Kristityt ja alkoholi

Ei mielellään koskaan. Humalajuomista pitäisi välttää niin hyvin kuin mahdollista. Määrittelykysymys sitten on, mikä on sitä. Mielestäni mielestäni raja tulee vastaan muutaman alkoholiannoksen jälkeen. Lasi tai pari viiniä ruoan kanssa nautittuna ei ole sitä, kuten ei annos olutta saunan tai ruoan ohessa. Siinä vaiheessa kun selvästi itsekin havaitsee alkoholin alkavan nousta päähän, on viimeistään syytä lopettaa. Sanotaan että useamman kuin kaksi annosta.

On selvää, että välimerellisessä kulttuurissa nautittiin ja nautitaan edelleen viiniä ruoan kanssa, usein vedellä laimennettuna, myös apostolien aikoina ja ruokajuomana viini on ok kohtuullisesti. Joka päivä viinilasillinenkin voi olla myös terveysriski.

Tämä on käytännössä ok. Myös itse voin ottaa lasin tai kaksi viiniä ruoan kanssa, tai saunaoluen silloin tällöin. Humaltuminen ei ole kuulunut tapoihini, vaikka vahingossa olen pari kertaa elämäni aikana ottanut muutaman annoksen liikaa, siten että sen itsekin tajusin. Kuuma kesäpäivä, työpaikan kesäjuhlat, hyvää syötävää tarjolla, janottaa. On kuitenkin jäänyt vain kertaan tai kahteen ja olen päättänyt että ei näin.

7 tykkäystä

Ei oikeastaan sano Raamattu ihan noin. Vaan näin: Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne. Veisatkaa yhdessä psalmeja, ylistysvirsiä ja hengellisiä lauluja, soittakaa ja laulakaa täydestä sydämestä Herralle ja kiittäkää aina ja kaikesta Jumalaa, Isää, meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen nimessä.

Onko ero saivartelua? Minusta ei. Yleisperiaatteena Raamatun lauseiden katkominen ja katkottujen osien ottaminen säännöiksi on jossain määrin riskialtista.

Jo edellä siteerasin tätä 1. Pietarin kirjeen ohjetta: Älköön teidän kaunistuksenne olko ulkonaista, ei hiusten palmikoimista eikä kultien ympärillenne ripustamista eikä koreihin vaatteisiin pukeutumista, vaan se olkoon salassa oleva sydämen ihminen, hiljaisen ja rauhaisan hengen katoamattomuudessa. Onko se otettava hiusten palmikoinnin, kultakorujen sekä “koreiden” vaatteiden kieltona?

Kaksi ensimmäistä ovat toki selkeitä, koreus taas hankalampi. Vaikka toki voimme sanoa, ettei siinä mitään epäselvää ole, koreus (kuten alkoholin vaikutuksen alaisena oleminen) on kiellettyä, piste, eipäs saivarrella apostolin selvää opetusta vastaan!

MUOKS: Jos luemme juopumiskieltoa sellaisenaan, sen enempiä tulkitsematta, niin voimme nähdä, että Raamattu onkin väärässä. Onhan nimittäin aivan valtavasti tilanteita ja ihmisiä, joissa ja joilla huomattava juopuminen ei aiheuta rietasta menoa.

8 tykkäystä

Olisiko muuten noin niinku kontekstin kannalta järkevintä ajatella, että apostolin ohje on tarkoitettu seurakunnan kokoontumisia varten? Jos kerran irstaan menon vaihtoehtona on virsien veisuu yhdessä. Korinttilaisia Paavali ainakin moitti siitä, että rakkaudenaterioilla osa on kännissä. En nyt yritä sanoa, että hän olisi hyväksynyt minkä tahansa rellestämisen maallisemmissa ympyröissä. Mutta silti.

6 tykkäystä

Tulipa mieleeni pari sananlaskua, joista mielestäni aika hyvin selviää moitittavan alkoholin nauttimisen määrä:

“Viini on pilkkaaja, väkijuoma remunpitäjä; eikä ole viisas kenkään, joka siitä hoipertelee.” (Snl 20:1)

“Älä oleskele viininjuomarien parissa äläkä lihansyömärien. Sillä juomari ja syömäri köyhtyy, ja unteluus puettaa ryysyihin.”

“Kenellä on voivotus, kenellä vaikerrus? Kenellä torat, kenellä valitus? Kenellä haavat ilman syytä? Kenellä sameat silmät? Niillä, jotka viinin ääressä viipyvät, jotka tulevat makujuomaa maistelemaan. Älä katsele viiniä, kuinka se punoittaa, kuinka se maljassa hohtaa ja helposti valahtaa alas. Lopulta se puree kuin käärme ja pistää kuin myrkkylisko. Silmäsi outoja näkevät, ja sydämesi haastelee sekavia. Sinusta on kuin makaisit keskellä merta, on kuin maston huipussa makaisit. 'Löivät minua, mutta ei koskenut minuun; pieksivät minua, mutta en tiennyt mitään. Milloinkahan herännen? Tahdonpa taas hakea tätä samaa.'” (Snl 23:20-21,29-34)

3 tykkäystä

Tarkoitatko, että hyväksyttävän alkoholinkäytön raja menee siinä, kun juoja alkaa hoiperrella (Snl.20) tai on sammunut (Snl.23)? Ehkäpä et. Omana mielipiteenäni: kun joku alkaa hoiperrella (alkoholimyrkytys on edennyt pikkuaivoihin saakka), hän ei suinkaan ole sopivan juomisen rajoilla, vaan on ajat sitten ylittänyt sen.

Laittaisin alkoholinkäytön esikuvaksi sen, mitä joskus itse katselin lapsuudenkotini sunnuntailounaalla: isä ja äiti joivat punaviiniä, ja lapsen silmin katsottuna se ei vaikuttanut heidän käytökseensä millään havaittavalla tavalla.

4 tykkäystä

Tarkoitin että alkoholin käyttö ei ole kiellettyä mutta kännääminen on. Ankaran lakihenkinen suhtautuminen ei tässäkään asiassa tuota hyvää tulosta. Ihmiset voivat tulla viinistä iloisiksi, eikä se ole vielä moitittavaa. Murheellisille on jopa sopivaa tarjota viiniä:

“Antakaa väkevää juomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille. Sellainen juokoon ja unhottakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.” (Snl 31:6-7)

On huomattava, että myös Jeesus nautti viiniä:

“Johannes tuli, hän ei syö eikä juo, ja he sanovat: ‘Hänessä on riivaaja’. Ihmisen Poika tuli, hän syö ja juo, ja he sanovat: ‘Katso syömäriä ja viininjuojaa, publikaanien ja syntisten ystävää!’” (Matt 11:18-19)

Uskossaan heikkojen tähden sanotaan:

“Hyvä on olla lihaa syömättä ja viiniä juomatta ja karttaa sitä, mistä veljesi loukkaantuu tai joutuu lankeemukseen tai heikoksi tulee.” (Room 14:21)

Huomattava että tuo siis koskee myös lihan syöntiä.

“Kaikki on minulle luvallista, mutta ei kaikki ole hyödyksi; kaikki on minulle luvallista, mutta minä en saa antaa minkään itseäni vallita… Kaikki on luvallista”, mutta ei kaikki ole hyödyksi; “kaikki on luvallista”, mutta ei kaikki rakenna." (6:12; 10:23)

4 tykkäystä

Tämä on se mikä monien on vaikeaa ymmärtää, niin raittiiden kuin juoppojenkin.

Esimerkiksi lääkkeellä voi olla vaikka vaikutus aiheuttaa euforiaa ja tajunnan hämärtymistä isoina annoksina. Lääkinnälliseen vaikutukseen ei kuitenkaan tarvita näin isoja annoksia, joten lääkkeen käyttäjä ei ole päihteenkäyttäjä vaikka lääkettä syökin.

Luostareissa ja sääntökunnissakin suhtautuminen alkoholiin vaihtelee. Sisaret ovat joskus ehdottoman kielteisiä, veljet myönteisempiä…

1 tykkäys

Eiköhän liiallinen pohdiskelu tämän asian tiimoilta milloin on liikaa, milloin sopivasti kuulu moraalin alueelle, eikä sen pitäisi olla niinkään keskeistä kristinuskossa.

1 tykkäys

Kiinnostaa kuulla lisää. Joissain luostareissahan on käsittääkseni omaa panimotoimintaa. Rajoittuvatko juomiset omiin tuotoksiin vai käyvätkö jotkut pitkäripaisessa asti?

Panimotoimintaa löytyy läheltäkin. Valamosta. Verkkokauppa on kätevä.

https://www.alko.fi/INTERSHOP/web/WFS/Alko-OnlineShop-Site/fi_FI/-/EUR/ViewParametricSearch-PagingAll?SearchTerm=Valamo&PageSize=12&SortingAttribute=&PageNumber=1&SearchParameter=%26%40QueryTerm%3DValamo%26ContextCategoryUUID%3D6Q7AqG5uhTIAAAFVOmkI2BYA%26OnlineFlag%3D1

1 tykkäys

Sääntökunnassa, jonka hyvin tunnen, sisarten organisaatiossa on suhtauduttu ehdottoman kielteisesti alkoholiin. Yksi selitys tälle voipi olla se, että sääntökunnan yhteisöjä on paljon muslimimaissa. Ja islamin virallisen kannan alkoholiin tiedämme.

Jostain syystä miesten sääntökunta on ollut toista maata. Esim. viskiä ja oltta saattaapa olla yhteisöissä aina varalla - mahdollista tarvetta varten…

1 tykkäys

Viinintuottajamaissa viiniä ostetaan ruokakaupasta. Niissä maissa lähes poikkeuksetta viiniä on ruokajuomana luostareissa ainakin pyhäisin ja juhlapäivinä.

Katolisessa kirkossa on tapana antaa luostereihin ja papistolle lahjaksi arvokkaampia alkoholijuomia. Kyllä luostareihin myös ostetaan niitä.

Keski-Euroopan katolisten luostareiden alkoholijuomien tuotanto on lähes loppunut. Tuotteiden perinteikkäät nimet elävät, mutta ne valmistetaan muualla kuin luostarissa. Joitain harvoja paikkoja on vielä missä on omaa tuotantoa.

1 tykkäys

Kiitos linkistä. Luostariviski näyttäisi kyllä tyylikäältä kaapissa olevan pullon kyljessä, ihan millä vaan fontilla.

Kun on kasvanut pienellä paikkakunnalla, jossa noin puolet populaatiosta oli vanhoillislestadiolaisia, niin siitä on minulle jäänyt ahdistava kuva pietistisestä tavasta suhtautua alkoholiin. Suomessa on muutenkin herätyskristillisyydessä sekoitettu hengellisyys ja raittiusliiketoiminta tavalla, joka ei ole tervettä. Absolutismista on tehty tosikristityn merkki, mikä on evankeliumin vapauden vastaista.

Ymmärrän alkoholin haitat hyvin, mutta olisi parempi, jos kasvattaisimme uudet sukupolvet hengellisesti evankeliumin vapauteen ja maallisessa mielessä kohtuuteen keskittyen laatuun määrän sijaan. Näin me olemme vaimoni kanssa toimineet omien lapsiemme kanssa. Turha rakentaa mitään kielletyn hedelmän houkutusta tai jättää lapsia häiriintyneen suomalaisen juomakulttuurin opetettavaksi.

Henkilökohtaisesti tuhlaajapojan vuodet pääkaupungissa finanssisektorin palveluksessa opettivat keiton kittaamisen taidon. Minuun voi nykyään upottaa mahdottomia määriä etanolia ilman, että se vaikuttaa merkittävästi käytökseeni. Tietenkin raja tulee jokaisella vastaan, josta alkaa sekoilu ja pahimmillaan juuri sellainen irstailu, josta apostoli Paavali varoittaa Efeson pyhiä. Viime juhannuksena siskontyttö ihmetteli, että miten voin juoda saman verran kuin muut, mutta minusta ei lainkaan huomaa, että olen jotain ottanut. Olenkin samaa mieltä aiempien kommenttien kanssa, joissa peräänkuulutetaan henkilökohtaista vastuuta - eikä vain itsestä vaan myös lähimmäisestä, koska oma juominen ei saa olla lankeemukseksi veljelle. Ihmisten taustat, genetiikka ja muu ovat niin erilaisia. Joillekin yksi on liikaa ja toisella se raja tulee paljon paljon myöhemmin.

Luterilaisuudessa on mielestäni tähänkin asiaan terve lähestyminen:

4 tykkäystä

Hiukan eri mieltä. Lapsia kasvattaessa vanhempien paras vaihtoehto on aina näyttää sellainen esimerkki, että täysin alkoholiton elämä on mahdollinen. Fysiologisesti katsoen alkoholista ei ole mitään hyötyä mutta mahdollisesti monenlaista haittaa. (“Täysin” alkoholiton ei tietenkään tarkoita, ettei yskänlääkkeessä tai ehtoollisviinissä saisi olla alkoholia – toivottavasti tästä ei aleta inttää…)

Tuleeko muissakin terveysnormeissa vanhempien näyttää esimerkkiä? Ruokaympyrä? Riittävä d-vitamiinin saanti? Punaisen lihan välttäminen?

2 tykkäystä

Tuo on ihan ok ja oikein, jos kyseessä on pelkkä luonteva esimerkin näyttäminen, ja vanhempi nimenomaan viihtyy itse absolutistina. Sen sijaan tiukan absolutismin saarnaaminen lapsille ei tunnu minusta viisaalta.

1 tykkäys

Joillekin voi tämä olla paras tapa riippuen ehkä perintötekijöistäkin ja alttiudesta riippuvuuksiin. Oma taustani on kuitenkin toinen. Meillä kotona alkoholi ei ollut sen paremmin väärinkäytetty, kuin kiellettykään asia. Kotona tarjottiin juhlapäivinä ja saunaolut oli tuttu jo nuorempanakin. Olen saanut olutta ja viiniä jo alaikäisenäkin aiheesta sen kummemmin innostumatta. Tuolloin se ei ollut edes kiellettyä.

Päihtymiseen johtavaa käyttöä ei koskaan ollut, paitsi kerran isän tultua poliisien pikkujouluista kotiin hiukan maistissa. Humalajuomista ei kotona koskaan ollut kenelläkään, mutta lasillinen likööriä, viiniä tai glögiä tarjottiin joskus myös nuorisolle. Ei mitään salailua, vaan ihan normaali asia. Tämän uskoisin olevan myös syynä, ettei alkoholi ole koskaan kiinnostanut tai tullut ongelmaksi.

2 tykkäystä

Toki tulee. Merkit täyteen.