Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armonsa.
2 tykkäystä
Rahanväärentäjän väärennökset menevät läpi, jos ne ovat mahdollisimman suuressa määrin alkuperäisten setelien kaltaisia. Tuskin Wanha Wihtahousu tahtoo omana itsenään esiintyä? Eikö hän pukeudu valkeuden enkeliksi (2 Kor. 11:14)?
Mielestäni Raamatun mielenkiintoisimmat ihmeet ovat Exoduksen luvuissa 7-12. Niistäkin käy ilmi, että Wanha Wihtahousu osaa tiettyyn pisteeseen asti tehdä samoja ihmeitä kuin Jumala, eli niistä käy ilmi, että hän osaa matkia Jumalaa. Jos tuon ajan pakanalliset taiantaitajat osasivat muuttaa veden vereksi (2 Moos. 7:22) jne., niin luulisi, että samankaltaisia juttuja nykyajan poppamiehet myös osaisivat tehdä, jos haluaisivat.
Valkeat vaatteet on päällä tietysti, mutta haavoja ja todellista nöyryyttä sillä ei ole, vain kuoleman löyhkä.
Eikö eksytyksen täydy olla kristillisesti ajatellen aistillista ihmistä tai “luonnollista ihmistä” (1 Kor. 2:14) lumoavaa? Verihaavat Jeesuksen kyljissä tai Kristus alennustilassaan ristiinnaulittuna (1 Kor. 2:2) ei lumoa luonnollista ihmistä. Mutta eksyttäjä nimenomaan pyrkii lumoamaan, niin kuin Paavali sanoo: Oi te älyttömät galatalaiset, kuka on lumonnut teidät, joiden silmien eteen Jeesus Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna (Gal. 3:1).
1 tykkäys
Ilmestyksistä.
Niitä tapahtuu minulle paljon ja koko ajan - on rauhallisempia jaksoja ja sitten taas vilkkaampia. En missään nimessä harrasta mitään okkultismia, en edes hyväksy sitä, mutten myöskään koskaan voisi kuvitella, että pyytäisin Jumalalta jotakin itselleni, koska meidänhän kuuluu rukoillakin, että tapahtukoon, Herra, sinun tahtosi.
Joten en ole tilannut, en pyytänyt ainoatakaan ihmettä, jonka kohteeksi olen joutunut. Kukaan ei ole pystynyt selittämäänkään niitä, ja tavallaan ne ovat raskaitakin, kun maailma ei pysy siinä kuosissa kuin pitäisi voida olettaa sen olevan. Joissakin on selvä merkitys ja tarkoitus, tai sitten ne vain tapahtuvat, kuten seuraava tarina.
Muutimme uuteen asuntoon, joka oli tapahtuman aikana vielä lähes tyhjä. Asunnossa kävi vain kolme ulkopuolista henkilöä, jonka jälkeen huomasin pöydälle unohtuneet silmälasit. Kävin jokaisen kävijän lävitse - kaikki he vakuuttivat, etteivät olleet unohtaneet lasejaan meille.
Varmuuden vuoksi laitoin jokaiselle vielä kuvan laseista, että onko hän aivan varma, ettei kyseessä ole hänen lasit.
Eräs henkilö vastasi kuvalla - ja kuvassa oli täsmälleen samanlaiset lasit, jopa samoilla vahvuuksilla, mutta hän tietysti vakuutti, että kuvan lasit ovat kyllä hänen mukanaan.
Koskaan ei selvinnyt, että mistä nämä lasit ilmestyivät.
Ryhdyin lukemaan ketjua alusta, ja siinä oli maininta kuningasten kirjasta, katsoin kohdan, se on tässä:
- Niin Elia sanoi kaikelle kansalle: “Astukaa minun luokseni”. Ja kaikki kansa astui hänen luoksensa. Niin hän korjasi Herran alttarin, joka oli hajotettu. 31. Ja Elia otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobin poikien sukukuntia, hänen, jolle oli tullut tämä Herran sana: “Israel on oleva sinun nimesi”.
- Ja hän rakensi kivistä alttarin Herran nimeen ja teki alttarin ympärille ojan, johon olisi mahtunut kaksi sea-mittaa jyviä.
- Sitten hän latoi puut, paloitteli mullikan ja pani kappaleet puiden päälle.
- Ja hän sanoi: “Täyttäkää neljä ruukkua vedellä ja vuodattakaa se polttouhrin ja puiden päälle”. Ja hän sanoi: “Tehkää se toinen kerta”. Ja he tekivät niin toisen kerran. Vielä hän sanoi: “Tehkää se kolmas kerta”. Ja he tekivät niin kolmannen kerran.
- Niin vesi juoksi ympäri alttarin; ojankin hän täytti vedellä.
- Ja kun oli tullut hetki, jolloin ruokauhri uhrataan, astui profeetta Elia esille ja sanoi: "Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala, tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa ja että minä olen sinun palvelijasi ja että minä olen sinun käskystäsi tehnyt kaiken tämän.
- Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, että tämä kansa tulisi näkemään, että sinä, Herra, olet Jumala ja että sinä käännät heidän sydämensä takaisin."
- Silloin Herran tuli iski alas ja kulutti polttouhrin, puut, kivet ja mullan sekä nuoli veden, joka oli ojassa.
Ilmestyskirjasta:
- Ja sille annettiin valta käydä sotaa pyhiä vastaan ja voittaa heidät, ja sen valtaan annettiin kaikki sukukunnat ja kansat ja kielet ja kansanheimot.
- Ja kaikki maan päällä asuvaiset kumartavat sitä, jokainen, jonka nimi ei ole kirjoitettu teurastetun Karitsan elämänkirjaan, hamasta maailman perustamisesta.
- Jos kenellä on korva, hän kuulkoon.
- Jos kuka vankeuteen vie, niin hän itse vankeuteen joutuu; jos kuka miekalla tappaa, hänet pitää miekalla tapettaman. Tässä on pyhien kärsivällisyys ja usko.
- Ja minä näin toisen pedon nousevan maasta, ja sillä oli kaksi sarvea niinkuin karitsan sarvet, ja se puhui niinkuin lohikäärme.
- Ja se käyttää kaikkea ensimmäisen pedon valtaa sen nähden ja saattaa maan ja siinä asuvaiset kumartamaan ensimmäistä petoa, sitä, jonka kuolinhaava parani.
- Ja se tekee suuria ihmeitä, niin että saa tulenkin taivaasta lankeamaan maahan ihmisten nähden.
En tiennyt, että tämä tulikohta on Raamatussa muuallakin kuin Ilmestyskirjassa, mutta en myöskään tiennyt, että luku 666 on myös muualla Raamatussa kuin Ilmestyskirjassa ennen kuin se tuli kuningas Salomonin kohdalla esiin - olisiko liittynyt veronkantoon.
Molemmissa nuo jakeet 7 sopii vielä tosi kummasti yhteen. Mitenkähän tämä pitäisi ymmärtää.
Lisäys mietinnän jälkeen. Näistä laseista…
Ehkä Herra huomautti vain minun vajavaisesta näkökyvystäni.
Marthe Robin on yksi aikamme ihmeitä. Hän eli ainoastaan sakramentilla yli 50 vuoden ajan. Hän oli stigmatisoitu ja eli Kristuksen kärsimyksen joka perjantai.
Minusta tuntuu, että tämä ei mene näin kuten meille sanot.
Olla hyväksymättä
Psalmien kirja puhuu armopöydästä…
Kerrot meille hyvin vakuuttavasti, että sinua ei tämän pöydän antimet kiinnosta… Kerta toisensa jälkeen kerrottu lohipatee ja sisäfilee eivät tunnu maittavalta.
Syy ei ole antimissa, vaan siinä, ettei sinulla ole nälkä.
En näe mitään järkeä siinä, että kylläiselle ja kupunsa täyteen ahtaneelle ihmiselle selostaa mitä rasvamolekyylejä avocadossa ja lohifileessä piilee. Mielenkiintoista, mutta ei houkuttavaa.
Vasta pitkä paasto ja nälänhätä voi viedä siihen, että tämän pöydän antimet kiinnostavat.
Kylläiselle ei Jumala voi tarjota mitään.
Siksi Maria laulaa kiitoslaulussaan:
53 Nälkäiset hän on ruokkinut runsain määrin,
mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjin käsin pois.
1 tykkäys
Kiinnitin tässä huomioni siihen, että ikään kuin olisi valinnanvaraa tämän asian suhteen. Siis vapaa tahto - ota tai jätä. Toisessa kertjussa (luterilainen vanhurskauttamisoppi) on otettu esille, että näin ei ole - vaan on vain valitut, ja silloin heillä ei voi olla vapaata tahtoa. Ovatko he sitten nämä “maasta ostetut”, kuten ilmestyskirja kertoo? Ostettu miten, millä ja keneltä?
Ei voi toisaalta olla antamatta mahdollisuutta sille, että uskonnollinen vastaus voisi olla totta, mutta hetken asiaa punnittuaan ei voi hyväksyä niitä todistuksia riittäviksi, joita uskon puolesta esitetään.
Uskon puolesta vai uskonnon puolesta? Minulle ne ovat kaksi eri asiaa.
Ketju suljettiin automaattisesti 13 päivän kuluttua viimeisestä viestistä. Uusia vastauksia ei voi enää kirjoittaa.
Siirretty kristillisen mediakeskustelun sivujuonne tänne. Kaikki alkoi tästä viestistä, joka jäi vielä mediapuolelle. Otsikko ei parhaalla tavalla vastaa jatkokeskusteluun, mutta en parempaakaan nyt keksinyt.
En nyt ryhdy itäisten veljien puolesta vastaamaan vaikka arvelen heidän ajattelevan melko samansuuntaisesti. Minkään kokemusten tavoittelu ei kuulu katoliseen hengellisyyteen. Jos kokemuksia on, niistä ei pidä puhua. Tämä on eri asia kuin tietää Jumalan voiman vaikuttavan sakramenttien kautta.
2 tykkäystä
Protestanttien näkökulmasta kyllä erilaisten ihmeiden ja ilmestysten perässä kulkeminen on ihan merkittävä ilmiö katolisuudessa. On paikkoja, joissa joku on kokenut yliluonnollisia ilmestyksiä, ja sinne vaeltavat katoliset kansanjoukot vuosikymmenien ja vuosisatojenkin päästä.
3 tykkäystä
Kiitos vastauksesta. Itse olen siis saanut jossain suhteessa väärän kuvan. Toisaalta on kokemusta ja kokemusta, on isojen kirkkojen ulkopuolella toimivan karismaattisen liikkeen synnyttämät tietynlaiset kokemukset (ihmeet, merkit, parantumiset, hurmokset…) ja on ainakin hyvin monien roomalaiskatolisen kirkon kristittyjen erilaiset hengelliset kokemukset. (Lourdesin ihmeet, ehtoolliseen liittyvä ihme Puolassa, niiden synnyttämät kokemukset hurskaissa.
Jne. Tuskin roomalaiskatolinen kristillisyys aina on yhtä “kuivaa” kuin esim. puhdasoppinen dogmaattisesti painottunut luterilainen kristillisyys?)
Karismaattista liikehdintää on myös roomalaiskatolisen kirkon keskuudessa; mutta niin myös nykyluterilaisen kirkon keskuudessa.
1 tykkäys
Minusta tällä palstalla voisi olla jotain kunnioitusta muita kristittyjä kohtaan, myös helluntailaisia. Kukaan meistä tuskin ääntää Jeesuksen nimeä oikein, ja muutenkin toisten kielellisten piirteiden pilkkaaminen on asiatonta.
4 tykkäystä
Protestanttinen perspektiivi on tässäkin asiassa väärässä eikä tunne klassista hartauselämää. Katolilaisten hartauskirjallisuutta en tunne, mutta aika pienellä ortodoksisuuteen tutustumisella selviää, että minkäänlainen kokemusten tavoittelu ei ole suotavaa.
2 tykkäystä
Kymmenissä @timo_k n viesteissä kirjoittaja on korostanut Jumalan pyhittävää (armo)voimaa (sen kokemista, mitä muutakaan?), joten jos hänen kirjoituksistaan käsin asiaa tulkitsee, niin vaikeaa on mielestäni nähdä, että voiman kokeminen ei olisi keskeisellä sijalla ortodoksisuudessa.
P.S. Hänen profiilissaan näkyvä sittaatti sanoo: “Uskon voimaa ei voi kokea tutkimalla sanoja.”
Ihan nyt oikeasti. Ei mistään uskonnosta pidä tehdä päätelmiä internetin perusteella. Ihan riippumatta yhtään mistään.
Kirkon usko ja oppi sekä pyhän Raamatun kirjoitukset perustuvat nimenomaan kokemuksen perusteella saatuun ymmärrykseen Jumalasta ja luomattomista voimista. Siihen perustuu se, että kirkko tekee mitä tekee ja elää miten elää.
Mutta aivan kuten San Gennaro sanoi, ei tästä seuraa se, että erityisesti pyrittäisiin saamaan kokemuksia luomattomasta todellisuudesta. Kirkko on “oikein ylistävä”. Ylistäminen tapahtuu kuuliaisuudesta ja kiitoksesta sen takia mitä Jumala on tehnyt jo tuhansia vuosia sitten - silloin ja tänäänkin, omasta tahdostaan. Tällainen kuuliainen asenne on aivan muuta kuin protestantti-karismaatikkojen anomukset kultahampaista ja amputoitujen jäsenten kasvamisesta takaisin. Heille Jumala on kuin koira, jonka pitäisi ilmestyä tekemään temppuja heidän mielensä mukaan mitä mielikuvituksemmisilla tavoilla.
Ortodoksit ymmärtävät pyhän apostolin sanat siitä, että ihmeet ja merkit on tarkoitettu väliaikaisiksi ja vain merkeiksi niille, jotka eivät usko. Siksi niitä ei kannata pyytääkään niiden, jotka ovat jo osallisia Herran kirkkonsa kautta tarjoamasta pelastuksesta. Voit mennnä itse ortodoksiseen palvelukseen kuulemaan, että pyydetäänkö siellä kokemuksia vai jotain muuta.
Sivullani oleva sitaatti on hyvä ja linjassa kirkon opetuksen kanssa. Pyhä apostolikin sanoo tuoneensa evankeliumin Jumalan voimana eikä pelkkinä sanoina.
Se, että ihmeitä tapahtuu, ei millään muotoa tarkoita, että niitä erityisesti tavoiteltaisiin. Tai varsinkaan jotain erityisiä tunnetiloja. Pyhiinvaelluksia ei tehdä erityisten tunnetilojen kokemiseksi, eikä kaikissa pyhiinvaelluspaikoissa edes ole kysymys siitä, että ensin olisi tapahtunut jokin ihme ja sitten alettu vaeltaa sinne. Paremminkin sanoisin, että pyhien haudat ja muut pyhiinvaelluspaikat ovat meille merkkejä Jumalan läsnäolosta jokapäiväisessä elämässä, ja niihin vaelletaan sen takia. Samoin enkeli Gabriel antoi Neitsyt Marialle merkin (=Elisabetin raskaus) ja tämä vaelsi merkin luokse.
Päinvastoin sanoisin, että luterilaisuuden herätysliikkeissä tyypilliset seurapuheet ja todistuspuheenvuorot ovat melko lailla viritettyjä nimenomaan tunnetilojen luomiseen, joten siltä kannalta hieman ihmettelen tätä keskustelua.
1 tykkäys