Kristilliset ihmeet ja näyt nykypäivänä

Jatkan vielä.

Jos lähdemme liikkeelle siitä tosiasiasta, että on olemassa ihmisiä, jotka eivät vilpittömästi voi uskoa kristinuskon Jumalan (erityinen ilmoitus) tai teistisen Jumalan (yleinen ilmoitus) olevan olemassa, niin asia voidaan mielestäni selittää vain niin (jos tulkitsemme asioita siitä lähtökohdasta, että kristinusko on objektiivinen totuus), että kyseiset ihmiset ovat ainakin joskus tietäneet sen, että teistinen Luoja-Jumala on olemassa, ja että he ovat siitä syystä vastuussa Jumalan edessä siitä, miten elämänsä maan päällä elävät, kuin myös siitä, että eivät häneen ole uskoneet tai luottaneet. “Jumalasokeat” eivät voi siis puolustautua sillä, että he eivät tienneet, että Jumala on olemassa (Room. 1:20).

Demoneilla on Uuden testamentin valossa sangen kirkas tietoisuus sekä teistisen Jumalan olemassaolosta että Jeesuksen todellisesta merkityksestä. Esim. seuraavat kohdat viittaavat siihen:

Sinä uskot, että Jumala on yksi ainoa. Oikein teet – pahat hengetkin uskovat sen ja vapisevat. (Jaak. 2:19)

Kaupungin synagogassa oli juuri silloin mies, joka oli saastaisen hengen vallassa. Hän alkoi huutaa: “Mitä sinä meistä tahdot, Jeesus Nasaretilainen? Oletko tullut tuhoamaan meidät? Minä tiedän, kuka sinä olet, Jumalan Pyhä!” (Mark. 1:23,24)

Kun Jeesus tuli toiselle rannalle Gadaran alueelle, häntä vastaan tuli hautaluolista kaksi pahojen henkien vaivaamaa miestä. Nämä olivat niin väkivaltaisia, ettei kukaan voinut kulkea sitä tietä. He huusivat: “Mitä sinä meistä tahdot, Jumalan Poika? Oletko tullut tänne kiduttamaan meitä jo ennen määräaikaa?” (Matt. 8:28,29)

Koska demonit ovat edellisten kohtien valossa tietoisia Jeesuksesta, vakuuttuneita siitä, että hän on kaikkien luotujen Pelastaja ja Vapahtaja, niin ovatko ne mielipuolisia masokisteja, koska eivät usko Jeesukseen Vapahtajanaan, vaan haluavat tietoisesti mennä ikuiseen tuleen, jossa heitä kidutetaan aina ja ikuisesti (Ilm. 14:11)? Kolossalaiskirjeessä näet nähdäkseni sanotaan selvästi, että Jeesuksen sovituskuolema koskee kaikkia luotuja, ei vain ihmisiä:

Jumala näki hyväksi antaa kaiken täyteyden asua hänessä sekä hänen välityksellään tehdä sovinnon ja hänen ristinsä verellä vahvistaa rauhan kaiken kanssa, mitä on maan päällä ja taivaissa. (Kol. 1:19-20)

Jos taas Jeesuksen sovitustyö koskee vain ihmisiä, niin mikä selittäisi demonien masokismin tai epäuskon? Se, että Jumala on heitä kohtaan leppymätön ja anteeksiantamaton. Toisin sanoen kyse ei ole enää masokismista tai epäuskosta siinä tapauksessa, että Jumala onkin leppymätön demoneja kohtaan.

Vastasit, Origi-Naali, minulle toisessa viestiketjussa, jossa käsitellään moraalia, suurin piirtein niin, että uskoisit kyllä Jeesukseen Vapahtajanasi, jos kristinusko olisi objektiivinen totuus ja se sinulle kirkastuisi, vaikka et välttämättä kristittynäkään olisi samaa mieltä Jumalan kanssa kaikesta. Origi-Naali ei siis ainakaan ole masokisti ja siitä syystä epäuskoinen. :slight_smile:

William Friedkinin loistavassa klassikkoelokuvassa The Exorcist (1973), joka perustuu ohjaajan ja käsikirjoittajan mukaan tositapahtumiin, nuori tyttö Regan joutuu demonien riivaamaksi. Elokuvasta käy selvästi ilmi, että riivaajat tuntevat Jumalan ja Jeesuksen. Siis myöskään kyseisen väitetysti tositapahtumiin pohjautuvan elokuvan mukaan demonit eivät ole jumaluussokeita skeptikkoja, agnostikkoja tai ateisteja.

Mielestäni siitä seikasta, että demonit ovat vapaita vastustamaan Jumalaa, vaikka eivät epäile hiukkaakaan hänen olemassaoloaan (esim. Jaak. 2:19), seuraa, ettei esim. ateistien, skeptikkojen tai agnostikkojen jumaluussokeutta voida oikein uskottavalla tavalla perustella sillä, että Jumala kätkeytyy heiltä siitä syystä, että he eivät voisi tehdä vapaasti syntiä, jos olisivat tietoisia siitä, että Jumala on olemassa. (Jumala siis arvostaisi syntisten vapautta niin paljon, että antaisi heidän sokeutua Jumalaan nähden siitä syystä, että he voisivat vapaasti tehdä sitä, mitä aikuisen oikeasti haluavat.) Uskovatkin tekevät syntiä, vaikka ovat tietoisia Jumalan olemassaolosta; ja demonit, jotka ovat kaikkein varmimpia Jumalan ja Vapahtajan olemassaolosta, ovat kaikkein selvimpiä Jumalan vastustajia. Miten siis selittää esim. ateistien, skeptikkojen ja agnostikkojen jumalasokeutta?

Ajattelisin niin, että pahat henget eivät ole taivaassa tai maan päällä. Ne ovat jo nyt pysyvästi ulkona Jumalan armosta jonkinlaisessa hengellisessä tilassa, joka erottaa ne taivaasta ja maailmasta.

Jos selityksesi on oikea, niin sen valossa ainakin minun mielestäni Jumala vaikuttaa äärimmäisen ankaralta ja leppymättömältä. Jos Jumala päättäisi antaa demoneille mahdollisuuden pelastukseen, antamalla niille armonaikaa niin kuin syntisille ihmisille, niin veikkaanpa, että jokaisesta demonista tulisi uskova ja siis pelastunut luotu, joka ylistäisi Vapahtajaa taivasten valtakunnassa. Jos taas siinäkin tapauksessa, että Jumala päättäisi antaa demoneille armonaikaa, ainakin jotkut demoneista masokistisesti olisivat epäuskoisia ja tietoisesti valitsisivat ikuisen kadotuksen, niin omasta itsestäni käsin en voisi ymmärtää sellaista “psyykeä” tai persoonaa ollenkaan. Toisaalta jos kaikki ne henkiolennot, joista tuli lopulta kadotettuja demoneita, saivat jossain vaiheessa mahdollisuuden armahdukseen, mutta he torjuivat armon, niin miten kyseinen torjunta olisi muuten selitettävissä kuin siten, että he olivat masokisteja? Jos he taas olivat vain epävarmasti vakuuttuneita Jumalan olemassaolosta ja armahduksesta (vähän niin kuin skeptikot tai agnostikot parhaimmillaan), niin miksi Jumala oli päättänyt, että heistä tuli niin suureessa määrin jumalasokeita, tai miksi heille ei suotu enemmän näkökykyä, jotta heidän ei olisi tarvinnut joutua kadotukseen?

Miten tuohon suhteutuu se, että Jeesus taisteli demoneita vastaan maan päällä ja kirkko perinteisesti on opettanut, että taivaassakin käydään hengellistä sodankäyntiä? Minusta demoneita on sekä taivaassa että maan päällä, mutta ne eivät pysty estämään Jumalan tahtoa toteutumasta ja lopussa ne sijoitetaan helvettiin, jossa ne eivät enää aiheuta vaivaa Jumalan pyhille. Mutta pidän demoneita ilman muuta tähän nykyiseen luotuun todellisuuteemme sijoittuvina olioina.

En nyt oikein saa kiinni noista henkiolentojen pelastumisista. Toki tuo ajatuksesi kaikkien luotujen puolesta kuolleesta Jumalan Pojasta tietysti tuntuisi kattavan myös henkiolennotkin. Vai onko niiden olemus kuitenkin jotakin sellaista, joka eroaa maanpäällisistä elollisista.

Mutta kun aihepiiri ovat hengelliset ihmeet ja näyt, niin heitän erään mieleen tulleen ajatuksen. Kun ajattelen, että riittävän vakuuttavien ihmeiden ja näkyjen seurauksena ihminen tulisi uskoon, niin voisiko olla niin, että tällaisia näkyjä ei kaikille anneta juuri siitä syystä, että Jumala on valinnut, kuten Raamatunkin kautta voidaan olettaa, ne jotka Hän pelastaa jo ennen kuin kukaan tänne on syntynytkään. Näin ollen olisi suorastaan turhaa ja Jumalan tahdon kannalta jopa haitallista, että kadotukseen jo alunperin ajateltu saisi jotakin niin vakuuttavaa nähdäkseen että alkaisi uskoa. Jumalan Poika kuoli siis kaikkien puolesta, mutta se tarkoittaa kaikkien niiden puolesta, jotka Isä on ennen kaiken alkua valinnut. Me muut olemme vain rekvisiittaa.

Ei demoneita ole taivaassa. Ne on potkaistu ulos sieltä lankeemuksen jälkeen. Perkeleellä vaikuttaa olleen pääsy sinne syyttämään, mutta käsittääkseni ei enää Kristuksen tehdyn työn jälkeen.

1 tykkäys

Ylienkelit palauttivat järjestyksen taivaaseen, mutta kyllä siellä silti sotaa käydään - niinhän Ilmestyskirjassakin sanotaan, että taivaassa ryhdytään sodankäyntiin jne.

Voisi toki sopia yhteen sellaisen teologisen näkemyksen kanssa, jonka mukaan Jumala on predestinoinut vain osan ihmisistä pelastukseen. Kyseiseen näkemykseenhän kuuluu ajatus siitä, että ihminen on luonnostaan hengellisesti kuollut (ja miksi ei siis myös “sokea”), eikä siitä syystä voi tulla “näkeväksi”, ellei Jumala monergistisesti lahjoita valitsemalleen yksilölle näkökykyä yliluonnollisesti esim. sellaisessa tapauksessa, jossa valittu kokee jonkinlaisen yliluonnollisen ihmeen. Vertaa: “Sen tiedän, että minä, joka olin sokea, nyt näen” (Joh. 9:25). (Taisi olla linkittämäsi gradun otsikossa “Nyt näen”? Melleriltähän ilmestyi joskus 80-luvun alussa “Nyt näen” -kirja, jonka kannessa Mellerin vakavat kasvot ja “näkevät” silmät.)

Minkälainen ihme saisi sinut vakuuttuneeksi yliluonnollisesta? Jos esim. hiljaa mielessäsi sanoisit Jumalalle, että jos olet olemassa, niin todista se siten, että aukaistuani ulko-oven huomenna kello 09:54:30 pihalleni mätkähtää minun asiaa todistaessani kohtisuoraa ylhäältä korkeuksista 97 senttimetrin päähän minusta tarkalleen sen ja sen kokoinen kivi, jossa on tietynvärisiä viiruja tietty määrä, ja niin tapahtuisi, niin silloin todistus olisi mielestäni käytännöllisesti katsoen epäilyksetön. Et voisi enää oikein epäillä sitä, että yliluonnollinen todellisuus on olemassa. Vai voisitko? Toki voisit vielä yksityiskohtaisemmin selittää, mitä toivoisit Jumalalta tapahtuvaksi ihmeeksi, sillä mitä epämääräisempää todistusta pyytää, sitä helpommin “todistuksen” voi saada, todistuksen siis olematta todistus sanan varsinaisessa mielessä.

Ajattelin homman lähinnä niin, että koska demonit eivät käänny, niin sen täytynee johtua siitä, että ne eivät voi kääntyä. Niiden tila on henkisesti lukkoon lyöty.

Ihminen sen sijaan voi kääntyä. Enkelitkin ehkä voivat, en tiedä.

Demonit varmastikin pystyvät liikkumaan maan päällä ja ehkä taivaassakin, mutta ne eivät kuitenkaan ole joiltain keskeisiltä osiltaan taivaan tai maan lakien alaisia. Jos ne olisivat, niillekin kuuluisi tahdonvapaus.

Tietenkin voi toki olla niinkin, että niillä on tällainen vapaus, mutta ne eivät vain halua kääntyä. Ja tästä päästään sitten tuohon Glacialiksen masokismi -ongelmaan. Olisi hankalaa käsittää, miksi demonit ajattelisivat ikuisen kadotuksen kääntymystä paremmaksi vaihtoehdoksi.

Joo, tämä on kyllä kinkkinen juttu. Ei minulla toki ole asiaan mitään itseänikään tyydyttävää ratkaisua. Sellainen tuli kylläkin mieleen, että minusta Jumalan ei tarvitse tarjota, tai ole edes hyödyllistä tarjota demoneille uutta mahdollisuutta, jos on niin, että ne ovat täydessä ymmärryksen valossa itse valinneet sen osan, jonka ovat valinneet. Olisi itse asiassa mahdotonta, että ne voisivat tämän jälkeen enää kääntyä, sillä ei olisi tarjolla enää mitään lisää tietoa, joka saisi ne muuttamaan mieltään, tai tajuamaan erehdyksensä.

Olettaisin, ihan näin spekulatiivisesti, että jos demonien pelastus olisi mahdollinen, Jumala varmaankin pyrkisi siihen oman olemuksensa tähden.

Raamatun mukaan Jeesuksen jälkeen suuria ihmetekoja tulisi olemaan seuraajien toimesta. Minusta juuri nämä toimisivat ehkä parhaiten todistuksena, koska ne ovat Raamatun mukaisia eli siis Jumalan ilmoittamia. Jos löytyisi edes yksi “Jumalan mies” joka parantaisi ja herättäisi kuolleista antaen kaiken kunnian Jumalalleen (eikä hankkien epämääräisten näyttöjen ja huhujen avulla itselleen miljoonaomaisuuksia kuten amerikan miljonäärisaarnaajat) ja tekisi sitä selvästi todistettavissa tapauksissa ja jatkuvasti (en tarkoita, että hänen tulee olla joku kaikkien kuolleiden herättäjä vaan niin että toistuvuutta on eikä ihmekertomukset ole vain aikojen takaisia ja epämääräisesti todistettuja) niin uskon että monien muiden tavoin ottaisin nuo todistukset hyvin hyvin vakavasti. Miksi tällaisia ei ole edes yhtä kappaletta maan päällä? En ihmettele sitä, että se ylläpitää epäuskoa.

1 tykkäys

Enkelien, niin langenneiden kuin pyhien, kohdalta ratkaisu on jo tehty. He ovat tehneet lopullisen valintansa, eikä hyvillä enkeleillä ole lankeemisen mahdollisuutta sen enempää kuin langenneilla mahdollisuutta parannukseen.

Ihmiselläkään ei ole loputonta mahdollisuutta kääntyä. Kerran tuomittu on tuomittu. Kukaan ei joudu tuomituksi väärin, ei myöskään enkeleistä. Kaikki on tarjolla, mutta ei sitä kuitenkaan haluta ottaa, sillä toinen tie vaikuttaa paremmalta.

1 tykkäys

Tuskin ottaisit. Ei Jeesuksen toimintaakaan otettu. Sokeat saivat näkönsä, kuurot kuulivat, rammat kävelivät, nälkäiset ravittiin, sairaat paranivat, riivatuista ajettiin perkeleet pois, kuolleet herätettiin, hyvä sanoma julistettiin. Mutta eipä se silti vakuuttanut aikalaisia.

Riittääkö sinulle todistukseksi yksi Jumalan kohtaama puuseppä ?

Tässä olen.

Edit: https://www.youtube.com/watch?v=6hYmxaAbtGc

Mille perustat ajatuksesi? Tunnetko minun ajatukseni ja sisäisen maailmani paremmin kuin minä, koska itse pidän selviin näyttöihin uskomista kohdallani mahdollisena? Perustatko ajatuksen siihen, että koska en usko kaksituhatta vuotta vanhoja kertomuksia tosiksi niin en usko sitten vaikkapa omin silmin tai tieteellisin näytöin todennettujakaan ihmeitä?

“Jos he eivät kuuntele Moosesta ja profeettoja, ei heitä saada uskomaan, vaikka joku nousisi kuolleista”.

1 tykkäys

Perustan ajatukseni sille tosiasialle, että usko Kristukseen ei synny mistään tieteellisistä todisteista. Vaikka kuinka asioita todistetaan, ei se kelpaa. Kyse on suhtautumisesta.

En tunne sinun sisäistä maailmaasi, mutta tunnen ihmisten sisäistä maailmaa. Se ei toimi tuolla tavoin, kuin esität. Kristinusko ei ole myöskään mikään tieteellinen teoria, joka pitäisi todistaa tieteellisin metodein.

2 tykkäystä

Aloin jo vastaamaan, mutta vastaus ylitti minusta rajan, koska tämä ei ole ns. kriittisellä puolella olevaa keskustelua. Jätän siis vastaamisen tähän. Voin keskustella aiheesta tarvittaessa kriittisellä puolella vapaammin ja laajemmin. Täällä olen varmaankin ilmaissut ajatukseni jo riittävän selvästi.

1 tykkäys

Ei se mitään, ja tämähän oli vaan mielipiteeni :slight_smile:

1 tykkäys

Raamatusta löytyy kohtia, jotka todistavat sen puolesta, että ihmeet todistavat tosi Jumalasta. Lasaruksen herättämisen yhteydessä ja Johanneksen evankeliumissa muutenkin ilmaistaan selvästi, että Jeesuksen ihmeteot todistavat Jeesuksen Jumaluudesta. Ihmeet eivät siis sinänsä ole uskoa herättämättömiä, vaikka ne eivät kaikkia vakuuttaisikaan.

1 Kun. 18:22 Elia sanoi silloin kansalle: "Minä yksin olen jäänyt jäljelle Herran profeetoista, kun taas Baalin profeettoja on neljäsataaviisikymmentä.
23 Tuokaa meille kaksi nuorta sonnia. He saavat valita itselleen niistä toisen. Paloitelkoot sitten sen ja pankoot palat polttopuiden päälle, mutta tulta älkööt sytyttäkö. Minä teen samoin toiselle sonnille, panen sen puiden päälle mutta en sytytä tulta.
24 Huutakoot he sitten avuksi omaa jumalaansa, minä huudan Herraa. Se jumala, joka vastaa tulella, on tosi Jumala." Väki huusi yhteen ääneen: “Hyvä!”
25 Elia sanoi Baalin profeetoille: “Valitkaa itsellenne sonneista toinen. Valmistakaa te ensin uhrinne, koska teitä on enemmän. Huutakaa jumalanne nimeä, mutta älkää sytyttäkö tulta.”
26 He ottivat sonnin ja valmistivat uhrin. Aamusta keskipäivään saakka he sitten kutsuivat Baalia huutaen: “Baal, Baal, vastaa meille!” Ei kuulunut ääntä, ei tullut vastausta, vaikka he hyppivät paikalle rakennetun alttarin ympärillä.
27 Tuli keskipäivä, ja Elia pilkkasi heitä sanoen: “Huutakaa kovempaa! Onhan hän jumala, mutta hänellä taitaa olla kiireitä. Jospa hän on pistäytynyt tarpeilleen, vai olisiko hän matkoilla? Ehkä hän nukkuu ja herää kohta.”
28 Profeetat huusivat vielä kovemmalla äänellä ja viiltelivät tapansa mukaan itseään miekoilla ja keihäillä, niin että olivat aivan veressä.
29 Puolenpäivän jälkeen he tulivat hurmoksiin ja olivat siinä tilassa ruokauhrin aikaan saakka. Mutta ei kuulunut ääntä, ei tullut vastausta, mitään ei tapahtunut.
30 Silloin Elia sanoi kansalle: “Tulkaa tänne luokseni.” Kaikki kerääntyivät hänen lähelleen. Elia korjasi Herran alttarin, joka oli hajotettu.
31 Hän otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobista polveutuvia heimoja, hänestä, jolle oli tullut tämä Herran sana: “Sinun nimesi on oleva Israel.”
32 Hän rakensi kivistä Herralle alttarin ja kaivoi sen ympärille ojan, johon olisi mahtunut kaksi sea-mittaa jyviä.
33 Sitten hän latoi puut alttarille, paloitteli sonnin ja pani palat puiden päälle.
34 Hän sanoi: “Täyttäkää neljä ruukkua vedellä ja valuttakaa vesi polttouhrin ja puiden päälle.” Sitten hän sanoi: “Tehkää sama uudelleen.” Näin tehtiin. Hän sanoi: “Tehkää se kolmannen kerran.” Se tehtiin kolmannen kerran.
35 Vesi valui alttarin ympärille ja täytti ojankin.
36 Ruokauhrin aikaan profeetta Elia astui kansan eteen ja sanoi: "Herra, Abrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala! Tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen palvelijasi ja olen tehnyt kaiken tämän sinun käskystäsi.
37 Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, jotta tämä kansa oppisi, että sinä, Herra, olet Jumala! Vastaa ja käännä heidän sydämensä taas puoleesi!"
38 Silloin Herran tuli iski alas. Se söi polttouhrin ja puut sekä alttarin kivet ja mullan ja nuoli ojasta veden.
39 Kun kansa näki tämän, kaikki heittäytyivät kasvoilleen ja huusivat: “Herra on Jumala! Herra on Jumala!”
40 Elia sanoi heille: “Ottakaa kiinni Baalin profeetat, älkää päästäkö ainoatakaan pakoon!” Heidät otettiin kiinni, ja Elia vei heidät alas Kisoninpurolle ja surmasi heidät siellä.