STLK:n opillinen kiista

Itse asiassa luulen, että STLK on kokoaan tunnetumpi. STLK on nimittäin levittänyt muutamia kirjojaan varsin tehokkaasti Suomen kirjastoihin. Heidän katekismus ainakin, ja sitten kirjoja kreationismista, joista en kyllä tiedä että antavatko ne mitenkään hyvää kuvaa kirkkokunnasta.

Olen samaa mieltä: STLK on kokoaan tunnetumpi.
Sillä on lähetystyötä ja se on julkaissut minun mielestäni hyvää kirjallisuutta runsaasti.
Olen sieltä ammentanut oppikäsitykseni enkä ole sitä muuttanut, vaikka en olekaan enää jäsen.
Olen myös luomisopissa STLK:n kannalla ja ns. vanhamissourilainen.
STLK pitää tiukasti kiinni oppinäkemyksistään ja se on hyvä.
Se on tässä suhteessa tärkeä kirkkokunta Suomessa ja sillä on oma tärkeä paikkansa kristillisessä kentässä.
STLK:lla on pitkä ja kunniakas historia.
Ja vaikka tuo kirkkokunta hiipuisikin pois, niin kirjat jäävät.
Niissä on vankkaa opetusta.
Olen vieläkin ”vereslihalla”, kun piti tuo kirkkokunta jättää, mutta näin oli meneteltävä.
Tuo nykyään halveksittu ns. kreationismi, on pitkälti vanhan kirkon ja Lutherin oppi.
Oli iso ja pitkä prosessi, kun jouduin luopumaan evoluutio-opista ja omaksumaan kuuden päivän luomisopin. Tässä oli apuna vanhamissourilainen kirjallisuus ja luominen.fi -sivuston materiaali ja kirjat.
Peukutan luomisoppia, :+1: :blush:

5 tykkäystä

Voi olla että tunnustuksellisissa piireissä STLK tiedetään, mutta enpä sanoisi että muutoin. Tämä toki on yksilöllinen näkökulmani. Lähetystyötä en voi väittää olevan erityisen paljoa, mutta noin pienellä kirkolla ei käytännössä olisi rahkeitakaan enempään. Kirjallisuutta STLK kieltämättä on julkaissut huomattavan paljon kokoonsa nähden, mistä voinee nostaa hattua. Itse luin jossain vaiheessa ahkerasti Luterilainen-lehtiä, mutta tunnustan että ajan myötä samojen asioiden toistuva lukeminen alkoi käydä puuduttavaksi. Vikaa voi olla lukijassa, joten en lähde moittimaan ketään. Teologisesti kirjallisuus on ansiokasta.

En nyt saanut kiinni, että puhutko tässä kohtaa vain luomisopista vai ylipäätään kaikesta opista.

Jos painotit tällä luomisopista kiinni pitämistä, niin en minä näe että STLK on siinä mitenkään erityinen. Moni muukin kirkko ja kristilliset liikkeet pitävät kiinni luomisesta. Kansankirkkomme toki on asian suhteen harmi kyllä lässähtänyt, mutta yleisesti kristillisissä piireissä kreationisteja on hyvin paljon. Pelkkä luomisopista kiinnipitäminen ei minusta vielä yksin riitä tekemään kirkosta “tärkeää Suomessa”.

Jos taas tarkoitit että yleisesti opista kiinnipitäminen on hyvä, ja että opista kiinnipitäminen tekee STLK:sta tärkeän kirkkokunnan Suomessa, niin olen ainakin jossain määrin eri mieltä kanssasi. Tietenkään oppinäkemyksiä ei pidäkään lähteä heppoisin perustein muuttamaan!, mutta näen ongelmaksi sen kun niistä tulee itsetarkoitus ja jokaisen pikkupykälän hierominen menee seurakunnan hyvinvoinnin edelle. Erityisen surullista on, kun pikkuasioiden vuoksi ei voida solmia yhteyksiä muihin kirkkoihin. Vielä pahempaa on se, että vaikka oppinäkemykset olisivatkin yhtenevät, niin yhteyttä ei voida solmia jos toisella osapuolella onkin ehtoollisyhteys jonkin muun tahon kanssa. En ymmärrä ketä tällainen palvelee. Yhteydet myös auttaisi tunnetuksi tulemista ja saisi uusia jäseniä.

Tuota… ehkä jätän sanomatta mitä tästä ajattelin.

Nimittäin “vereslihalla” olen minäkin, ja tämä asia herättää paljon ikäviä tunteita ja muistoja pintaan. Kai meistä eronneista jokainen on kokenut asian kivuliaasti, ja nuolee haavojaan. :cry:

Mutta en väheksy näkemyksiäsi! Jos jotain opin, niin kristittyjen väliset henkilökohtaiset riidat ja itsensä nostaminen toisen yläpuolelle on epäkristillistä ja kurjaa. Mieluummin annan sinulle sydämen kommentistasi. klik :slight_smile:

En kiellä etteikö STLK:n opetus ja kirjallisuus olisi sinänsä hyvää ja paikkansapitävää. Mutta parhaatkaan sanat ja teoriat eivät auta, jos toiminnassa ei ole rakkautta mukana. Tämän saivat monet pastorit ja seurakuntalaiset kokea. Eikä nämä viime vuosien tapahtumat ole ainoalaatuisia; olen saanut kuulla joiltain vanhemmilta jäseniltä että pinnan alla on ollut henkilökohtaisia riitoja ja kaunoja vuosikymmeniä. Niistä en tiedä enempää, joten en lähde spekuloimaan. Se kuitenkin todistaa, että pienten kirkkokuntien ongelma on yksilöiden henkilökemioiden liika korostuminen ja heijastuminen muuhun toimintaan ja ilmapiiriin.

Tarkoitin kuuden päivän luomisaikaa ja koko oppia yleensäkin. Sana-inspiraatio-oppi on se kivijalka, johon kaikki oppi rakentuu.
En oikein jaksa enää tuota STLK:n tilannetta pohtia.
Ymmärrän kyllä näkemyksiäsi.
Käytäntöhän se kuitenkin ratkaisee loppupeleissä.

Tähän vaan, että mielestäni kannattaa olla tarkempi näissä ilmaisuissa. Aihe on aika tunnepitoinen, vaikka ei siitä onneksi tällä foorumilla ole taidettu hirmuisesti tapella. Mutta siis kyllä ev.lut. kirkossa ja esim. LHPK:ssa sekä katolisessa kirkossa jne. Luojaan uskotaan - vaikka ei pidettäisi kirjaimellisena totuutena Raamatun luomiskertomusta. Ratkaiseva jakohan ei ole siinä, menikö kaikki niin kuin Vanhan testamentin kirjoituksissa sanasta sanaan näkyy lukevan - vai ei - vaan siinä, että onko kaiken takana Jumala vai sattuma tms.
Ja evoluutioteoria ei siis ole se vaihtoehto kristitylle uskonnollisesti, vaikka ei fundamentalistista raamattukäsitystä jakaisikaan. Jätän aiheen käsittelyn heti alkuunsa, koska en ole mitenkään siihen perehtynyt luonnontieteelliseltä kannalta.

1 tykkäys

@Luteri Ahaa, ymmärrän. Itse en ole päättänyt kantaani siitä, että tapahtuiko luominen kirjaimellisesti kuudessa päivässä, vai kenties pitemmän ajan kuluessa (eli että “päivä” olisi vertauskuvallinen ilmaisu). Kreationisti olen kuitenkin. Toistaiseksi myönnän etten tiedä asiasta riittävästi voidakseni sanoa siitä tarkemmin. Tuo sana-inspiraatio-oppi on mielenkiintoinen. Pitänee tutustua.

@tortoise Myönnän että oli vähän puutteellinen ilmaisu, pahoitteluni siitä. Tietenkin on paljon sellaisia jotka uskovat Luojaan vaikkeivät välttämättä luomiskertomukseen. Riitoja en halua ketään vastaan turhaan - niistä olen saanut kyllin.

Mutta ei mennä kreationismiin tämän enempää, siitä aiheesta on jo keskustelua:

1 tykkäys

Sikäli kuin olen oikein ummartanut, niin Anskutin edustaa parasta osaamista luonnontieteissä tämän foorumin jäsenten joukossa.
Toisaalta suosittelen kuuntelemaan Eero Junkkaalan luennon aiheesta: Eero Junkkaala: Miten Raamatun luomiskertomus ja tieteellinen maailmankuva sopivat yhteen? - YouTube
Ja vielä ilman mitään ennakkokäsityksiä!. Vaikka toki arvaankin että kretsku-fundamentalistit dumppaavat EJ:n näkemykset ja auktoriteetin johonkin syvälle… :pleading_face:

1 tykkäys

Näin saattaa asian laita olla. En kuitenkaan tarkoittanut kommentillani avata keskustelua kreationismista. En ole juuri siihen tällä foorumilla lähtenyt, osittain juuri siksi että se ei olisi kovinkaan antoisaa kummallekaan osapuolelle, kun esim. omat vahvimmat perusteluni omalle kannalleni liittyvät ilmiöihin, joista varmaan ainakaan 90% foorumisteista ei ole ikinä kuullutkaan… Pointtini oli lähinnä se, että ei välttämättä anna ihan parasta mahdollista tai ehkä edes täysin totuudenmukaista kuvaa kirkkokunnasta, jos lukuisien julkaisujen joukosta valitaan laajamittaisesti kirjastoihin lähetettäviksi nimenomaan kreationismikirjoja. Voi tulla sellainen ajatus, että tämäkö on STLK:n ykkösoppi.

3 tykkäystä

Noiden luomista koskevien kirjojen “kanonisoimisista” STLK:ssa hyväksyttyjen kirjojen joukkoon käytiin STLK:n sisällä kiivas keskustelu. Ei niinkään siinä mielessä onko luomiskertomus kreationistisessa mielessä tosi, vaan siitä onko mielekästä puolustaa apologeettisessa mielessä kirjaimellista kuutena päivänä tapahtunutta luomista tieteellisin metodein. Aika monet olivat sitä mieltä, ettei noita kirjoja pitäisi hyväksyä STLK:n julkaisemien kirjojen joukkoon, koska katsoivat ettei kirjaimellista kuutena päivänä tapahtuvaa luomista tulisi puolustaa tieteellisesti, vaan uskoa vain niin kuin on kirjoitettu. Itsekin olen sitä mieltä, ettei uskoa kuutena kirjaimellisena päivänä tapahtuneeseen luomiseen tarvitse puolustaa tieteellisessä mielessä, sillä se on astumista vastustajan leiriin ja turvautumista heidän metodeihinsa, uskon vain niin kuin on kirjoitettu, kuten olen aiemmin tälläkin foorumilla kantani asiaan ilmaissut.

Onhan niidenkin ihmisten, jotka ovat teistisiä evolutionisteja kuitenkin pidettävä kiinni siitä että Jumala on luonut maailman ja kaiken elämän vastoin naturalismia, jos aikovat ylipäätään olla kristittyjä. Näin evoluutioteoria jää uskovien keskuudessa marginaaliin, kristinuskon kannalta merkityksettömäksi. Eihän Bigbang todista, että Jumala on luonut maailman, vaan siihen tarvitaan kristillinen usko.

2 tykkäystä

Sanoitat tässä hyvin ja näin itsekin asian koin. Silti olen minäkin vereslihalla, koska sain niin paljon STLK: ssa; se oli teologinen “yliopisto” vailla vertaa.

2 tykkäystä

Tähän keskusteluun sopii (IMO) vallan hyvin toteamus että Jumala Loimaan ja TVH tien sieltä eteenpäin…

2 tykkäystä

Loimaa on tosiaan ikivanha pitäjä.

Sillä alussa Jumala teki taivaan ja Loi Maan.

2 tykkäystä

Olen ehkä kuullut tuon jutun jo 50 vuotta sitten kun faijan veli muutti Loimaalle jäädessään eläkkeelle sotilasuraltaan. Ei naurata enää. Kummisetäni sotilasmestari siis muutti Helsingin Kaartin kasarmeista Kasarminkadulta tuonne ja monesti vitsailtiin sillä, että Loimaa on maailman vanhin paikka, koska se luotiin ensiksi.

Palaan vielä STLK:n hajaannukseen, mutta vain tuohon viime vuonna syntyneeseen uuteen seurakuntaan (LKS) liittyen.
STLK:n hajaannuksesta syntyi Luterilainen Kristuksen Seurakunta: LKS v.2020
Asiaa on jonkin verran täällä jo sivuttu.
Minua kiinnostaisi tietää miten tämä seurakunta eroaa opiltaan STLK:sta?
Kannattaako LKS totaalista ehkäisyvälinekieltoa vai onko ns. “luonnolliset ehkäisykeinot” sallittuja, kuten ymmärtääkseni Katolisessa kirkossa on laita?
Hajaannuksessa tietysti oli monia syitä, joita täällä on jo käsiteltykin.
Mutta nyt olisin halukas tietämään, että mitä opillista eroa STLK:lla ja LKS:llä on?
Voisiko joku asiaa tunteva kertoa?
Vai onko niin, että mitään opillista eroa ei olekaan, vaan hajaannukseen johtivat pelkästään menettelytavat ja henkilöristiriidat?
Niitähän täällä on käsitelty.

Tässä on TM Lassi Mattilan varmaan monelle tuttu kirjoitus aihepiiristä, jossa ehkäisy on aika tiukasti kielletty.
https://www.paluualkuun.fi/
Se ei ole varmaan edusta Ev.Lut. kirkon eikä STLK:n virallista näkemystä eikä Katolisen kirkon eikä Ortodoksisen kirkon kantaa.
Lieneekö se SRK-lestadiolaisten kanta?
Siltä vaikuttaa.
Mitenhän LKS suhtautuu tuohon Mattilan kirjoitelmaan? Olisi mukava tietää.

TM Lassi Mattila ei liene lestadiolaistaustainen.

Ei hän tietääkseni ole. En tiedä mihin kirkkokuntaan hän kuuluu. Mutta perusteellisen kirkkohistoriallisen katsauksen hän on aihepiiriin tehnyt. Siitä peukutusta.

Käsittääkseni hän on ollut mukana ainakin lähetyshiippakunnan toiminnassa.

Näitä lähteitä löytyi netistä.
Jeesuksen kärsivä ruumis Keniassa (1/3) - Lähetyshiippakunta (lhpk.fi)

lamppu_2012_04.pdf (lhpk.fi) s. 4

Aivan sivuhuomio: Evlut piispainkokous päättää minkä järjestöjen jäsenet kelpaavat kummiksi. Seuraako siellä joku näitä pienempiäkin ryhmiä voidakseen tarvittaessa hajaannuksen jälkeen tarkistaa mitkä ryhmät kelpaavat?

Tarkkaan ottaen kirkkojärjestys toteaa, että minimimäärää kohti laskettavien kummien tulee olla “konfirmoituja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä”:

Kastettavalla tulee olla ainakin kaksi kummia, jotka ovat konfirmoituja evankelis-luterilaista uskoa tunnustavan kirkon jäseniä.

Ja vähimmäismäärän lisäksi kelpaavat muutkin, jotka tunnustavat ev.-lut. kirkon kasteen:

Näiden lisäksi voi kummina olla myös muuhun evankelis-luterilaisen kirkon toimittaman kasteen hyväksyvään kristilliseen kirkkoon tai uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluva henkilö.

Kirkolliskokouksen hyväksyntä taasen tarvitaan laajemmille oikeuksille, sisältäen oikeuden toimia kummina minimilukumäärää kohden (vrt. Porvoon kirkkoyhteisö):

Muun kristillisen kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan jäsenellä on oikeus päästä osalliseksi kirkon pyhistä toimituksista ja seurakunnan muusta toiminnasta, toimia kummina sekä saarnata jumalanpalveluksessa ja avustaa ehtoollisen jakamisessa samoin perustein kuin kirkon jäsenellä, jos kirkolliskokous on hyväksynyt tuon kirkon tai uskonnollisen yhdyskunnan kanssa asiasta tehdyn sopimuksen.

Piispainkokous puoletaan määrittää:

Piispainkokous määrää, millä edellytyksillä muun kristillisen kirkon kastettu jäsen voi yksittäistapauksessa osallistua ehtoolliseen.

Piispainkokous määrää, millä edellytyksillä toisen evankelis-luterilaisen kirkon tai muun kristillisen uskontokunnan tai yhteisön pappi voi yksittäistapauksissa suorittaa kirkollisia toimituksia.

Toisinsanoen piispainkokouksen ei ole tarpeen seurata näitä pienempiä ryhmiä. Todennäköisin kontrolli tapahtuu keskusrekistereissä, jotka rekisteröivät kastetun sekä hänen kumminsa - saattavat pyytää kirkkoon kuulumattomalta kummilta esimerkiksi vakuutusta kristilliseen kirkkoon kuulumisesta, josta selviää myös onko kyseessä a) evankelis-luterilaista uskoa tunnustava kirkko ja konfirmoitu jäsen tai b) kirkko joka hyväksyy ev.-lut. kirkon (lapsi)kasteen. Ulkomaisen kummin ollessa kyseessä on saatettu pyytää myös kahden henkilön todistusta kummiksi tulevan kasteesta.

1 tykkäys

Nyt kun STLK:n opillinen kiista lienee loppuunkäsitelty, niin olisi mukava nähdä STLK:n vielä elpyvän. Pieni on joukko ja tuskinpa paljon kasvaakaan. Mutta varmaan opillisesti “samanhenkistä” joukkoa on laajemmaltikin.
Kirjat ja kirkon internet-sivusto pitää yllä tietoa kirkkokunnasta.
Siellä on uusi pastoriharjoittelija (vikaari), mutta tuleeko heitä lisää? Työt eivät ainakaan tule pastorilta loppumaan.