Pantapaitaa saa käyttää melko vapaasti. Itselläni on monesti töissä mustat farkut pantapaita ja musta puvun liivi. Jumalanpalveluksissa tumma puku (alba palveluksen ajan) ja sitten jos vierailen seurakunnissa.
D
Papin pukeutuminen jaotellaan piispainkokouksen ohjeissa kolmeen:
- Arkipuku
- Tumma puku
- Juhlapuku
Näistä ensimmäisessä (1) riittää, että on viran tunnukset eli pantapaita yhdistettynä muuhun arkiseen vaatetukseen. Kriteerit ovat hyvin löyhät, ja seurakunnissa virastolla työskentelevät papit saattavat jopa jättää pantapaidan pois jos ajattelevat etteivät päivän aikana mene tapaamaan seurakuntalaisia. Heitä ei kyllä silloin papiksi tunnista muuten kuin tuntemalla kasvoista.
Toinen (2) on tiukkarajaisempi. Jos tarkkoja ollaan, ei papin pitäisi lähteä toimittamaan toimitusta tai jumalanpalvelusta muuten kuin tämän mukaan pukeutuneena tai sitten kolmosen mukaan. Mustaa, mustaa, mustaa - ja miehellä tarkoittaa mustaa yhteneväistä pukua takilla ja mustilla nahkakengillä & sukilla. Nähdäkseni tavanomaisen tumman puvun lisäksi sutaani täyttää tämän kriteerin.
Kolmas (3) on erityistapaus sikäli, että toimituksia ja jumalanpalveluksia on lupa toimittaa juhlapukuun pukeutuneena ilman jumalanpalvelusvaatetusta (kuitenkin hautajaisia ja kasteita lukuunottamatta hyvin harvinaista ja monet mieluummin käyttävät jp-vaatetusta niissäkin). Miehellä kaftaani, naisilla Valonsäde tai Vuokko. Kaftaani ja Valonsäde/Vuokko vertautuvat frakkiin ja naisten iltapukuun, mistä johtuen esimerkiksi linnanjuhlissa näitä näkee piispoilla ja papeilla. Tosin Espoon piispa on tainnut käyttää suomalaista sutaania.
Jostain olen lukenut, että muinoisina aikoina 1900-luvun puolivälin paikkeilla luterilaisia pappeja harvemmin tunnisti kadulla mistään. Kaftaania käytettiin harvemmin ja moni silloinkin piilotti liperit takin ja kaulahuivin alle. Niistä ajoista ovat asiat siis kovasti kehittyneet.
Sutaanissa jos lähtee ison kaupungin keskustaan saa muuten runsaasti huomiota, eikä vain positiivista. Ja välillä saa pelätä, koska joku autoilija ajaa kolarin…
1 tykkäys
Minä pidän toimituksissa kaftaania poikkeuksetta.
D
1 tykkäys
Khra-ehdokas Waris totesi joskus taannoin, olleessaan vielä vk-pastorina Niksulassa, että satunnaisilla tuurauskeikoilla alueen seurakuntiin, hän käyttää silloinkin sotilaspapin virka-asua.
2 tykkäystä
Tätä ei kuitenkaan aina noudateta, ja sanoisin että hyvä niin. Nimittäin jos lähtee toimittamaan vaikkapa kodinsiunaamista opiskelijaboksiin, jossa parikymppinen isäntä tai emäntä hupparissaan iskee toimituksen jälkeen popcornit ja limpparit pöytään, voisi tumma puku olla kyllä aavistuksen yliampuvaa… Samoin nuorteniltaa ei varmaankaan kannata viettää (eikä yleensä vietetä) kovin muodollisessa asussa, vaikka sen päätteeksi olisikin messu - käytetäänhän messussa sitten vielä kuitenkin liturgista asua.
2 tykkäystä
Tässä mielessä kaftaani/sutaani on kätevä. Siitä tulee fiilis että paikalla todella on pappi, mutta se ei aiheuta samanlaista virkamies/poliitikko - mielleyhtymää kuin tumma puku.
Sutaani on riittävän hip ja retro, mutta tarvittaessa tarpeeksi virallinen vaikka kuninkaiden eteen.
4 tykkäystä
Aika hyvä luonnehdinta!
1 tykkäys
Ymmärsinkö oikein, että sutaani on se pitkähelmainen papintakki, jota esim father Brown käyttää filmisarjassa, kaftaani taas lyhythelmainen luterilaisen (mies)papintakki. En ole koskaan nähnyt luterilaisella papilla sutaania, katolisilla vain. Molemmat käyttävät pantapaitaa. Luterilaisilla naispastoreilla on oma muotinsa. En vain mitenkään osaa pitää heitä pappeina.
1 tykkäys
Sutaaneita näen viikottain. Ne ovat niitä katolisten pappien pitkiä mustia pukuja. Samankaltaisia kuin ortodoksipappien.
Kaftaanista olisi kiva saada tähän kuva.
Tässä Remo Ronkaisen Twitter-tililtä aika hyvä kuva kaftaanista, tosin takin pituus ei näy:
Tässä puolestaan suomalaisen osuuskunnan valmistamia sutaaneja (klassinen ja “moderni” versio) luterilaisten pappien yllä:
Tilasin oman sutaanini Englannista jo ennen Pyhävaatetta ja mahdollisimman klassisella muotoilulla, ml. 33 nappia Kristuksen jokaiselle ikävuodelle. Vyönkin tilasin, mutta se tekee vaikutelmasta vähän liian roomalaisen makuuni, joten en käytä sitä.
Tuossa linkitetyn jutun vetoomuksessa ei muuten ole kaikki pappeja. Ihan vaan huomiona.
D
Olen ollut opiskelijakämpän kodinpyhityksessä. Papilla oli viitta ja epitrakiili, kanttorilla oli tumma puku ja kravatti. Tarjoiluna oli kahvia kertakäyttömukeista ja jotain Pirkka-kääretorttua tmv.
Olisi koomista, jos pappien pitäisi yrittää vaikuttaa jotenkin nuorekkailta toimittaessaan pyhiä toimituksia nuorten läsnäollessa. He ovat pappeja, hemmetti soikoon. Heidän pitääkin vaikuttaa kuivakkaan tylsän arvokkailta eikä miltään chilliäijiltä.
9 tykkäystä
Edellisen kotimme siunauksen toimitti vaimon sisar, teol. tri matemaatikko-evankelistamiehensä myötäilemänä suoraan virsikirjan lisäosasta löytyvän kodinsiunauskaavan mukaan, kun sitä pyysin tupaantuliaisten yhteydessä. Lisäksi laulettiin pari virttä.
3 tykkäystä
Ongelmahan on tässä tietysti naisvaateissa on se, että ne tyylillisesti vertautuvat miesten tummaan pukuun, eivät juhlapukuun. Papintakki on hyvin verrannollinen frakkiin, mutta naispapin asu ei ole verranoollinen naisten juhlapukuun, jo siksikin, että naisten julhapuvun tulisi olla täyspitkä. SIksi varmaan esim. Irja Askola käytti muunlaista vaatetta linnanjuhlissa.
Toisaalta kansallispuku kelpaa naisille linnan juhliin, vaikkei senkään helma ole täyspitkä.
Toki niin, samoin erilaiset uniformut, kuten lottapuku, pelastusarmeijan puku ja naisten virkapuvut puolustusvoimissa, poliisissa jne. Mutta siltikin naispapin virkapuku on tyyliltään lähempänä miehen tummaa pukua, vaikka sitten virallisesti kai pantapaita ja musta kävelypuku on sen vastine. Kun pukukoodit syntyivät aikoinaan, niin ei varmaan paljon pohdittu naisten uniformuja ja niiden yhteensopivuutta naisten juhlapukuun. Joku muotisuunnittelija voisi ideoida naisille tanssiaisuniformut?
2 tykkäystä
Päivän (ev.lut) teemana Kaanaan häät, eli Jeesuksen ensimmäinen tunnusteko. Muistan ala-asteen uskonnon tehtäväkirjasta kysymyksen: mitä eroa on ihmeellä ja tunnusteolla? Ihan tyhjentävää vastausta en ole tähän saanut ala-asteella tai sen jälkeenkään. Tunnusteko liittyy siis siihen, että sellaisella Jeesus ilmaisee olevansa Jumalan poika. Mutta ovatko kaikki Jeesuksen tekemät ihmeet automaattisesti myös tunnustekoja, vaiko vain osa niistä, ja mitkä ja millä perusteella? Entä ovatko kaikki tunnusteot ihmeitä? Sen tajuan, että Raamatussa muutkin kuin Jeesus tekevät ihmeitä, mutta ne eivät ole tunnustekoja.
Se on ihme, että ALA-ASTEEN uskonnon tehtäväkirjassa on tuommoinen kysymys. En osaisi kyllä minäkään äkkipäätä tuommoiseen keksiä vastausta. Kieltämättä kysymyksessä on se hyvä puoli, että se saa ihmisen syventymään asiaan.
Ainakaan kaikki tunnusteot eivät liene välttämättä ihmeitä, mikäli esim. ratsastaminen aasilla Jerusalemiin luetaan tunnusteoksi. Toteuttihan se Sakarjan messiasprofetian.
Johannes ei evankeliumissaan käytä kertaakaan sana ihmeteko.