitsutuksia, jotka ovat pyhien rukoukset” (Ilm. 5:8).
Näin ollen ajattelette siis, että kirkko muuttuu. Se ei olekaan ikuinen ja muuttumaton. Näin saatte toki opettaa, mutta tähän pitää todeta, että luterilainen käsitys kirkosta on siis “korkeakirkollisempi”. Koska kirkko on Kristuksen Kirkko, Jumalan valtakunta, se ei voi perustua olemassaolonsa puolesta mihinkään muuttuvaiseen.
Mutta tietenkin Kirkko “muuttuu ja ei muutu”. Jos se on Kristuksen Ruumis, niin kuinka se ei muuttuisi, kun se ottaa osakseen uusia jäseniä (ja myös valitettavasti ilmeisesti menettää jäseniä), kun se laajenee jonnekin ja vähenee jossakin, kun yhdet nukkuvat pois toisten jatkaessa maallista eloaan? Kuitenkin sen perusta ja sen oppi ovat muuttumattomia. Samaan tapaan ihminen päivän mittaan “muuttuu ja ei muutu”, kun hänen sijaintinsa ja olotilansa vaihtelee hänen sielunsa silti pysyessä yhtenä ja samana. Kirkon ikuisuus sen sijaan on kysymyksenä sen verran vaikea, etten edes uskalla siihen ottaa kantaa tai muista asiasta lukeneeni…
2 tykkäystä