Suurin osa maallisistakin nuortenlehdistä on lopettanut ilmestymisensä. Syynä varmaan se, että perinteinen paperinen aikakauslehti ei enää ole sellainen media, jota nuoret seuraisivat ja lukisivat. Se koskenee myös kristillisiä nuorten lehtiä.
3 tykkäystä
Meilläkin nuorten Tuohustuli on keskittynyt enämpi verkkojulkaisuun. Paperinen versio on toki vielä toisen julkaisun liitteenä.
Ps. Tsekkaa kuinka askartelet näppärästi hautakatoksen!
Toki. Mutta myös useat kristilliset nuorille suunnatut verkkomediat ovat lopettaneet toimintansa. Niitä oli aikoinaan useampia. Music Mission / Music & Mission jatkoksi perustetussa Fleimissä verkkomedia oli hyvinkin keskeisessä roolissa. Nuottakaan ei enää ole puhdas perinteinen paperilehti. Nuotalla on jo vuosien ajan ollut paperilehden ohella julkaisutuotantoa myös verkossa, Youtubessa ja radiossa. Pelkkänä nettiversiona lehteä ei kuitenkaan pysty vielä tilaamaan.
Nuotan osalta tuli äsken kiinnostuksesta katsottua, miten lehden tilaamisen on tarkoitus tapahtua: https://nuotta.com/tilauspalvelu/ . Tilaussivostolla yllätti se, että linkki netissä tehtävään tilaukseen ei toimi. Toimivakin linkki näyttää Sleyn kaupassa olevan, mutta se ei ole tuolla Nuotan tilaussivulla valmiiksi tarjolla. Puhelinnumeroon soittamalla tilauksen voisi tehdä. Mutta luulisi olevan nykyaikana aivan keskeisen perusasian lehdillä, että lehden tilaussivustolta löytyy ajantasaiset tiedot siitä, miten tilauksen voi tehdä suoraan netissä maksaen. Kun potentiaalisia tilaajia on muutenkin aika rajallisesti, niin ei kannata estää tilausten tekemistä tekemällä tilauksen tekemisestä niin vaikeaa, että osalla voi tilaaminen jäädä väliin jo sen takia.
1 tykkäys
Mistä löytyvät virsikirjan virret 857-900? Olen selannut virsikirjaa, mutta en vain löydä niitä mistään.
Eipä niitä liene olemassa.
Lisävihko aloitettiin numerosta 901.
9… on tuntomerkki lisäviholle, joka on edelleen monessa kirkossa erillinen nide. Tietää sitten ottaa oikean kirjan käteensä… Sitä en muista mikä selitys annettiin numeron 900 puuttumiselle.
Varsinaisessa virsikirjassa on 632 virttä.
Kun siihen lisättiin synnintunnustuksia, kertosäkeitä sekä uusia toimitusvirsiä jne., aloitettiin numerointi 700:sta. Niin sanottu “harmaa alue” eli sivut jotka lisäliitteen merkiksi näkyvät harmaina kun kirjaa katsoo avaamatta.
2 tykkäystä
Ylen sivulla on kysely
Kohdassa 7 kysytään
Tavallinen käytäntö oli, että ristiinnaulittujen ruumiit jätettiin lintujen ja muiden eläinten syötäviksi. Raamatun tarinoiden mukaan Jeesus nostettiin ristiltä ja haudattiin, mutta minne?
Oikea ? vastaus on tämän mukaan
Jeesuksen hautapaikasta on esitetty useita teorioita, mutta mitään niistä ei ole vahvistettu.
Mainitsin tästä visasta toisessa ketjussa.
Tuo on heikko kysymys, viittauksella “tarinoihin” paljastetaan että kovin suurta kunnioitusta ei tekijöillä ole kristinuskoa kohtaan.
Asiapitoisten kysymysten lisäksi toinen vähän turha oli tuo ristin rosvojen nimien kysely. Perimätieto jota tuskin kouluissa on opetettu. Toki päättelijä tajuaa että ei ainakaan Barabbas ristillä ollut.
Pääsiäinen - sanan alkuperäksi väitetään pääsyä paastonajasta.
Eikö se ollutkaan pääseminen Egyptistä, joka on juutalainen juhla, jonka aikaan evankeliumien mukaan nämä Jeesuksen viimeiset päivät myös sijoittuivat?
Enpä huomannutkaan, että olit jo maininnut tästä. Kieltämättä minäkin vastasin “väärin” ensimmäiseen kysymykseen, kun minustakaan paastonajasta pääsemisestä siinä ei ollut kyse ja veikkasin sitten kolmatta vaihtoehtoa.
1 tykkäys
Joo, tuo on kyllä hatusta vedetyn tuntuinen väite sanan alkuperästä.
Menee varmaan suurimmalle osalle vastaajista ihan täydestä.
Minäkin huomasin tämän ja ihmettelin, kun hautapaikka ei olekaan Pyhän Haudan kirkossa, vaikka asian pitäisi olla melko yksimielisesti kiistaton totuus. Pääsiäis-sana viittaa tosiaan Egyptistä pääsyyn, mutta voi tietenkin jonkun mielestä olla suomalaisena sanana liittyvä paastosta pääsyynkin.
1 tykkäys
Juutalaisten pääsiäistä tarkoittavat sanat pesah ja passover tarkoittavat kulkea ohitse. Ne viittaavat siihen miten surman enkeli Egyptissä kulki israelilaisten kotien ohitse. Suomen kielen sana pääsiäinen tarkoittaa sekä juutalaisten että kristittyjen pääsiäistä. Englanniksi kristittyjen pääsiäinen on Easter.
4 tykkäystä
Agricola, joka sanan pääsiäinen suomen kieleen joko uudissanana keksi tai ainakin levitti, käytti sanaa monessa merkityksessä. Hän viittasi kyllä sillä sanalla myös kristittyjen paastonajan päättymiseen, jonka merkityksen Kielitoimistokin mainitsee pääsiässanan etymologiaa esitellessään - mutta Agricola viittasi sanalla myös juutalaisten pääsiäiseen, eli happamattoman leivän juhlaan, jota juhlittiin Egyptistä pääsyn vuoksi, ja jota ei ollut edeltänyt kristittyjen paastoa, kun Kristus syntyi ihmiseksi vasta myöhemmin. UT 1548:ssa Agricola käytti sanaa Päsieinen mm. näin Apostolientekojen luvun 20 jakeessa 6:
“Mutta me puriectima ielken Päsieisen Philippiste/ ia tulima heiden tygens Troadaan widhen peiuen siselle/ ia wiwuyime sielle seitzemen peiue.” (Mutta me purjehdimme jälkeen Pääsiäisen Philippistä/ ja tulimme heidän tykönsä Troadaan wiiden päiwän sisälle/ ja wiiwyimme siellä seitsemän päiwää.)
Tuon jakeen käännöksessä Agricola ei viitannut sanalla Päsieinen Jeesuksen ylösnousemuksen juhlaan tai paaston loppumiseen, vaan tarkoitti nimenomaan vanhaa juutalaista juhlapyhää jonka juutalainen nimi lausuttuna muistuttaakin jossain määrin suomenkielistä käännöstä.
1 tykkäys
Onkohan sana Agricolan keksimä, luulisin, että pääsiäiselle on ollut sana jo sitä ennen. Sinänsä paasto sopisi, että se muodostaisi parin laskiaisen kanssa, joka taas selitetään paastoon laskeutumiseksi. Kuka tiennee. Pääsiäisen käyttämisen juutalaisestakin juhlasta voi tietysti selittää niinkin, että termi peilataan takaisin. Onhan vanhassa raamatunkäännöksessä hanukkan vastineena sana kirkkomessu, joka tarkoittaa kirkon vihkimisen muistojuhlaa. Juutalaisilla ei tietenkään ollut sen paremin kirkkoa kuin messuakaan, mutta temppelin vihkimisen muistojuhlasta käytettiin ihmisille tuttua termiä.
Ennen Agricolaa oli jo rukouksia mm Isä meidän käännetty suomen kielelle. Jostain luin, että vanhin säilynyt suomenkielinen teksti on 1300-luvulta. Siinä kirjoittaja, ehkä pappi, valittaa, ettei osaa suomea kunnolla.
Minulle on jäänyt vuodelta 2000 mieleen tällainen juttu. Oppaamme selitti silloin asian, tais olla juuri silloin kun olimme puutarhahaudalla.
Raamatussa kerrotaan näin, Johannes 20: “Ja he juoksivat molemmat yhdessä; mutta se toinen opetuslapsi juoksi edellä, nopeammin kuin Pietari, ja saapui ensin haudalle. Ja kun hän kurkisti sisään, näki hän käärinliinat siellä; kuitenkaan hän ei mennyt sisälle. Niin Simon Pietarikin tuli hänen perässään ja meni sisälle hautaan ja näki käärinliinat siellä.”
Tämä ei ilmeisesti onnistu Pyhän Haudan kirkolla. Ei siis voi “kurkistaa sisään” niin että ruumiin lepopaikka näkyisi. Puutarhahaudalla se taas onnistuu.
Itse en muista ollenkaan millainen Pyhän Haudan kirkon hautapaikka oli. Se oli ehkä blokattu niin että ei oikein päässyt näkemään yksityiskohtia. Muistan kyllä jotenkuten itse kirkon. Puutarhahaudan muistan oikein hyvin.
Olen käynyt molemmissa. Puutarhahauta on varmaankin asussaan sen näköinen, minkälainen Jeesuksen hautaluola oli edessä olevine kivineen. Lisäksi vieressä on kalliojyrkänne, joka on muodoltaan pääkallon muotoinen ja voisi siis siten hyvin olla Golgata.
Pyhän haudan kirkko on taas rakennettu varmempana pidetyn hautaluolan päälle, jonne kyllä pääsee myös sisälle. Itse luola ja ruumiin leposija saattavat olla kyllä vielä jonkin verran kerrostumien alapuolella, siellä tehtiin tutkimuksia joku vuosi sitten, mutta en muista tuloksia. Luolassa kerrotaan myös joka pääsiäisestä Pyhän haudan tuli-ihmeestä, josta on jopa videokuvaa. Itse en nähnyt tai kokenut mitään syksyllä tai joulukuussa, jolloin olen siellä käynyt.
Pyhän haudan kirkossa hautapaikan päälle on rakennettu kappeli. Haudan sisääntulokohtaa on taidettu purkaa jo ensimmäisen vuosituhannen ensimmäisellä puoliskolla jKr. paikan ollessa aktiivisena pyhiinvaelluskohteena. Hautapaikka ei ole ulkoapäin nähtävissä sellaisena kuin se aiemmin oli. Varsinaiseen oletettuun hautapaikkaan asti turisteilla ei ole pääsyäkään.
Sanaa on väitetty Agricolan uudissanaksi, mutta vaikea sitä on oikeasti tietää, onko sanalla aiempaa historiaa suomen kielessä, kun kirjallisia lähteitä edeltävältä ajalta on kovin vähän ja kun nauhoitteita puhutusta kielestä edeltävältä ajalta ei ole lainkaan.
Tiedätkö tästä enemmän? Olen ymmärtänyt, että luola, johon kirkon sisällä pääsee, sijaitsee haudan yläpuolella jonkun metrin. Sitä tutkittiin kaikuluotaamalla maaperätutkalla muutamia vuosia sitten ja kai löydettiin oletettu hautakohta. Siihen mihin pyhiinvaeltajat ja turistit pääsevät sijainnee oletetun haudan yläpuolella. Hautaan asti ei kai kukaan pääse.