Ei kukaan ortodoksi hyväksy mitään " nuoren maan kreationismia". Uskomme, että Jumala on luonut taivaat ja maan. Se on eri asia kuin kvasitieteellinen kreationismi-teoria.
Onko sinut jo otettu Kirkkoon? Monia armorikkaita vuosia siinä tapauksessa!
Eikö ortodoksi tosiaan voi uskoa että maailma on luotu kuudessa konkreettisessa päivässä ja että maailma on n. 6000 vuotta vanha? Onko tällainen usko este ortodoksikirkkoon liittymiselle?
Yleistyksenä tämä varmaan pitää paikkansa. Ylipäätään tuskin kauhean moni miettii luonnontieteellisiä kysymyksiä uskonnolliselta kantilta. Silti kyllähän näitä löytyy. Tunnetuimpana varmaan pappismunkki Seraphim Rose*, jota monet pitävät pyhänäkin - joskin tuskin tämän kreationismin takia.
*Jos jotakuta kiinnostaa: https://www.amazon.com/Genesis-Creation-Early-Man-Christian/dp/1887904026
1 tykkäys
Enpä usko että ortodoksiseen kirkkoon liityttäessä tuollaiset ns. sivuseikkauskomiset haittaavat. Jäykkien vakuuttuneisuuksien sijaan asenne pitäisi tietyissä asioissa osata jättää jättää avoimeksi ymmärryksen kasvaa ja Jumalan valaista. Jumala voi tällaisissa asioissa valaista myös luomakunnan kautta eli esim. tieteen avulla. Kaikesta ei pidä tehdä uskomisvelvollisuutta.
Ok. Voiko uskoa, että maailma on vaikka n. 7000+ vuotta? Jos vaikka on Raamatun itsensä (eikä luonnontieteen) perusteella vakuuttunut, että sukuluetteloissa ei ole kuitenkaan satojen tuhansien sukupolvien aukkoja ja että maailma on tosiaan luotu kuudessa päivässä. Ilmeisesti ainakin on kuitenkin olemassa ortodokseja, jotka näin uskovat.
Miksei? Mutta en kyllä ymmärrä mitä merkitystä sillä olisi.
1 tykkäys
Sillä on esim. se merkitys, että harkitsen ortodoksiseen kirkkoon liittymistä, mutta minusta tuntuu myös epäuskottavalta ajatella, että sukuluetteloissa olisi satojentuhansien sukupolvien aukkoja. Ja olen myös vakuuttunut, että luomiskertomus esittää luomispäivät ihan päivinä. Tämä ei ole ristiriidassa sen kanssa, etteikö luomispäivillä voisi olla myös syvempää sanottavaa kuin vain se, että ne ovat 24h vuorokausia.
Sitten on vielä paljon isompi kysymys, joka on tavallaan eri kysymys kuin maan ikä, nimittäin evoluutioteorian ja luomiskertomuksen yhteensovittaminen. Miknius jo toikin esille sen ongelman, että teistisessä evoluutiossa pitää uskoa, että kuolema on ollut olemassa ennen syntiinlankeemusta. Minulle ainakin on teologisesti ihan käsittämätön ajatus, että kuolemaa voisi olla ennen syntiinlankeemusta. Siksi en itse voi mitenkään uskoa teistiseen evoluutioon. Mutta jos tällainen usko joka minulla on, on suljettu pois ortodoksisessa kirkossa, niin minun ei varmaan sitten enää kannattaisi harkita ortodoksiseen kirkkoon liittymistä. Ainakin aiemmin sanoit, että “Ei kukaan ortodoksi hyväksy mitään " nuoren maan kreationismia”." Toki varmaan liioittelit, mutta tästä saa kyllä sellaisen kuvan, että ortodoksikirkossa ei ole “kosher” ajatella, että maailma on luotu hiljattain kuudessa päivässä.
Mitä, jos uskoisit ihan vain Raamatun mukaan? Tuo kreationismi on selitys Raamatun luomiskertomuksille. Se pyrkii olemaan jonkinlaista tiedettä sekin. Ei sellaiseen pidä kenenkään sitoutua. Ortodoksit eivät väittele uskonasioista ateististen luonnontieteilijöitten kanssa. Uskonnolla on oma tonttinsa ja luonnontieteillä omansa.
5 tykkäystä
En ole ortodoksi mutta sen verran lähellä sitä olen ollut sukusiteiden ja ystävien kautta, ja samantapainen henki vallitsee omassa kirkossani, että sanoisin että vanhoissa kirkoissa tämäntyyppisiin kysymyksiin ei ole tapana suhtautua kovin ehdottomasti. Parempi on pyrkiä ajatuksen avoimuuteen, valmiuteen oppia uutta, niin pyhitykselle jää tilaa. Jumalan työt ovat aina mysteeriin verhotut. Uskossa on paljon “salaisuuksia”. Minusta se on osa Jumalan kunnioittamista.
Ehkä sinun kannattaisi liittymistä miettiessäsi miettiä kuinka tärkeitä ajatusrakennelmasi ja muodostamasi usko on sinulle.
Minulla on sellainen tuntuma että vanhoihin kirkkoihin kuuluvat ajattelevat paljon enemmän henkilökohtaista arkista kilvoitteluaan ja osallistuvat kirkon toimituksiin, kuin pohtivat ajatusrakennelmia.
1 tykkäys
Mutta entä kun pohtiminen vain tulee eteen, eikä sitä voi väistää?
Tiedän että erityisesti monelle nuorella on uskonkriisin paikka kun koulussa tullaan siihen vaiheeseen jossa oppikirjat ja varmaan opettajatkin edellyttävät itsestäänselvyytenä evuluutioteorian hyväksymisen. Ei siis vain yhtenä teoriana vaan jopa jonkinlaisena prinsiippinä, joka ulottuu useampien oppiaineiden alueille. Ja varmasti siihen liittyy myös uskonnolle ja luomisuskolle naureskelua yms.
Usko voi olla yksinkertaista ja kilvoitus omaan elämään keskittynyttä, mutta silti elämässä tulee haasteita jotka ovat eri ihmisille eri kokoisia.
Ajatusrakennelma on vähättelevä sana sille, että ihminen vaan joutuu pohtimaan, usein ilman omaa päätöstään.
Ei voi siis kirkkokaan jättää ihmisiä ihan vaille eväitä kohdata näitä ristiriitoja.
Ei silti tarvita tiukkaa sitoutumistakaan, niin kuin STLK taitaa vaatia.
3 tykkäystä
Luulisi, että katolisissa ja ortodokseissa on jokunen luonnontieteilijäkin. Kyllä silloin on oikeasti pakko miettiä joku oma lähestymistapa asiaan.
4 tykkäystä
Näin varmaan on. Jos palstalla on sellaisia, astukoot esiin. Käsitän ensimmäisen luomiskertomuksen runoelmaksi, jossa kuvataan maailman luominen. Toisesta luomiskertomuksesta mietin olivatko siinä kuvatut Adam ja Eeva historiallisia henkilöitä, ja jos olivat, milloin he elivät. Mikä oli se vieras kansa, jonka pariin heidän poikansa Kain asettui asumaan (neanderthalilaisiako?) Kyllähän tällaisia voi miettiä, mutta mitä merkitystä sillä on uskon kannalta?
2 tykkäystä
Minä hieman aiemmin: “Jos vaikka on Raamatun itsensä (eikä luonnontieteen) perusteella vakuuttunut…” Eli uskoessani että maailma on hiljattain luotu kuudessa päivässä, uskon juuri uskovani ihan vain Raamatun mukaan. Uskoessani, että kuolemaa ei ollut ennen syntiinlankeemusta, uskon uskovani juuri Raamatun mukaan, koska yhden ihmisen kautta synti tuli maailmaan, ja synnin kautta kuolema.
1 tykkäys
Mä ja moni muu on kokenut, että kirkon opetus myös ohjaa siihen, mikä on tärkeää. Ja hyvällä ja lempeällä mutta selkeällä tavalla, ei niin että esitettäisiin lista ei-tärkeistä ja siksi väheksyttävistä asioista 
Maailmankaikkeuden ikä ei ole kai kristitylle kovin tärkeä asia, eikä ainakaan Suomen ortodoksinen kirkko siitä mitään erityistä opeta, mutta ei kai kielläkään olemasta jotain tiettyä mieltä.
Ei kai sen aina tarvitse niin mennä, mutta musta on näyttänyt että joskus nuoren maan kreationismin pyörittely näyttää menevän monimutkaiseksi ja itsetarkoitukselliseksi ajatusrakenteluksi.
Lisään vielä, että siis itsellä ja tutuilla on ollut erilaisia ristiriitoja mielessä, jotka on tuntuneet olevan esteenä kirkkoon liittymiselle, mutta sitten kun on esim. osallistunut jumalanpalveluksiin ynnä muuta, niin näkökulma on saattanut muuttua niin ettei asia olekaan näyttäytynyt enää esteenä.
1 tykkäys
Tämähän on ortodoksisen opin mukaista.
Jos kuolemaa ei voi olla ennen syntiinlankeemusta, silloin (makro)evoluutiota ei ole voinut olla ennen syntiinlankeemusta -> Jumala ei ole luonut evoluutiomekanismien kautta, sillä ihminen on luotu ennen syntiinlankeemusta.
Ehkä sanoisin vielä sen, että maailman ikä ei mielestäni ole mikään kovin olennainen kysymys, mutta se, onko kuolemaa ollut ennen syntiinlankeemusta, on kyllä aika olennainen kysymys.
Tai siis eihän yhtään mitään evoluutiota ole voinut olla ennen kuolemaa, kun kerran evoluutio vaatii kuolemaa.
Ei evoluutio vaadi kuolemaa. Se vaatii lisääntymis- ja muuntumiskykyä. Jos eliö esim. elää tuhansia vuosia, muuttuu, mutta siitä huolimatta koko ajan lisääntyy, niin silloin seurauksena on erilaisia jälkeläisiä.
Kuinka yhteensopiva tällainen malli on nykytieteen näkemysten valossa sen suhteen, miten evoluutio toimii? Siis löytyykö yhtään tiedemiestä, joka olisi sitä mieltä, että evoluutio ei tarvitse kuolemaa?