Koulun uskonnollisuus

kristillinenkasvatus
yhteiskunta

#21

Kyllä ortodoksinen uskonnonopetus on vieläkin mitä suuremmassa määrin tunnustuksellista opetusta, vaikka nykyään puhutaan “oman uskonnon opetuksesta.” Sen tarkoituksena paitsi antaa tietoa ortodoksisuudesta ja vähän muistakin kristinuskon muodoista (ja yläasteella myös vieraista uskonnoista) on myös tehdä lapsista kunnon kristittyjä. Tietysti, koska opetus on koulussa, sillä on omat rajoituksensa. Mutta edelleen ortodoksisilla uskontotunneilla opetetaan esim rukoilemista. Jokainen uskontotunti aloitetaan rukoushetkellä. Ala-asteella raamatunkertomukset ovat keskeisintä opetussisältöä.

On hyvin surullista, jos luterilainen opetus ei ole enää ole tällaista. Eikö olisi parempi, jos koulussa luterilainenkin uskonnonopetus annettaisiin teologisesti koulutetuille aineenopettajille ja se olisi tunnustuksellista luterilaista opetusta? Ateistien lapsethan ovat ET:ssa, ja muilla uskonnollisilla yhdyskunnilla on oikeus järjestää itse oma uskonnonopetuksensa.


#22

[quote=“Mauriina, post:23, topic:1327”]
Sen tarkoituksena paitsi antaa tietoa ortodoksisuudesta ja vähän muistakin kristinuskon muodoista (ja yläasteella myös vieraista uskonnoista) on myös tehdä lapsista kunnon kristittyjä. Tietysti, koska opetus on koulussa, sillä on omat rajoituksensa. Mutta edelleen ortodoksisilla uskontotunneilla opetetaan esim rukoilemista. Jokainen uskontotunti aloitetaan rukoushetkellä.[/quote]
Tuollainen tavoite on Mauriina ihan suoraan kielletty opetussuunnitelmassa, ja opetussuunnitelmaa on opettajan noudatettava, jos mielii virkansa pitää.

Rukouksia saa tietenkin opettaa ja jopa harjoitella, mutta uskonnonharjoitukseen ei saa pakottaa.


#23

Kuka pakottamisesta on mitään puhunut? Kyllä ortodoksiset uskontotunnit etenkin ala-asteella alkavat edelleenkin rukouksella. Sytytetään kynttilä tai lampukka ikonin eteen ja lauletaan päivän tropari ja luetaan alkurukoukset tai vain Isä meidän rukous, jos kysymyksessä ovat pienet oppilaat. Oppilaat osallistuvat rukoushetkiin mielellään. Ketään ei ole tarvinnut pakottaa mihinkään. Vähemmistöuskonnon opetuksen tavoitteeksi on määritelty oppilaan uskonnollisen identiteetin vahvistaminen.

Olen nykyään jo eläkkeellä, joten uskonnonopetus jää nuorempien murheeksi. Toivon tietysti, että lastenlapsillani on uskovaiset opettajat, jotka eivät liikaa pelkää kouluviranomaisia. Rukoushetkiä voi pitää, jos ne osaa pedagogisesti perustella. Ortodoksivanhemmat eivät koskaan valita uskonnonopetuksen sisällöstä, hankalista tuntien ajoista saattavat valittaa ja siitä, jos tunnit eivät ole omalla koululla. Ortodoksioppilaiden vanhemmat ovat kiitollisia siitä, että oman uskonnon opetusta ylipäätänsä järjestetään.


#24

Ortodoksisen uskonnonopetuksen sisältö ei oikein taida olla pakanuusketjuun kuuluvaa…


#25

Uskonnonopetuksen puute tai sen vääränlaisuus oli Anskuttimen mielestä tärkein syy siihen, että monista lapsena kastetuista ei tule kristittyjä. Selitin sitten, että vähemmistökirkkojen ns oman uskonnonopetus on eri asia kuin nykyinen luterilainen uskonnonopetus.


#26

Näin tosiaan. Rekisteröitymistä olivat aikaisemmin yrittäneet ainakin Suomen vapaa wicca -yhdyskunta vuonna 2002 ja Pastafarinen kirkko vuonna 2009. (Jälkimmäisen puuhamies, espoolainen Mikko J.Ekström, sai valitettua hylkäävästä päätöksestä Korkeimpaan hallinto-oikeuteen asti.) https://pastafarismi.files.wordpress.com/2011/10/kho-pc3a4c3a4tc3b6s.pdf

(Itse olisin ehkä hyväksynyt wiccat mutta taatusti hylännyt parodisen pastafarismin.)

Anteeksi off-topiikki, mutta täsmennyksen vuoksi:

Jotkin viranomaistekstien sanamuodot voivat ehkä olla hämääviä, mutta ymmärtääkseni laki määrittelee ev.lut -uskonnonopetuksen “tunnustuksellisuuden” aivan samanlaiseksi kuin vähemmistöuskontojenkin. Niistä kaikista annetaan “oman uskonnon opetusta”. Käytännön toteutus voi tietysti vaihdella. (Näin minulle on Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa opetettu.)
Opetushallituksen ohjeet siitä mitä tällaiseen opetukseen saa tai ei saa kuulua:
http://www.oph.fi/ajankohtaista/tiedotteet/101/0/opetushallitus_tarkisti_ohjeita_uskonnon_opetuksesta_ja_uskonnon_harjoittamisesta_kouluissa_ja_oppilaitoksissa


#27

En haluaisi jatkaa off topicia uskonnonopetuksesta. Totean vain, että viranomaisohjeita voidaan soveltaa monella tavalla. Uskontotuntien ohjelman pitää kuitenkin olla pedagogisesti perusteltua.

Uutta nykyajan uskonnonopetuksessa on se, että perehdytään myös muihin uskontoihin kuin oppilaiden omaan uskontoon. Yläasteella kokonainen vuosi käytetään vieraisiin uskontoihin perehtymiseen. Maailmanuskontojen lisäksi tutustutaan myös suomalaisten vanhaan kansanuskoon. Suomessahan on niin, että vanha kansanusko eli kristinuskon rinnalla aina 1800-luvun lopulle asti, etenkin Itä-Suomessa. Valistus ja kansakoulut hävittivät kansanuskon rippeet.


#28

No, jatketaan uskonnonopetuksesta ja katsotaan, jakautuuko tämäkin ketju joskus… Mitä uutta tuossa on - ellei sitten vain ortodokseja koskien? Jo 1970-luvulla luettiin ainakin ev.lut. opetuksessa vieraita uskontoja, sekä keskikoulussa että uudestaan lukiossa, ja käytiin myös tutustumassa lähialueella sijaitseviin muiden uskontojen tiloihin.


#29

Kuten huomaat, ketju on jakautunut. Uskonnon asemasta kouluissa olikin ketju jo ennestään, joten siirsin tänne. Kyllä tämä ketjujen siirtely sitten on helppoa vanhaan foorumiin verrattuna! Modet ja johtajat, siirrelkääpä rohkeammin, ei siinä kauaa mene!


Moderointikeskustelu
Moderointikeskustelu
#30

Miksi menit siirtämään? Olen niin loukkaantunut näistä jatkuvista siirroista, että taidan lopettaa tällä foorumilla keskustelemisen.

Uskonnonopetus liittyi Pakanuus -keskustelun aiheeseen, sillä Sinituulin ensi viestissä ihmeteltiin voiko Suomesta löytyä ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet evankeliumia tms. Minä vastasin, että vaikeata se on, koska suurin osa suomalaisista osallistuu uskonnonopetukseen rippikoulu tai ortodoksinen kristinoppikoulu mukaan lukien. Olisit mieluummin muuttanut sen ketjun nimen, vai eikö se ole mahdollista?


Moderointikeskustelu
Moderointikeskustelu
#31

Ylläpitäjän kynnys sietää ketjujen temaattista rönsyilyä on jostain syystä harvinaisen matala, kuten ehkä olet noteerannut. Ellemme me “mestarit” / “johtajat” näitä ketjuja pilko, niin @Silvanus viimeistään pilkkoo. Opettele nyt vain elämään sen asian kanssa.


#32

Yksi viesti siirrettiin toiseen ketjuun: Moderointiehdotukset


#33

Tämän päivän Kyrkpressenissä oli juttu Kirkkonummen ruotsinkielisen koulun uskonnonopetuksesta. Ruotsinkielisessä koulussa on aikaisemmin, vielä viime lukuvuotena, opetettu ortodoksista uskontoa omana ryhmänään. Viime syksystä alkaen uskontoa on opetettu vain yhdessä ryhmässä, mutta koulun mukaan silti kullekin uskonnolle oman uskontonsa mukaisesti. Koulun mukaan oman uskonnon mukainen opetus toteutuu siinä, että kullakin oppilaalla on oman uskontonsa mukainen opetussuunnitelma, jonka mukaan esim. läksyt annetaan. Itse tunnit pidetään kuitenkin koko luokalle yhteisesti.

Saman kunnan suomenkielisessä koulussa annetaan esim. ortodokseille uskonnonopetusta omassa ryhmässään. Haastateltu isä, jonka poika on ruotsinkielisessä koulussa mutta kaksikielinen, oli kysynyt mahdollisuutta siihen, että poika voisi käydä suomenkielisten ortodoksien uskontotunneilla, mutta tämäkään ei onnistunut.
Jotkut vanhemmat ovat valittaneet koulun uskonnonopetuksesta ja valituksen käsittely on kesken.

Jutussa ei kerrottu, kuinka monta ruotsinkielistä ortodoksioppilasta Kirkkonumella tänä vuonna on. Sekään ei käynyt jutusta ilmi, onko yhdistetyssä opetuksessa vain luterilainen ja ortodoksinen opetus, vai onko samoissa opetusryhmissä (jollain luokka-asteella) muitakin uskontoja. Puhuttiin vain siitä, että kaikkia uskontoja opetetaan samassa ryhmässä, erittelemättä, mitä uskontoja käytännössä koulussa esiintyy ja kuinka isoja muiden kuin luterilaisten oppilasmäärät ovat. Valituksen tehneistä vanhemmistakaan ei kerrottu, onko kyse vain ortodokseista vai myös muista uskonnollista ryhmistä.

Itse ajattelen, että osittainen yhdistetty uskonnonopetus voisi toimia. Esimerkiksi (Suomen) kirkkohistoriaa ja suuria uskontoja, kristinusko mukaan luettuna, voitaisiin opettaa kaikille oppilaille yhdessä, eli niin kristityt, muslimit, buddhalaiset jne. kuin uskonnottomat (et-opetuksessa muina vuosina) saisivat saman “neutraalin” opetuksen uskontojen pääopeista, levinneisyydetä yms. ja Suomen kirkkohistoriasta ja myös muiden uskontokuntien ja kenties myös uskonnottomuuden/vapaa-ajattelun historiasta. Nämä voitaisiin opettaa varmaan parin vuoden aikana.

Kokonaan en oman uskonnon opetusta lähtisi vaihtamaan kaikille yhteiseen uskontotiedon ja etiikan opetukseen (tai vastaavaan, millä nimellä se sitten olisikin), vaan muina vuosina olisi eri uskontokunnille oman uskonnon opetusta ja uskonnottomille ET-opetus, kuten nykyisinkin.


#34

Suomen kirkkohistoria on hyvä esimerkki aiheesta, jossa yhteisopetus ei toimi. Luterilainen näkemys aiheesta on aika erilainen kuin katolinen tai ortodoksinen.


#35

Vastustan yhteisiä uskonnontunteja. Se vesittää koko idean, jos vähemmistön edustajat pakotetaan samoille tunneille enemmistöuskonnon edustajien kanssa. Ortodoksisilla oppilailla tulee olla oikeus oman uskonnon mukaiseen opetukseen ilman että pitää kuunnella toisuskoisten propagandaa…


#36

Kirkkohistoria ei kyllä ole mitenkään tunnustuksellista. Se on historiaa siinä missä mikä tahansa historia.
On muuten aika loukkaavaa väittää, että kouluopetus olisi jotain propagandaa.


#37

Totta kai opetuksen sisältöä pitää muokata niin kirkkohistorian/uskontojen historian kuin vieraiden uskontojenkin kohdalla, jos opetusta on yhdessä. Silloin ei opeteta luterilaisen kirkon historiaa, vaan yleisemmin Suomen kirkollista ja uskonnollista historiaa. Samoin suuria uskontoja opetettaisiin kaikille kuin ne olisivat kaikille vieraita. Voisi olla ihan hyväkin niin luterilaisen, katolisen, ortodoksin kuin muslimin kuulla ulkopuolisen opetusta omasta uskonnostaan - siis sen yhden vieraiden uskontojen oppimäärän verran.

Jos tuollaisia aineita ei pystytä opettamaan neutraalisti, historian ja uskontotieteen kannalta, niin on aivan turha edes puhua siitä, että eri uskontojen edustajat voisivat ymmärtää toistensa taustoja.

Sen sijaan mitään muuta osaa uskonnosta en lähtisi opettamaan yhdessä, vaan muu opetus saisi minusta olla kullekin uskontokunnalle oman uskonnon opetusta.

Ja minustakin uskonnonopetuksen kutsuminen propagannaksi on asiatonta.


#38

No, olen kyllä nähnyt antikatolista propagandaa ihan peruskoulun historiankirjoissakin. Aihepiirien valinnat, tapahtumien tulkinnat ja sanavalinnat ovat aina jonkun ihmisen tekemiä, eivätkä siis milloinkaan täysin neutraaleja.


#39

Siinä on se vika, että kuka olisi se “ulkopuolinen”, jolla olisi pätevyys opettaa kaikkia uskontoja? Itselläni on pätevyys opettaa ortodoksista ja luterilaista uskontoa, mutta ei tietysti katolista uskontoa, juutalaisuuta, islamia, buddhalaisuutta, krishna-uskontoa tai bahailaisuutta, joita kaikkia täällä Helsingissä opetetaan peruskouluissa. Luterilaiseen uskonnonopetukseen ei peruskoulussa enää kuulu ollenkaan kirkkohistorian kurssia (jollei opetussuunnitelmaa ole taas muutettu). Ortodokseilla sen sijaan on yläasteella yksi kokonainen vuosi kirkkohistoriaa. Vain maailmanuskonnot-kurssi on kaikilla sama.

Lisäksi tietysti ET-oppilaiden ongelma. Heidän vanhempansa eivät soisi lapsilleen mitään tietoja uskonnoista, ainakaan ennen yläasteikää. Yläasteen maailmanuskonnot -kurssi lienee ainoa elämäkatsomustiedon kurssi, jolloin käsitellään uskontoja. Pohjatiedoiltaan hyvin erilaisia ryhmiä on erittäin vaikea opettaa.


#40

Mietin taas kerran, onko tässä jotkut ymmärtäneet jotenkin niin, että kannattaisin uskonnonopetusta kautta linjan yhdessä ryhmässä. En todella. Kerroin Kirkkonummelta tapauksen, jossa uskonnonopetus on yhdistetty kokonaan, ja kommentoin sitä toteamalla, että mielestäni Suomen kirkkohistoriaa ja vieraita uskontoja voisi opettaa yhdessä, johon varmasti pari vuotta riittäisi. Muu uskonnonopetus pitää säilyä oman uskonnon opetuksena.

Jos ortodoksiuskonnon (tai minkä tahansa muun uskonnon) opettaja kykenee opettamaan maailman uskonnot ortodokseille / omalle ryhmälleen, miksi hän ei kykenisi opettamaan niitä ryhmälle, jossa on muihinkin uskontoihin kuuluvia oppilaita? Koska kaikille kuuluu kuitenkin vieraiden uskontojen tai maailman uskontojen kurssi, sen voisi opettaa kaikille yhdessäkin, jos tarvetta yhteiseen opetukseen on. Se kurssi olisi taatusti hyödyllinen myös ET-oppilaille - ja sen kurssinhan ei pitäisi sisältää mitään tunnuksellisuutta.

Samoin Suomen kirkkohistoriaa tai Suomen uskontojen historiaa, vaikka sitten uskonnottomuuden/vapaa-ajattelijoiden historia siihen lisättynä olisi hyödyllinen kaikille, mielellään samansisältöisenä, yleissivistänä kurssina. Toki sen voisi siirtää uskonnonopetuksesta historian opetukseenkin. :smiley: Sehän ei millään tavalla estä sitä, että oman kirkkokunnan historia sisältyisi oman uskonnon opetukseen.

Mielestäni on myös selvää, että jos oppisisältöjä muutetaan, niin on myös katsottava, tarvitaanko opettajien koulutukseen muutoksia ja tarvitaanko opettajille täydennyskoulutusta. Esimerkiksi äidinkielen oppisisällöt ovat muuttuneet valtavasti ja opettajat ovat joutuneet opiskelemaan tavalla tai toisella uusia asiasisältöjä.

En siis ole mitenkään vaatimassa edes noiden uskonnonopetuksen osien yhdistämistä, vaan mietin, että JOS ja KUN kouluissa on paineita opetusryhmien vähentämiseen, niin nuo ovat mielestäni niitä uskonnon opetuksen osia, joita voisi yhdistää. Toisaalta korkeintaan kahden vuoden opetuksen yhdistäminen 9 tai 12 vuoden ajalta ei kyllä suuria säästöjä tuo.