Pidän, Aramis, näkökantojasi kristinuskon vastaisina. Pyhien kirjoitusten (siis: Raamatun) kokonaisuuden valossa on aivan selvää, että Jumala on antanut myös alkoholin lahjaksi ihmisille, ja että sillä sekä sen päihdyttävällä vaikutuksella on Jumalan säätämiä käyttöjä. Liika juominen on kuitenkin väärin. Siitä antaa esimerkin Sananlaskujen 23. luku, josta lyhyt lainaus: “Minut piestiin, mutta en tuntenut mitään, minut hakattiin, mutta en tiennyt mitään. Milloin pääni selviää? Pitäisi päästä hakemaan lisää.” @Anskutin kirjoitti, että “Raamatussa tehdään selkeä ero normaalijuomisen ja humalajuomisen välille”, ja on tässä aivan oikeassa.
Pidän hyvin ongelmallisena sitä, että esitetään Jumalan nimissä sellaisia moraalisia vaatimuksia, joita Jumala ei aseta.
@anon35606751 on siinä ihan oikeassa, että alkoholin käyttöön ei tule kannustaa tai kehottaa ketään. Jos ihminen on onnellinen absolutisti, niin ei ole mitään syytä sanoa hänelle, että hänen tulisi alkaa käyttää alkoholia. Raamatussakaan tällaista kehotusta ei ole, paitsi Timoteukselle hänen vatsavaivojensa takia. Nykyisin tällaisiin vaivoihin on olemassa parempiakin lääkkeitä. Paavalin ohjetta Timoteukselle voinee nykyisinkin kuitenkin soveltaa siihen, että ei ole tarpeen välttää keskushermostoon vaikuttavia aineita, jos niiden käytöllä on asiallinen lääkkeellinen tarkoitus.
(Pieni medisiininen sivupolku: yhden lähipiiriin kuuluvan lääkärin kanssa joskus juttelin näistä alkoholin lääkekäytöistä. Ainakin hänen käsitys oli se, että nykypäivänä alkoholijuomia ei käytetä lääkkeenä, ja esim. lääkekonjakin tarjoaminen on pikemminkin perinne kuin lääketieteellisesti perusteltua. Ainoa poikkeus on metanolimyrkytys, jota todellakin hoidetaan runsaahkolla alkoholin nauttimisella!)
Minusta kristityn olisi jalompaa jättää liiat alkoholinsa juomatta ja lahjoittaa nämä ryyppyrahat lähetystyöhön. Jos juo joka päivä yhden, niin moni sielu lähetyskentällä tykkäisi siitä rahasta.
ONKO SE TOSIAAN NIIN PALAVAN TÄRKEÄÄ PUOLUSTAA SITÄ, ETTÄ RAAMATUN JUOMAT NIMENOMAAN OLIVAT ALKOHOLIPITOISIA (ja nyrkki pöytään)? Vaikka ne olivatkin alkoholipitoisia, niin kannattaako niin suuri vaiva nähdä sen mainostamiseen?
Mitä jos ensin miettisimme mikä on yhteiskunnallinen tilanne Suomessa alkoholin suhteen? Ja jospa sitten vasta sen jälkeen miettisimme, että mitä puolia Raamatusta kannattaa tässä yhteiskunnallisessa tilanteessa korostaa?
Jos yhteiskunta rajoittaa alkoholimainontaa, niin onko kristityn kutsumus sitten alkaa mainostamaan alkoholia voimakkaasti Raamatun avulla?
“Hän johdattaa minua viinakellariinsa; ja rakkaus on hänen lippunsa minun päälläni.
Virvoittakaat minua viinaleileillä, ja vahvistakaat minua omenilla; sillä minä olen sairas rakkaudesta.” Biblia 1776
Vuoden 1776 kirkkoraamatussa viini ja viina tarkoittivat samaa asiaa.
Haluaisin joltakin vastauksen tähän kysymykseen:
Jos joku perustaa kapakan, niin joutuuko sen kapan takia joku (edes yksi ihminen) ikuiseen eroon Jumalasta? Eikö voi hyvinkin joutua? Onko siis Jumalan tahto perustaa kapakka?
Ai sinä olet päässyt siitä selville? Minä en, vaikka yleensä siitä saa kyllä luennon, vaikkei niin paljoa kiinnostaisikaan. No, ehkä siksi olen paavilainen.
Aika historiaton näkemys sellainen, ettei kristitty saisi juoda alkoholia. Se ei huomioi Raamattua, eikä pitkää traditiota. Kaikkein pyhimmässä sakramentissa keskeisenä elementtinä on viini. Luostarit ovat kautta aikain tehneet viintä ja olutta. Ja hyvin ovat tehneetkin.
Suosittelen käymään kesällä esimerkiksi Suuret oluet, pienet panimot -tapahtumassa. Se kiertää kaikissa suurimmissa kaupungeissa. Siellä juodaan paljon vahvempia oluita kuin 4,7%, mutta mitään järjestyshäiriöitä tai muuta ei (juurikaan) tapahdu. Kännääminen ja oluen juominen ovat eri asioita. Tämän nuorempi polvi on omaksunut, huolimatta keski-ikäisten juomatottumuksista tai moralististen kristittyjen huutelusta.
Ja tuo, että se raha on lähetyskentältä pois. Niin on myös sinun AY-maksusi, parturikulusi, karkkipussien hinta ja vähän parempaan pihviin kuluneet roposet. Parempi syödä vain kaurapuuroa, ja käyttää säästyneet rahat lähetystyön tukemiseen.
En ole väittänyt etteikö kristitty saisi juoda alkoholia. Senkus juotte alkoholinne onnellisena ja pelastuksestanne varmoina. Sen Raamattu teille suo. Kadotuksessa taitaa silti olla paljon niitä, joista Raamattu sanoo, että “juomarit ei peri Jumalan valtakuntaa”.
Vaikka jotenkin trappistien hengellisyys vetoaa minuun enemmän kuin fransiskaanien, niin oluiden osalta suosin viimeksi mainittuja (ei sillä, että olisin mikään trappistioluiden tuntija). Ostin pääsiäiseksi Franziskaner Hefe-Weissbier -pullon. Vehnäolut on nannaa! Sitä paitsi tulin kerran hommanneeksi semmoisen pitkänsutjakan baijerilaisen lasin, joka sopii parhaiten vehnäoluille, mutta sitä ei ole tullut kovin paljon käytettyä, mikä on sääli.
En ole jaksanut perehtyä niin tarkasti kaikkien oluiden valmistajiin, mutta jossain oluissa, joilla on juuret luostarissa, ei enää nykyisin ole mitään tekemistä luostarin kanssa. En tiedä, kuuluuko mainitsemasi Franziskaner tähän (?). Trappisteissa on se hyvä puoli, että jos siinä on se “authentic trappist product” -merkki, niin silloin se olut on oikeasti trappistimunkkien tekemää ja ainakin valtaosa tuloista menee luostarille.
Vehnäolut on ihan hyvää myös. Itse suosin kyllä trappisteja (mikä ei tarkalleen ottaen ole paras termi, sillä voivat ne trappistitkin tehdä vaikkapa vehnäolutta, esimerkiksi La Trappe tekee vaikka kuinka montaa eri tyyliä).
Sitä vissiin saa oletusarvoisesti vain yhdestä luostarista. Joku oli vissiin käynyt Belgiassa, kun Helsingissä Sori Taproomissa oli useampi pullo. Olihan se todella hyvää, mutta ei nyt ihan hypetyksen väärti.
Tämä on ongelma monissa asioissa. Luodaan sellainen hype, että jokin onnistunutkin juttu tuntuu sen jälkeen pettymykseltä.
Mutta tuon luostarin toimintaa pitää arvostaa. Ne myyvät olutta yhdelle henkilölle aina todella rajatun määrän, ja pyyntihinta sekä valmistusmäärät ovat sellaisia, että luostari pysyy pystyssä. Ei siis kiskota pienestä erästä maksimaalista katetta, tai laajenneta tuotantomääriä kysyntään vastaamaan. Heille tärkeintä on olla munkkeja. Oluen teko vain mahdollistaa sen taloudellisesti.
Siitä näköjään kristityt eivät ole yksimielisiä, että missä tämä juopumisen raja menee. Minusta kannattaa pelata varman päälle, niin että voi olla varma, että Jumalaa miellyttää oma toiminta tässä asiassa.
Ei tarvitse pelata varman päälle. Jos kohta Raamatussa ei ole yksityiskohtaisia ohjeita kaikkeen, meillä on Kirkon opetus. Joka kuulunee kaikissa perinteisissä kirkoissa suunnilleen siihen tapaan, että jos juot, niin kohtuullista tai lopeta paaston aikana. Ja jos juot, niin älä silti tee huorin.
Juuri näin. Minusta kylläkin Raamatun kanta on hyvin yksiselitteinen, eli kukin käyttäköön alkoholia siten, ettei sen käyttö ala hallita itseä, eikä ole rasitukseksi lähimmäisille, tässä tapauksessa ennen muuta omaisille. Kun Raamattu sanoo etteivät juomarit peri taivasten valtakuntaa, niin en millään muotoa näe tuossa kiellettävän alkoholin käyttöä, vaan nimenomaan sen, ettei sen käyttö saa sillä tavoin alkaa hallita elämää, että tullaan niin sille alisteiseksi, että se riistää kokonaan elämänhallinan ja sitä myöten uskon. Samahan pätee kaiketi mihinkä syntiin tahansa jos se vie miehen tai naisen mennessään.
Me uskovat kun joudumme jo omien elämäntilanteidemmekin sanelemana niin erilaisiin olosuhteisiin. Esim. jonkun uskovan työpaikalla voi olla sellainen kulttuuri ja ilmapiiri, että alkoholia käytetään tietyissä elämän tilanteissa ja isompien lomien alkaessa ja silloin helposti ihan työnjohtoa myöden annetaan ymmärtää, että jokainen osallistuu näihin "talkoisiin"tai muuten sinua pidetään ahdasmielisenä ja vaikeana työtoverina jopa siinä määrin, että tästä syystä sinut mitä todenäköisimmin saneerataan ulos seuraavissa YT-neuvotteluissa. Minusta tällaisessa tilanteessa voi aivan hyvin osallistua mainittuihin “talkoisiin” kunhan vain pitää muutoin käytöksensä asiallisena. Ja anteeksi senkin saa jos vähän lipsahtaa örvellyksen puolelle.
