Psykiatria on tieteen ala ja tiedettä rajoittaa metodologinen materialismi. Tiede ei voi olettaa taikka tutkia mitään yliluonnollista. Ristiriita uskontojen ja tieteen välillä on paikoin ilmeinen. Se miten esimerkiksi teologian opiskelijat sovittavat tieteen tuottaman tiedon vaikkapa seksuaalisuudesta uskonnolliseen kontekstiin ei välttämättä ole ihan ongelmatonta.
Uskonnon ja tieteen välillä ei ole ristiriitaa. Jos sellaisen näet, kuvittelet sen, siltä pohjalta mitä ymmärrät “uskonnolla”. Uskonto käsittelee sitä osaa todellisuudesta, jota tiede ei voi tutkia.
Tässä tullaan ilmeisesti taas siihen kysymykseen mitä tarkoitetaan käsitteellä “yliluonnollinen”. Oma näkemykseni jos ja kun sitä sanaa joskus käytän: “Yliluonnollinen” ei ole ylimääräistä, ei luonnotonta, ei luonnonvastaista ei luonnonlait kumoavaa. Vaan englanninkielinen termi kertoo täsmällisemmin sanan sisällön “super-natural”. Eli Yli- luonnollinen on oikeastaan luonnollistakin luonnollisempaa. Ja luonnollisen yläpuolella, ei ristiriidassa sen kanssa.
Siksi myöskään tieteen ja uskonnon välillä ei ole, ei tarvitse olla, ristiriitaa.
Tästä ehkä lisää myöhemmin. Mutta tämä siis oman näkemykseni pohjalta.
Eli jos papilta kysyy neuvoa seksuaalisuuteen liittyen niin toivon että se vastaus tulee sieltä tieteen eikä uskonnon puolelta. Katson että kyseessä on hoitotapahtuma ja että pappi on verrannollinen vaikkapa psykologiin ja täten vastuussa “potilaan” hyvinvoinnista. Mutta ongelmallistahan se varmaan on jos joutuu antamaan neuvon, joka on omaa uskonnollista vakaumusta vastaan.
Tästä voisit antaa esimerkin. Joka tapauksessa tämä ei käy esimerkiksi siinä mitä edellä kirjoitit ja mitä minä kirjoitin. Vaan menee täysin sen vierestä.
Elämän ja siihen kuuluvien valintojen ei tarvitse olla ristiriidassa tieteen kanssa. Se on eri asia kuin yliluonnollinen vs. tiede.
Verity:
Vaikka ihminen olisi ehdottomasti älykkäin olento maapallolla ja universumissa, miksi sekään tarkoittaisi sitä, että meillä on hallussamme välineet koko todellisuuden selvittämiseen ja ymmärtämiseen?
Tällaista väitettä ei kukaan ole edes esittänyt? Tiede on osoittautunut parhaaksi tavaksi tutkia ja selittää todellisuuden ilmiöitä ja niiden välistä suhdetta. Parempaa tapaa hankkia luotettavampaa tietoa ei kukaan ole vielä esittänyt.
Tiedätkö mitä? Minä en ole tuosta tummennetusta oikeastaan eri mieltä. Se osoittaa ettet ole ymmärtänyt mitä olen yrittänyt selittää.
Tässä jälleen ne vaihtoehdot. Jos kukaan ei ole väittänyt, että nmeillä on hallussamme välineet koko todellisuuden selvittämiseen ja ymmärtämiseen, niin silloin todellisuus on suurempi kuin mitä voimme käsitellä tieteen, ja siten oman ymmärryksemme keinoin.
Kukaan ei ole oikeastaan väittänyt noin, mutta tuo asennoituminen, usko “aukkojen tieteeseen” tulee vastaan hyvin usein. Täälläkin.
Eli onko meillä hallussamme välineet koko todellisuuden ymmärtämiseen ja tutkimiseen, vai onko todellisuus, mahdollisesti, todennäköisesti tai oletettavasti, suurempi kuin välineemme sen tutkimiseen, järkemme ja ymmärryksemme. Ja suurempi kuin tiede.
Tiede on erinomainen ja tärkeä asia. Mutta ei kaikkivoipa.
Verity:
Näkisin, että ymmärryksemme tavoittamattomissa on, tai vähintään hyvin todennäköisesti voi olla, paljon sellaista mitä emme varsinaisesti voi tutkia, tieteellisesti ja tieteen metodein.
En edelleenkään ymmärrä väitettä että olisi jotain muuta, jota kuitenkaan ei voida mitenkään tutkia ja jonka olemassaolosta ei ole mitään todisteita.
Tässä jälleen sama kysymys: onko oletettavaa, tai vähintään hyvinkin paljon mahdollista, että on jotain enemmän kuin mitä voimme ymmärtää vai eikö? Vastaatko tähän jälleen sillä mitä “kukaan ei ole väittänyt”?
Koska kyse on ymmärryksen ulottumattomissa olevista asioista, varsinaisia “todisteita” ei oikeastaan voi olla.
Olen yrittänyt sanoa vain, että tiede ei voi koskaan kertoa koko totuutta, oikeastaan mistään asiasta. Sen mitä tiede ei voi ilmaista, ei käsitellä, ja jota ei voida tieteen termein hahmoittaa, voi sanoa esim. aforismina ja metaforana. Tässä tulee avuksi kaikki tämä.
Edelleen, suosittelen että lainaat aforismikirjan. Jos löydät sieltä jotain mikä vaikuttaa viisaalta ja todelta, voit kysyä itseltäsi miten sanot sen tieteellisesti. Niin että sama viesti tulee ilmi.
Verity:
Mutta aavistamme että jotain on.
Minä en ainakaan aavista. Kun näen salamaniskun, niin minulle, kuin varmaan sinullekkin se on puhtaan materialistinen tapahtuma, jossa pilven potentiaaliero purkautuu. Aavistelulla tähänkin luonnonilmiöön liitettiin aikoinaan yliluonnollinen komponentti.
Juu. Mutta minä en tarkoita tuota. Tässä tulee nyt kompastuskiveksi se miten eri tavalla, ilmeisesti, ymmärrämme käsitteen “yliluonnollinen”.
Verity:
Samoin me voimme havaita jotain mitä voimme tutkia ja nimetä joksikin, ja käsitellä niillä metodeilla joita ymmärryksemme rajoissa meillä on. Mutta mitä syytä meillä on uskoa, että se on koko totuus?
Mitä syytä meillä olisi uskoa että se ei olisi koko totuus? Ei tiede voi todistaa etteikö salamaniskussa olisi mukana jokin yliluonnollinen komponentti. Mitään todisteita tällaisen väitteen puolesta ei tosin ole enkä näe miten kukaan voisi perustellusti väittää muuta?
Ei ei ei. Jälleen: mitä tarkoittaa “yliluonnollinen”? Sinä keskustelet oman näkemyksesi pohjalta, ehkä edes yrittämättä ymmärtää muuta. Mutta en tarkoita yliluonnollisella tuota.
Yliluonnollinen on kaikessa, siinäkin minkä katsomme selitetyksi. Luonnollinen edellyttää yliluonnollista. Yliluonnollinen on olevaisuuden autenttinen tila, ja luonnollinen alisteinen sille.
Verity:
Lisäksi, en itse näe, että tiede olisi paras ja ainoa tapa hahmottaa todellisuutta.
Tiede on osoittautunut parhaaksi ja ainoaksi tavaksi selittää todellisuuden ilmiöitä luotettavasti. Me olemme esimerkiksi tutkineet ilmastoa ja tämän kerätyn tiedon pohjalta luoneet malleja, joiden avulla voimme perustellusti sanoa millainen sää huomenna on.
Kyllä. Mutta yhä edelleen tässä on ongelma käsitteiden erilaisen ymmärtämisen kanssa. Tiede on paras juuri sillä paikalla missä se on. Ja toimii. Ja yliluonnollinen ei ole ristiriidassa sen kanssa mitä tiede sanoo, miten tiede selittää. Eikä se ole vaihtoehtoinen selitys.
Ristiriitaa ei ole. On vain jotain enemmän ja syvempää. Kuten siinä mitä ihmisyys lopulta on. Mikä on ihmisen arvo, ainutlaatuisuus. Mitä lopulta ja syvimmillään tarkoittaa lause: “Ilman sinua maailmassa olisi kokoisesi aukko”?
Tämä ei selity vain sillä, että ihmisten solut eivät ole samalla tavoin järjestäytyneet. Mitä se siis tarkoittaa? Jos se on totta, todellisuutta, mitä tiede sanoo siitä?
En ole varmaan osannut selittää mitä tarkoitan. Yritän löytää havaintoesimerkkejä, jotka avaavat asiaa.
