Teknisestihän se on pakkokeino, joka on haitallista maksalle siinä missä alkoholikin (siksi se ei sovi kaikille). Stanley Kubrickin Kellopeliappelsiini on hieno kuvaus pakkokeinojen käytöstä tapojen muutokseen.
D
Monet lääkkeet vaikuttavat maksaan ja maksa-arvoja on seurattava.
Antabuksen kohdalla vakavat toksiset maksavauriot ovat hyvin harvinaisia.
Linkki myöhemmin, nyt yritän ulos turvatoimien keskeltä.
Antabus on pakkokeino joka ei sovi kaikille ja jonka alkoholinkäyttöä estävät vaikutukset voidaan kiertää yhdellä tabletilla joka on yleisesti käyttäjien tiedossa. Linkki: Isot pojat kertoivat.
Lääkkeiden hyöty riippuvuuksien hoidossa on hoitohenkilökunnan kritiikin jatkuva kohde
D
1 tykkäys
Suomen kielessä käytetty sana riippuvuus muuten on aika huono silloin kun puhe ei ole fyysisestä eli todellisesta riippuvuudesta, missä vaiheessa asiasta luopuminen aiheuttaa todellisia huomattavia ruumiillisia haittoja. En tiedä kuka on keksinyt kääntää sanan ‘addiktio’, mikä tarkoittaa pikemminkin vankeutta tai orjuutta eli jotain, mihin ei liity tarpeellisuus toisin kuin riippuvuuteen.
Aioin kirjoittaa tuosta addiktio sanan etymologiasta. Alun perin se muistaakseni viittasi siihen, että joku oli luovutettu jonkun alaiseksi/hallintaan. Myös omistautuminen oli kelvollinen käännös.
D
Minulle on useita kertoja suositeltu antabusta, mutta olen siitä aina kieltäytynyt syystä, että tulee päivä, jolloin lopetan sen käytön ja olen taas lähtöruudussa. Plus että pakkomielteinen juominen antabuksen kanssa on hengenvaarallinen tila.
Velkavankeutta ehdottaa herra Oxford sille etymologiaksi samoin kuin latinan sanakirjani. P. Johannes Krysostomos puhuu synnin orjuudesta, joka on tietyssä mielessä vapaaehtoista, ts. ei ole tahtoa luopua siitä, mutta voisi olla.
1 tykkäys
Sairauksien hoito on useimmiten vaikeata ellei hoitoon sitouduta. Näin myös mainitsemieni keliakian ja diabeteksen kohdalla.
Antabuksesta:
Olen ymmärtänyt että lääkkeistä on hyötyä masentuneelle tai muuten mielenterveyden kanssa kamppailevalle siten, että ihminen pysyy hengissä, voi ehkä tehdä työtä ja yleensäkin saada mahdollisuuksia edistyä tai edes selviytyä arjessa. Terapia tai muu ei-lääkkeellinen apu, myös itse toteutettu, tehoaa paremmin, jos ihminen on ikäänkuin tolpillaan, henkisesti ja fyysisesti.
En tiedä, onko päihdeongelmissa tähän yhtenevyyttä, mutta varmasti on niin että ihminen toimii kaikessa yksillöllisesti, joten yksinkertaista ja kaikille sopivaa kaavaa ei auttamiseenkaan ole löydettävissä.
Kristitty ei ole immuuni elämän vaikeuksille. Toivon näköalan usko Jumalaan ja ikuiseen elämään antaa silti kaiken keskellä.
2 tykkäystä
Alkoholismiin, kuten kaikkiin muihinkin synteihin on olemassa vain yksi apuneuvo ja se on syntien anteeksiantamus Kristuksessa. Kun sen on uskossa omaksunut ovat kaikki synnit voitetut Kristuksessa. Vaikka lihamme jatkuvasti vielä kiihottaa meitä moninaisiin tämän maailman asioihin, niin uskova saa turvata jatkuvasti siihen, että kaikki synnit ovat voitetut Kristuksen tähden olivat ne millaisia tahansa. Jumala ei laske anteeksiantamuksen kertoja vaan antaa jatkuvasti anteeksi laskematta kertoja. Ajattelen niin, että tässä on myös perusta sille, että helmasyntimme, oli se mikä tahansa alkaa pikkuhiljaa menettää otettaan jo tässä elämässä ja vaikka ei menettäisikään vielä täällä niin kerran tämän ruumiin jättäessämme näin tapahtuu Kristukseen uskossa turvaavalle.
Tämä maailma kaikkine konsteineen mitä ikinä se keksiikään on hukassa näiden asioiden suhteen, eikä löydä minkäänlaista vastausta ja apua. Siksi siihen turvaaminenkaan ei auta kun kuitenkin tämä maailma kulkee vääjäämättömän kuoleman kautta kadotukseen. Tärkeintä ei ole saada synnintekemistä loppumaan, eikä meistä kukaan siihen pystykään, vaan saada synti anteeksi.
1 tykkäys
Ei todella. Kummallista on se, että vaikka klassinen kristinusko ei menestysteologiaa hyväksykään, niin silti yksittäisen kristityn ensimmäinen reaktio vaikeuksien kohdatessa on usein “miksi Jumala rankaisee minua”.
Minua on hämmentänyt paljon se, että esimerkiksi Filokaliassa isät näkevät masennuksen syntinä. Jokainen joka on kulkenut vakavasti masentuneen rinnalla luultavasti ajattelee ettei kyse ole tahallisesta synnissä elämisestä. Ainakaan minä en uskalla väittää niin. En oikein ymmärrä mitä vaikkapa Filokaliassa siis tarkoitetaan masennuksen synnillä, onko tarkoitettu alakuloa, pessimismiä tai toivotonta oloa, jotka kohtaavat uskovia? Toivottavasti näkemykseni ei ole pakanallinen, mutta mielestäni on ero masennus sairauden ja alakulon välillä. Alakulo ja pessimismi voivat olla syntiä, mutta miten sairaus olisi synti?
1 tykkäys
No pelastuksen asiassa on toki näin. Mua kuitenkin jonkin verran ärsyttää sellainen maallisiinkin asioihin ulottuva pelastuskeskeisyys, jossa unohdetaan kokonaan se puoli, että moniin synteihin liittyy myös maallisia esim. psykologisia tekijöitä, joihin on mahdollista vaikuttaa ja sitä kautta oppia toimimaan jossain tilanteessa eri tavalla. Tämä oppiminen ei tee ihmisestä yhtään sen synnittömämpää eikä pelasta ketään, mutta se voi tehdä ihmisestä jonkin verran siedettävämmän lähimmäisilleen, eikä sitä pidä väheksyä.
Alkoholiton esimerkki: jos huutaa ja ärhentelee kanssaihmisille, niin syntiähän se, ainakin lähtökohtaisesti (vaikka jokin sellainenkin esimerkkitapaus saatetaan voida keksiä, jossa se ei olisi syntiä). Jos ensin toinen tölväisee, ja toinen heti ottaa kierroksia ja antaa samalla mitalla takaisin, niin syntiähän se, vaikka onkin reaktio toisen tekemiseen. Silti se, miten kukin tällaisissa tilanteissa reagoi, on myös psykologiaa, ja on mahdollista oppia uudenlaisia toimintatapoja. Kursseja löytyy ihan vaikka työväenopistojen valikoimista. Esim. rakentava vuorovaikutus eli nonviolent communication tarjoaa yhden mallin (joskin aika mekaanisen ja soveltamista vaativan) siitä, miten toisten tölväisyihin voi vastata rauhallisesti ja rakentavasti, mutta silti omat toiveensa ja tarpeensa esiin tuoden. Tätä voi oppia kuka tahansa riippumatta siitä, onko kristitty vai ei.
Eli ei pelkistetä liikaa. On mahdollista päästä eroon tietyistä paheista ja muuttua ihmisten silmissä paremmaksi olematta edes kristitty. Myös kristitty saa hyödyntää näitä sekulaareja apuneuvoja. Jumalan edessä pätee edelleen silti sama synnin ja armon logiikka, eikä anteeksiantamuksen tarve poistu.
3 tykkäystä
Keliakialle ja diabetekselle löytyy selkeät fysiologiset syyt ja mekanismit. Riippuvuuksille ei. Antabus on hoitomuotona sama kuin jos diabeetikko (kuten minä) söisi lääkettä joka reagoisi hiilihydraattien kanssa pahoinvointia aiheuttamalla.
Olen ollut toteuttamassa antabushoitoa vuosien ajan, eikä ole paljoa positiivista sanottavaa. Eikä alkoholismin lääkehoidosta muutenkaan. Alkoholistit tuntuvat olevan milloin minkäkin lääkkeen koekaniinina. Esim. duloksetiini (kauppanimi Cymbalta) tuli alunperin masennuslääkkeeksi. Ei oikein toiminut. Seuraavaksi sitö mainostettiin tupakan vieroitukseen. Ei oikein toiminut. Sitten alkoholismiin. Ei oikein toiminut. Nyt menee hermosärkyihin. Lääkefirmoilla on omat intressinsä lobata lääkkeitä. Raha.
Joillakin jokin lääke toimii, mutta mikään ei kaikilla eikä yleensä ilman psykososiaalista tukea. Klotsapiini toimii aina.
D
2 tykkäystä
Masennus on yleistermi sekä lääketieteessä että yleiskielessä.
Filokalian ominpäin( ilman neuvoja/ ohjausta) lukemisesta voisi ehkä sanoa enemmänkin. Enivei en olisi yhtään vakuuttunut siitä, että isät puhuivat depressiosta.
Ei ole mahdollista, vaikka niiden ulkonainen ilmeneminen saataisiinkin loppumaan. Ja jos saadaankin, niin mitä se hyödyttäisi ihmistä vaikka hän voittaisi omaksensa koko maailman, mutta saisi vahingon sielullensa? Mikään psykologia ei voi auttaa ihmistä synnistä, siihen tarvitaan usko maailman Voittajaan Kristukseen. Kuinka ihanaa onkaan mennä kirkkoon ja yhtyä yhdessä muiden uskovien kanssa rukoukseen “Jumala, ole minulle syntiselle armollinen nimesi tähden.” Siis ei minkään minussa itsessäni olevan tähden, vaan yksin Jumalan nimen tähden, hänen armoonsa turvaten.
1 tykkäys
Olet varmasti ihan oikeassa siinä, että masennus- sanaa käytetään aivan liian helposti ja laveasti sekä arkikielessä että hengellisissä yhteyksissä. Lääketieteessä sana on kai täsmällisempi?
Hengellisessä kirjallisuudessa masennus on usein alakulon, lamaannuksen ja sen tapaisten sanojen yhteydessä. Se tosiaan viittaa muuhun kuin depressioon sairautena. Asiaa pitää selvittää.
Myös hengellisessä lukemisessa tarvittava ohjaus oli hyvä maininta. Juttelen kyllä rippi-isän kanssa lukemisiinkin liittyvistä asioista ja tämäkin kysymys pitää muistaa ottaa esille. Kirjoitan muistiin 
.
1 tykkäys
Minä en millään ymmärrä tätä ajatusta. Jos ajatellaan ettei tiettyä syntiä voi saada loppumaan, niin tilannehan on täysin toivoton. Varsinkin, kun kontekstina tässä olivat päihteet. Tietenkin ihminen on aina syntinen ja lankeaa uudestaan, jos ei samaan niin toiseen syntiin. Silti Jumalan avulla voimme kasvaa kohti Jumalaa. Eivätkös luterilaisetkin käytä ilmausta pyhitys?
Himo päihteisiin voi jäädä, vaikka ei päihteitä käyttäisikään. Tuo himokin on syntiä, mutta se saadaan kasteessa anteeksi. Sama pätee esim. pedofiliaan. Kaikki itsessään pedofiilisiä piirteitä tunnistavat, eivät ikinä toimi näiden tuntemusten mukaan. Pikkuhiljaa nämä tuntemukset voivat kuolettua tai sitten ei. Tämähän on klassinen perisynti - tekosynti distinktio.
D
3 tykkäystä
Jos 9x:n ajatus oli tämä, niin sitten ymmärrän kyllä ja olen samaa mieltä. Eihän ihmistä synnittömäksi saa.
Kysymys voi olla tiedon puutteesta ja erilaisista käsitteistä, mutta minulle luterilainen näkemys ihmisen syntisyydestä on aina näyttäytynyt hyvin pessimistisenä. Siitä lähtökohdasta armon vahva korostaminen käy ymmärrettäväksi, ja se minulle vaikeasti käsitettävä pelastusvarmuuskin.
1 tykkäys
Ei suinkaan, sillä Kristus on ottanut päälleen kaikkien ihmisten kaikki synnit ja kantanut ne ruumiissaan ristinpuuhun ja hautaan jonne meidätkin kasteessa haudattiin ja sieltä herätettiin yhdessä Kristuksen kanssa uskon kautta.
Kol 2:12-14: "ollen haudattuina hänen kanssaan kasteessa, jossa te myös hänen kanssaan olette herätetyt uskon kautta, jonka vaikuttaa Jumala, joka herätti hänet kuolleista. Ja teidät, jotka olitte kuolleet rikoksiinne ja lihanne ympärileikkaamattomuuteen, teidät hän teki eläviksi yhdessä hänen kanssaan, antaen meille anteeksi kaikki rikokset, ja pyyhki pois sen kirjoituksen säädöksineen, joka oli meitä vastaan ja oli meidän vastustajamme; sen hän otti meidän tieltämme pois ja naulitsi ristiin."
Meitä vastassa ollut kirjoitushan oli laki, lain vaatimus siitä, että meidän ei saa elää synneissä, vaan elettävä lain mukaan täydellisesti. Tämän kirjoituksen Jumala pyyhki Kristuksen ristinkuoleman tähden tieltämme pois, niin että laki menetti otteensa meihin nähden kun se oli jo surmannut Kristuksen joka syntien kantajana oli saanut meidän sijassamme rangaistuksen. Eikä samasta asiasta tietenkään rangaista enää kahta kertaa. Niinpä me olemme vapaat lain kirouksesta syntien anteeksiantamuksen tähden uskon kautta. Mikään synti ei siis voi meille enää mitään kun armo ympäröi meitä kaikkialta. Näin on siis synti pyyhitty pois uskon kautta, eikä tilanne ole ollenkaan toivoton. Nyt vain saamme odottaa tämän asiantilan lopullista toteutumista, uskon muuttumista näkemiseksi.
2 tykkäystä