Yksittäisiä varmasti on. Mutta annoit ymmärtää, että “useimmille tiedemiehille” , ja sitä varmuutta näkemyksessäsi ihmettelin.
En osaa sanoa mistä johtuu että jotkut ihmettelevät tällaista varmuutta siitä että tiedettä harjoittavat tai ateistit eivät koe oman ymmärryksensä olevan olemisen mitta.
Olen itse saanut kasvaa perheessä jossa tulin tuntemaan tieteen harjoittajia ja myös uskonnottomia vaan ei vailla hengellistä ymmärrystä olevia ihmisiä, ja vaikka en itse ole akateeminen olen saanut tuntea läheisesti monia akateemisesti olemista tutkivia ihmisiä. Itselleni on tieteen maailma avautunut aina niin että siinä ollaan jonkin ihmistä suuremman äärellä. Tämä kokemus tieteestä on ollut yhtenä suurimpana sysäyksenä itselleni lähteä kokemaan uskonnollista käsitystä olemisesta.
En lainkaan ihmettele sitä, jos on olemassa tällaisia tiedemiehiä tai ateisteja. Mutta en ole havainnut, että tämä olisi mitenkään vallitseva asennoitumistapa tieteen tekijöiden, tai ateistien, keskuudessa.
Kokemusmaailmamme eivät sitten valitettavasti kohtaa, itse olen nimenomaan kokenut tällaisen kuvaamani asennoitumisen vallitsevana.
No, ehkä nillitän pienistä, mutta alun perin et maininnut omaa kokemustasi, vaan että “tiede on osoittanut useimmille tiedemiehille, että todellisuus on ihmisen ymmärrystä monimutkaisempaa.”
Olisi erittäin hienoa, jos tämä tosiaan olisi vallitseva näkemys tiedemiesten ja -naisten keskuudessa. Mutta seuraan paljon ateistien ja tieteen harrastajien keskusteluja, ja valitettavasti sekä ne, että tämäntapaiset artikkelit antavat ymmärtää muuta:
Kyllä tuo asennoituminen on ihan yleistä. Sitä vaan pidetään niin itsestään selvänä, että sitä ei tarvitse toitottaa jatkuvasti. Ainakin tuntemieni tieteen tekijöiden piirissä. En tiedä mistä tuo vastakkainen irvikuva on lähtöisin…
Ihan havainnoista. Kuten tuo Tiede-lehden artikkeli ja sen analyysi osoittivat.
Mutta kuten sanoin, erinomainen asia on, jos ateisti-tiedemiehet tietävät ja nöyrästi tunnustavat, että heidän järkensä ja ymmärryksensä, kuin myöskään tieteellinen tutkimus, ei kata koko todellisuutta.
2 tykkäystä
Omana sivuhuomautuksena heitän tähän, että en kannata tieteen ja uskon vastakkain asettamista, koska ne käsittelevät aika erilaisia asioita. Puhun nyt siis luonnontieteistä, jonka edustaja itsekin jollain lailla olen koulutus- ja työtaustani kautta. En ole tehnyt tiedettä, mutta soveltanut kyllä. Ja pysytään enemmän fysiikassa, mittaus- ja säätötekniikassa, radiotekniikassa ja elektroniikassa.
Ehkä eniten minua sivullisena kiinnostaa vaikkapa avaruustutkimus, jossa joudutaan soveltamaan hyvin monenlaisten tieteiden ja tekniikoiden yhteistyötä. Tutkimusluotaimet ovat ehkä ihmisen teknisen osaamisen huippuesimerkkejä, eikä tulisi mieleenikään kyseenalaistaa mitään avaruustutkimuksen saavutusta. Jumalaa sieltä ei löydy, tuskin elämääkään, mutta silti paljon ihmeellisiä tutkimuskohteita.
Aivan samoin arvostan muiden tieteiden alojen asiantuntijoita. Kun kosmologin ei tarvitse ainakaan työkseen uskoa Jumalaan, ei myöskään biologin tai geologin, jotka tutkivat maapallon eliöstön tai maaperän historiallisuutta ja syntyä. Minulle kelpaavat aivan hyvin heidän tieteelliseltä pohjalta ja tutkimustuloksina syntyneet teoriat ja päätelmät. Ne eivät ehkä ole lopullinen totuus, mutta hyvin suuntaa antavia kuitenkin. Tällaisten asioiden kyseenalaistaminen puhtaasti maallikko- tai katsomuspohjalta on yhtä viisasta, kuin joidenkin ateististen tiedemiesten argumentointi tai taistelu Jumalaa vastaan.
1 tykkäys
Kuten sanoin, tuo on itsestäänselvyys. Naurettavaa kuvitellakaan muuta. Miksikähän tällaisia irvikuvia ateisteista pitää oikein luoda. Miksi keskustelu ei voi olla asiallista, vaan aina tulee tätä. Vääristelyä ja valheita siitä mitä ateistit muka ajattelevat tai sanovat. Laitetaan sanoja ateistin suuhun ja niitä sitten naureskellaan tai kauhistellaan…
Itsestäänselvyyksiä ei ole.
Ja ateistit ovat yksilöitä, kuten uskovatkin.
Aivan. Anteeksi huono kirjoitus taitoni. Tarkoitin, että tuo asia on kaikille vakavasti otettavalle tiedemiehelle ja naiselle itsestäänselvyys. Kaikille tuntemielleni tieteentekijöille, ja tunnen työni kautta aika monta, se on itsestäänselvyys.
Tietysti joitakin hörhöjä voi olla jossain, mutta on väärin leimata kaikkia heidän vuokseen. Vaikka ymmärrän kyllä miksi niin halutaan tehdä. Jos haluaa keskustella noista hörhöistä, pitäisi erikseen se mainita.
1 tykkäys
Lähinnä tieteen löydöt puhuvat Raamatun maailmankuvaa vastaan. Tiedemiehet eivät enää oleta mitään maailmanlaajuista vedenpaisumusta, kuten he tekivät vielä koko lailla lähimenneisyydessä.
Tiede ei toistaiseksi ole kuitenkaan tuottanut varmoja vastauksia olemassaolon syyhyn, se on toistaiseksi tieteen parissa spekulaatioiden kohde. Tietenkään ei ole ihme, että tiettyjen asioiden hienoviritykset tuottavat tieteilijöille päänvaivaa. Hienoviritys ei kuitenkaan mitenkään erityisemmin anna viitteitä siitä, että maailmankaikkeus olisi suunniteltu elämää varten. Jumalaa ei voi olettaa mihinkään vaiheeseen, eikä vähiten siksi, että se voi olla täysi erehdys, koska mitään rajaa ei voida asettaa.
On virheellinen ajatus, että se, että tiede ei tiedä, niin pitäisi jo ottaa Jumala mukaan kuvioihin.
Mutta tiede ei voi mennä sanomaan, että koska Raamatun maailmankuva ja tiede ovat ristiriidassa, ei Jumalalle jää mitään tilaa missään.
Joskus joku lainasi Raamatusta kohtaa, jossa sanotaan, että ‘alkuaineet kuumuudesta halkeavat’ ja väitti, että tuon perusteella Raamattu ennusti ydinvoiman olemassaolon.
Asia on kuitenkin niin, että atomiytimet fuusioituvat kuumasta (tarvitaan melkoisen kuumat olosuhteet) ja radioaktiiviset alkuaineet halkeavat joko itsekseen tai sitten hallitun tai hallitsemattoman ketjureaktion tuloksena.
Eli mönkään meni.
Edit: tietenkään ei oikein voida mennä sanomaan mitä kohtaa hiukkasten käyttäytymisessä Raamatussa täsmälleen ottaen tarkoitetaan, koska alkuaine- sana on varmasti tarkoittanut alun perin jotain ihan muuta kuin nykyisin havaittuja alkuaineita. Kyllähän atomiytimetkin saadaan hajalleen irrallisiksi kvarkeiksi oikeissa olosuhteissa, mutta toki silloin pitäisi nimenomaan puhua ytimistä, eikä alkuaineista.
2 tykkäystä
En nyt oikein ymmärtänyt mihin halusit tuolla minulle vastata. Monet väitteesi pitävät paikkansa ja se että vaikka olen kristitty, on oma maailmankuvani sen lisäksi myös tieteisiin perustuva. Enkä näe näissä itselleni mitään ristiriitaa, koska niissä puhutaan ihan eri asioista.
1 tykkäys
Siis tuo Raamatun lainaaminen jonkun toisen tekemänä meni mönkään.
Sinulla itselläsi oli ihan järkevän kuuloista juttua.
Tarkoitin kaikkiaan, että Raamatun maailmankuva on väärä, mutta se ei mitenkään erityisemmin riitä tekemään uskosta turhaa.
On kyllä niin, että vaikka Raamatun maailmankuvaa tulkitsisi tieteellisen maailmankuvan avulla, se ei poista tosiasiaa, että Raamattu oli vahva auktoriteetti vielä noin 200 - 400 vuotta sitten luonnontieteiden saralla ja tieteilijät eivät hevin rohjenneet väittää mitään sellaista, joka olisi ollut ristiriidassa sen kanssa.
Kenestä tässä nyt oikein puhutaan?
Oli joku random tyyppi jossain netin syövereissä tai juuri tuollaisen luominen.fi kaltaisen sivuston faq- osio. En enää muista muuta kuin sen, että tuollaiseen törmäsin.
Selvä. En itsekään juuri muuta kuin päivittelin kun sain Luominen.lehden eräässä kokoontumisessa. Harmi, koska asioita voitaisiin käsitellä toisinkin. On eräs tieteellisiä tutkimuksia sisältävä kirja, joka on kirjoitettu siitä näkökulmasta että kaikki on luotua. Tinkimättä kuitenkaan tieteestä ja empiirisistä havainnoista. Tosin osittain varmaan vanhentunutta tietoa, vuodelta 1985.
Jim Brooks, “Näin alkoi elämä.”
Ensimmäisenä julkaisusta voisi jättää pois läpi koko aineiston kattavan vakuuttelun siitä, että tiede on väärässä tai suorastaan valehtelee ja ihan kaikessa rauhassa keskittyä ilman kiihkoa osoittamaan asia, jos siihen pystytään. Se kiihko ja sen voimakas esiintuonti lähes joka käänteessä antaa ilmi jotain täysin muuta kuin on tarkoitus: julkaisu vaikuttaa epätoivoiselta.
1 tykkäys
Tieteen luonteeseen kuuluu tunnustaa, että kaikkea ei tiedetä eikä ymmärretä. Se on itsestään selvä asia tieteen tekemisessä. Mutta jos tarkoitat, että tiedemiehen tulisi myöntää, että on olemassa jotakin yliluonnollista todellisuutta, niin sellaisen myöntäminen olisi tieteellisesti katsoen epätieteellistä. Siksi tiedemiehen, oli sitten ateisti tai uskova, ei tulisi sotkea tieteen tekemiseensä uskonnollisia piirteitä kuten vaikkapa käsitettä “yliluonnollinen”. Sellainen ei ole tieteen tekemistä. On sitten taas toinen juttu, jos tieteen keinoin tutkitaan jotakin, jota väitetään yliluonnolliseksi kokemukseksi.
4 tykkäystä
En tiedä mistä nyt puhut, koska ei ole kirjattu mitään filosofisia periaatteita tieteen tekemiseen. Tämä juuri erottelee tieteen tekijät, ja ylipäätään ihmiset, yksilöinä. Joku luottaa järkeensä ja ymmärrykseensä, ja siltä pohjalta odottaa ja olettaa tieteen lopulta antavan vastaukset kaikkeen, joku suhtautuu lähtökohtaisesti siten, että ei voi ymmärtää kaikkea.
En nyt jaksa enää selittää mitä tarkoitan “yliluonnollisella”. Sen verran moneen kertaan olen siitä puhunut. Sinulla on siitä oma käsityksesi, mutta minun nähdäkseni juuri ihmisymmärryksen ulkopuolelle jäävä, se mitä ei voida edes periaatteessa selvittää, on yliluonnollista. Se ei ole uskonnollinen termi vaan filosofinen.
1 tykkäys