Hampurissa evankeliset papit ovat jo 400 vuotta käyttäneet tätä “kärrynpyörää”:
3 tykkäystä
Tanskassa ja vissiin Norjassa on myös tuollainen käytössä, myllynkivikauluksesta tavataan puhua. Sellainenhan oli muodissa juuri silloin nelisensaataa vuotta sitten.
2 tykkäystä
Vielä sata vuotta sitten saksalaiset professorit, pormestarit ja senaattorit käyttivät tätä kaularöyhelöä, mutta nykyisin vain papit.
Trindetiläinen ritus teke samma! Saarna pukeututaan eri tavalla. Lisäksi Ruotsin kunigaskunnan alueella “saarnatuoliliturgia” oli käsite jo katoliskina aikana. Sitä ei aina vietetty kanssa paramentit. Uskon paramenttien riisuminen oleva elävä perinne sieltä aikakaudelta. Joskus vapaaehtoissuntio työssä mallikkosaarnaja (EFS) laittoi alba päälle saarnan ajaksi.
Tämä jännittävä ja outo tilanne. Harmillinen kehitys
Edit.: lisäyksiä ja kielen korjausta
1 tykkäys
Itse kyllä vierastan polyesteriä ja muita keinokuituja jumalanpalvelusasuissa.
Sellaistakin olen nähnyt, että messun alkuosa toimitetaan ilman kasukkaa ja uhrivirren aikana käydään sakaristossa pukemassa kasukka päälle.
1 tykkäys
Otan erittäin mielelläni vastaan käsityönä tehdyn uniikin sarjan kasukkoja ja stolia kaikissa väreissä. Saa käyttää niin arvokkaita materiaaleja kuin vain kukkaro antaa myöten, sisäpuolelle vaikka persialaista silkkiä, ulkopuolelle jalokiviupotuksia? 
…ja niin ikään sellaisen sarjan ottaisivat varmasti mielellään vastaan lukemattomat katolilaiset seurakunnat ympäri maailmaa. Suomessakin olen bongannut ihan samoista polyesterielementeistä valmistettuja vaatteita, katolisessa kirkossa sekä SLEY:n papeilla…
1 tykkäys
En nyt halunnut sinua henk.koht. kritisoida. Katolinen kirkko on kuitenkin ainakin opettanut, että ei pidä keinokuituja käyttää, ei tarvitse olla timantteja kuitenkaan. Kyllähän sitä voi osata kuvitella, mikä olisi se vaihtoehto. Ymmärrän kysymyksen rahasta kyllä, mutta silti.
2 tykkäystä
Ruotsissa pari hiipakunnassa tällainen tapa. Yksi pappi sanoi attä se alleviivaa ehtoollisen asema. Itse ymmärtäisin tämä, jos sana liturgi olisi kuorikaavussa vietetty.
Meillä oli yksi pappi, joka teki aina näin, vanha rovasti ei käyttänyt kasukkaa kuin jouluna ja pääsiäisenä yms., se kai oli Suomessa aikoinaan tapana. Samainen kasukkaa käyttänyt pappi toimitti aina alkuosan alttarin ulkopuolelta.
1 tykkäys
Juu, ymmärrän periaatteen erittäin hyvin 
Ja itsekin ajattelen, että lähtökohtaisesti on syytä tavoitella vaatteita, jotka ovat pyhien salaisuuksien arvon mukaisia. Käytänkin polyesterivaatteitani vain silloin, kun ei muita hyviä vaihtoehtoja ole, en siis esimerkiksi koskaan seurakunnan kirkoissa, joista kasukka löytyy. Mutta laitoksissa, leireillä jne.
Ulkoisesti ne ovat kuitenkin mielestäni oikein kauniita, vaikka materiaali on mitä on. Kaunista puolalaista käsityötä, tarkoitettu juuri niille katolisille seurakunnille…
2 tykkäystä
1900-luvun alkupuolella Suomessa saattoi seurakunnista kyllä löytyä useampaakin väriä kasukoita, mutta liturginen tietämys oli vähän niin ja näin. Niinpä hyväntahtoiset papit saattoivat pukeutua kasukkaan vain lasten jumalanpalveluksiin, kun “ne niin pitävät väreistä”.
Ja kertoopa muistaakseni piispa Kansanaho toisen käden kertomuksena sellaisestakin kirkkoherrasta, joka tehdäkseen vaikutuksen saksalaiseen kirkolliseen vieraaseensa vaihtoi kasukan väriä monta kertaa jumalanpalveluksen aikana.
Kaikki ei ollut ennen paremmin… 
5 tykkäystä
Silloin oli kai lähinnä punaisia ja mustia kasukoita. On arveltu, että ne olivat niitä vähiten käytettyjä, jotka olivat säilyneet ja sitten tuli tavaksi tehdä uudetkin niissä väreissä. 1900-luvun alun ensimmäisinä aikoinakaan ei väreille pantu niin paljon merkitystä, kun harrastus alkoi elpyä 1800-luvun alhon jälkeen. Hienouden huippu oli varmaan se, kun useampi pappi saatiin alttarille käytettävissä olleissa kasukoissa messuamassa äänissä, Klemetin messusävelistössä on kaksiääniset versiot papeille. No, en ihan kauheasti kyllä paheksuisi, jos niitä vielä joskus joku innostuisi käyttämään, olisihan se aika vinkeää.
3 tykkäystä
Jee, löysin tämän kasukkakeskustelun uudestaan! Tänään olin messussa, jossa pappi ei käyttänyt lainkaan kasukkaa. Henkilö oli minulle uusi tuttavuus, mutta vaikutti kyllä muutenkin matalakirkolliselta ja oli myös selvästi kypsässä keski-iässä - luulen että nuorempi papisto ei ole kasukan vierastamista koskaan oppinut. Ne joille stola on katolilaisuutta, lienevät tukevasti eläkkeellä tai kuolleita, nykyinen vanhempi työikäinen papisto saattaa yhdistää kasukan korkeakirkollisuuteen, ja nuori polvi on oppinut opiskeluaikanaan kaikki ne kommervenkit, joita ennen wanhaan olisi pidetty epäluterilaisina, ristinmerkistä jälkikonsekraatioon.
Ilman kasukkaa toimitetaan usein viikkomessuja (onkohan niissä jopa käskettykin toimimaan näin?) ja erilaisissa “sivupisteissä” seurakuntataloilla yms. pidettäviä messuja. Seurakuntataloilla ei ehkä ole kasukkaa? Ja osa antaa periksi pahimmilla kesähelteillä, mikä on ihan ymmärrettävää ja jopa positiivista.
4 tykkäystä
En tiedä Suomen (lut.) kirkon säännöt, mutta meillä aina kasukat. Viikon päällä myös. Suomessa joskus kysyin miksi kyläkirkko ei omaa kasukka. Kuulemma vain sellainen ei ole hankittu. Periaattessa ei este käyttää.
1 tykkäys
Syy on todennäköisimmin täysin käytännön sanelema: seurakuntataloilla harvemmin on kasukoita (koska laadukkaat kasukat ovat oikeasti aika arvokkaita) ja harvemmin niitä kirkoista liikutellaan täysin samaisesta syystä. Alba ja stolakin saattavat seurakuntatalolta puuttua, mutta niiden luonne on enemmän kuluviin käyttöesineisiin kuuluva (erit. alba) ja siksi ne saatetaan tuoda kirkolta, koska ne kulkevat kirkollisissa toimituksissa joka tapauksessa, välillä jopa ulkoilmassa ja maastossa.
Onkohan jostain julkisesti saatavilla tietoa esim. vuoden aikana papiksi vihittyjen iästä? Vielä kiinnostavampi olisi, jos kyseisen tiedon voisi löytää usealta vuodelta.
Kun olen katsonut esim. viimeaikaisia pappisvihkimyksistä otettuja kuvia ja joskus myös lukenut joidenkin vihittyjen taustasta, näppituntuma on, että vihittävissä on nykyisin entistä enemmän hiukan vanhempia henkilöitä, joilla on jo takana vuosia (jopa vuosikymmeniä) muussa ammatissa. Nuorempia, alle kolmikymppisiä tuntuu olevan vähemmän kuin noita hiukan iäkkäämpiä. Kaipa tästäkin jossain on tilastoja, mutta onko julkisesti nähtävillä?
2 tykkäystä
Pitänee paikkansa. Minun vihkimyksessä… no siitä on kyllä jo aikaa, oli 6/8 alanvaihtajaa. Ikiä ei oikein saa mistään. Paitsi pappismatrikkelista haarukoimalla. Pappisliitolla voisi olla jotain dataa. Kapituleilla hiippakunnittain.
D
1 tykkäys
Kysyisin luterilaisen papin arkipuvusta. Olen nähnyt pantapaidan kanssa mitä ihmeellisimpiä vaatteita. Esim piispa Mari Leppäsellä oli eräässä lehtikuvassa violetin värinen piispan pantapaita jonkinlaisen kirjavan kotitakilta nöyttävän asun kanssa. Eikö ole mitenkäään määritelty millaisen puvun kanssa pantapaitaa saa käyttää?
1 tykkäys
Olen minäkin nähnyt papin käyttävän pantapaidan kanssa resuisia farkkuja, tarkoitan niitä muotirevittyjä.
1 tykkäys