Ok eli 1912 on julkaistu Ranskassa ja tekijä tuntematon.
Evl.fi otsikoi rukouksen muuten vanhaan tapaan täällä
Kirkon vanhoja rukouksia - evl.fi
Pitäis tehdä ehkä ketju " Ei se ihan niin menny", johon koottaisiin kirkon historian vastaavia traditioerehdyksiä.
Luther ei puhunut omenapuusta maailmanlopun yhteydessä, esimerkiksi. Vähän jännä että silti ref 500 - juhlavuoden tunnuksena meillä oli omenapuu.
No Lutherin päihin on laitettu varmaan eniten sanomisia mitä kenenkään muun tässä maailmassa, sekä hänen vastustajiensa, että puoltajiensa taholta. Hän kyllä sen eläessään ennustikin muistaakseni hänen testamentikseen nimetyssä tunnustuksessa.
Yle Areenasta katselussa sarja Laulava lihakauppias. (On hyvä sarja, kannattaa katsoa.) Eletään 1920-lukua Amerikassa, joskin suurin osa hahmoista saksalaisia maahanmuuttajia. Spoilaamatta sen tarkemmin kenestä on kysymys, tulee sarjassa vastaan tällainen teologinen kysymys: esitetään näkemys, että morfiinin antaminen vakavasti sairaalle on syntiä, eikä voi pelastua jos ei kestä niitä tuskia jotka Jumala lähettää. Onko sarjan, tai sen pohjalla olevan kirjan, kirjoittajilla lähtenyt mielikuvitus laukalle, vai onko tällainen kristillinen koulukunta (ollut) olemassa? Kirkkokuntaa ei ole mainittu, mutta ristinmerkkien määrästä epäilisin katolilaisiksi.
Ei se varmaan pelastumiseen liity, mutta kyllähän Kalkutan Teresaakin kritisoitiin siitä, että tämä korosti kivun kokemisen hengellistä merkitystä tehokkaan kivunlievityksen kustannuksella. Monien katolisten pyhimysten kerrotaan vielä 1900-luvulla erikseen kieltäytyneen kivunlievityksestä hengellisistä syistä. Olettavasti sarjassa tämä ei-niin-tavaton hurskas tapa ns. vedetään överiksi. Kiitos sarjasuosituksesta, pitää tutustua!
Kiinalainen nettituttu on muuttamassa Suomeen töihin ja haluaisi kuunnella Raamattua suomeksi. Tietääkö kukaan sovellusta, jossa tällainen olisi mahdollista?
Minä kuuntelen kännykällä Piplia-sovelluksella. Raamattu.fi ja Piplia-sovellus - Suomen Pipliaseura
Seurakuntalehdessä törmäsin ilmoitukseen uudesta Krito-ryhmästä. En ole ennen kuullut tämmöisestä ja tarkistettuani löysin tietoa, että kyseessä on kristillinen toipumisryhmä.
Krito-työn ydin on vertaisryhmä, jossa voi kertoa omasta elämästään ja sen kipukohdista, kuunnella toisia ja rukoilla yhdessä. Kuulluksi tuleminen on arvokas ja hoitava kokemus. Krito-ryhmä toimii seurakunnan yhteydessä.
Kuulostaa ihan järkevältä. Onko jollakin kokemusta tämmöisestä ryhmästä?
https://www.tampereenhiippakunta.fi/ajankohtaista/tuomiokapitulin-paatoksia-7-9-2022/
Pastori Tapio Virtaselle myönnettiin ero pappisvirasta 22.12.2021 alkaen.
Mikäs juttu se tämä tällainen on, että tuomiokapituli myöntää eron pappisvirasta 9kk takautuvasti? Tapauksesta en siis tiedä hölkäsen pöläystä. Oletan että henkilö itse on halunnut luopua pappeudestaan, koska ev.lut. papin pysyvä erottaminen pappisvirasta kurinpidollisena toimena olisi varmasti ollut uutisissa laajasti esillä.
No onpa erikoista, varsinkin kun nettisivujen mukaan tuon niminen pastori olisi edelleen Tampereella töissä.
Yksi mieleen tuleva selitysvaihtoehto on se, että onkohan nettisivuille voinut tulla kirjoitusvirhe päivämäärään.
Toinen mieleen tullut vaihtoehto liittyy siihen, että papille voidaan tuomiokapitulin toimesta ilman hakemustakin myöntää ero pappisvirasta silloin, jos papiksi vihitty on itse eronnut kirkon jäsenyydestä. Kirkkojärjestyksen 5 luvun 11 §:ssä on säädetty siitä, minkä seurakunnan jäsen pappi milloinkin on. Kirkon jäsenyyden on tavattu katsoa olevan pappisviran säilymisen yksi ehto.
Nuo ovat tapausta tuntematta esitettyjä yleisen tason arvauksia siitä, mikä esimerkiksi voisi selittää tuollaisen kirjauksen.
Nettihaulla näyttäisi olevan, mutta Tampereen seurakuntayhtymän aakkosellisessa työntekijäluettelossa häntä ei ole.
Tuomiokapitulin päätöksissä lähes vuosi sitten: “Pastori Tapio Virtanen on irtisanoutunut Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastorin virasta 1.1.2022 lukien.”
https://www.tampereenhiippakunta.fi/ajankohtaista/tuomiokapitulin-paatoksia-6-10-2021/
Spekuloin: voisiko olla niin, että hänellä oli työsuhteen lopuksi lomaa eli ei enää papillisia tehtäviä ja hän erosi kirkosta 22.12. ilmoittamatta sitä tuomiokapituliin? Jos näin oli ja kirkosta eroaminen on nyt tullut esiin, on jälkikäteen todettu myös eron pappeudesta tapahtuneen tuolloin.
Muistan lapsuudestani, että silloin puhuttiin aina pyhäinmiestenpäivästä. Nyt rupesin miettimään, millaisia nimityksiä tuolla päivällä on mahtanut olla muissa kielissä. Ei tuo vanha muotokaan minua koskaan häirinnyt, mutta kieltämättä pyhäinpäivä tuntuu paremmalta, koska onhan se kuitenkin (olettaisin) ennenkin tarkoittanut sekä miehiä että naisia.
Vanhoista nimistä en tiedä.
Ruotsiksi on Alla helgons dag josta käytetään myös puhekielessä muotoa allhelgona.
Virossa on hingedepäev jonka voisi kääntää sielujen päiväksi.
Aiemmin käytettiin yleisesti myös vainajien muistopäivää.
Pyhäinmiestenpäivästä minäkin olen tottunut puhumaan.
Kyllä pyhien päivällä mennään…
Saksaksi katolilaisilla Allerseelen (“kaikki sielut”), latinaksi [Dies] in commemoratione omnium fidelium defunctorum, “kaikkien kuolleiden uskovien muistopäivä”, evankelisilla Totensonntag (“kuolleiden sunnuntai”) eli Ewigkeitssonntag (“ikuisuuden sunnuntai”).
Pyhäinmiestenpäivä on kylläkin Allerheiligen. Suomessa tosin nämä kaksi muistopäivää on yhdistetty.
Allerheiligen on 1.11. ja Allerseelen 2.11.