Kiitos. Meillä ei taida olla vastinetta tälle, niin meni konsepti kokonaan ohi.
Eikös oratorio ole lisäksi myös kirkkomusiikkiteos? Liittyvätkö nämä jotenkin toisiinsa?
4 tykkäystä
Kyllä on ja kyllä liittyvät. Oratorioita esitettiin aluksi erityisesti oratorioissa, sittemmin muualla. Oratorioissa on muistaakseni perinteisesti kaksi osaa ja “väliajalla” oli saarna oratorion aiheesta. Paaston aikana oratoriot myös ikään kuin korvasivat oopperan, joka maallisena viihteenä oli kielletty.
2 tykkäystä
Ainakin Heinrich Schutzin Jouluoratoriossa on alku- ja lopouosien välillä kahdeksan osaa ja J. S. Bachin vastaavassa kuusi kantaattia.
Sääliksi käy pappia, joka joutuu joka välissä pitämään saarnan.
5 tykkäystä
Joo, Bachin joulukantaatit eivät edusta oratorioita, enkä muista miksi tuo harhaanjohtava nimi on annettu…
Händelin Messias on kolmiosainen ja se tunnetuin. Eräs hienoimmista teoksista mitä tiedän.
Italiasta oppimansa oratorion säveltämisen GFH vei huippuunsa Englannissa. Vanhan testamentin aiheet, oopperoita ilman näyttelemistä, vahvat ja kuvailevat kuoro-osuudet.
Händelin aikaan ei tainnut saarna enää kuulua väliajoille vaan jossain kerrottiin säveltäjän improvisoineen uruilla niiden aikana.
Haydn omaksui Lontoossa tuon saman muodon ja idean. Hänen oratorionsa eivät taida olla Raamatun tekstistä kuitenkaan.
Ehkä 
.
Passiothan ovat jumalanpalvelusmusiikkia, ja kantaatit. Vaikka kuuluisien säveltäjien, kuten Bachin teosten esittäminen on muuttunut konsertoimiseksi, olisi niiden alkuperäinen funktio edelleen hyvä muistaa.
Mikäpä estää messussa ainakin kantaatin tai kantaattien käyttämistä liturgisesti. Papit laulukouluun…No, ehkä edes niin että saarna välissä ja koraaleissa seurakunta mukana veisaamassa.
1 tykkäys
Se, mitä kirjoitin kaksiosaisesti rakenteesta, koskee siis 1600-luvun Italiaa, jolloin “oratorio sävellyslajina” on saanut alkunsa. Yksinkertaisimmin oratorion voi määritellä laajaksi draamallinen sävellykseksi kristillisestä aiheesta, joka ei ole ooppera (eli ei sis. lavastusta yms.). Aihe ei ole välttämättä Raamatusta, vaan on myös hagiografisia oratorioita ja allegorisia oratorioita, joissa on esimerkiksi roolihahmoina hyveitä tai muita sinänsä ei-persoonallisia asioita.
Händelin Messias on jopa hänen omien oratorioidensa joukossa aika erikoinen libretoltaan juuri siksi, että se pohjautuu lähinnä (vai kokonaan, en muista) Raamatun teksteihin. Italialaisesta oratoriosta se eroaa runsaalla kuoronkäytöllään. Englannissa ei ollut roomalais-katolista oratorio-perinnettä, joten Händelin sävellysten konteksti on sikälikin aika erilainen kuin Italiassa tai muualla katolilaisessa Euroopassa.
@Fratres
Tuo Schützin “Jouluoratorio” on oikeastaan librettonsa puolesta luterilaisen musiikkiperinteen Historie. Mutta Schütz toi italialaisen musiikin piirteitä tuohon saksalaiseen musiikkimuotoon. Oratorio on silti nykyaikana ihan hyvä nimitys sille ja myös hyvä yleisnimitys tällaisille kristillisille laajoille sävellyksille.
Muokkaus: Lisättäköön, että edelliset muistikuvat perustuvat enimmäkseen Howard E. Smithin A History of the Oratorio -kirjoihin (1977).
2 tykkäystä
Joo, se onkin alkuperäiseltä nimeltään Weihnacht historie. Oratorionimityksen syvempää merkitystä en tuntenut, enkä myöskään sitä, ettei J.S. Bachin Jouluoratorio olekaan oikeasti oratorio, kuten @tortoise totesikin.
1 tykkäys
Näinhän se meni.
Schütz on muuten upeaa musiikkia, kuten italialaiset esikuvatkin.
Olisipa hienoa päästä vielä laulamaan tai soittamaan Schützia. Jonkin verran sitä on saanut maistaa. Schein on myös mielenkiintoinen, ja moni muu…
Hesarin haastattelema katusaarnaaja edustaa seurakuntaa nimeltä Helsingin Baptistilähetys. Googletuksen perusteella kyseessä on eri pulju kuin Helsingin baptistiseurakunta. Kuinka monta näitä eri baptistikirkkokuntia tai ryhmittymiä Suomessa oikein on ja miten ne eroavat toisistaan? Sittenhän on vielä ne reformoidutkin baptistit…
Olisiko joku joskus nähnyt tai osaisiko joku teistä löytää kaunista maalausta Ilmestyskirjan luvun kolme aiheesta “Katso, minä seison ovella ja koputan”? William Holman Huntin kuulu “The Light of the World” on varattu ei käy, Google-haun amerikkalaiset Jeesus tulokset ei innosta ja ChatGPT yskii myös. Pidämme toki eri asioita kauniina, mutta kysyn silti ja voisin vaikka maksaa parikymppiä, jos joku saisi kaivettu vaikuttavan kuvan aiheesta. Luulisin auttavan, jos Jeesuksen kasvoja ei näkyisi kuvasta. Tähän asti parhaat minun löytäminä ovat tämä:
Ilmestyskirjan vertauskuva puhuu ennemmin seurakunnan kuin yksilön ovesta.
Mormonisukulainen ilahduttaa minua välillä mormonilinkeillä. Tässä siis mormonitaiteilijan näkemys aiheesta. Menee kyllä jo yli ekumenian äyräiden, taidetta silti 
.
Lisäys: Muistelen nähneeni Evankelisten Mariasisarten esittelylehtisessä tai kirjassa kuvan heidän tekemästään reliefistä tästä aiheesta. Valitettavasti en muista missä kirjassa tai milloin, ehkä luterilaiset tietävät? Mariasisarten taide on kiinnostavaa, heidän oppiaan en valitettavasti käsitä.
Kiitos Jevgenia.
Tuo ei ole aivan huono ehdotus, mutta ei erityisen innostavakaan. Kas, kun Jeesus on päässyt jo yhdestä ovesta eteenpäin, mormonit varmaan ymmärtävät. Ja onhan juuri tämä kuva-aihe ovilla kiertävien mormonien sekä henkilökohtaiseen uskonratkaisuun kehottavien suosikki.
Reliefi ei valitettavasti kelpaa, pitää olla maalaus tai piirrustus. Tulee kirjaan. Kirjan ensimmäinen kuva kirkkovuoden avaajana ja nyt viimeinen, mitä en tahdo löytää. Ei viitsisi ihan millä vain avata…
Yksi ongelma tässä kuva-aiheessa on se, että siinä tahdotaan välittää ajatusta, jossa ylösnoussut Jeesus tulee meitä henkilökohtaisesti lähelle ja kuitenkin hänen vaatteensa (huomaa Jeesuksen vaippa) ja nämä ovet ovat selvästi ihan eri vuosisadalta. Vertauskuvallinen kuva tahtoo valitettavasti käydä yksiin sen tosiasian kanssa, että Jeesus ei fyysisesti ilmesty kenenkään ovelle. Lisäksi perusongelmat ovat tässäkin läsnä: lain ja evankeliumin sekä Jeesuksen ihmisyyden ja jumalallisuuden kuvaaminen samanaikaisesti.
Ymmärrän. Mormonien taiteessa lienee omat salaisuutensa, jotka eivät muille aukene.
Entäs ikoni? Vai meneekö se puolestaan liian ortodoksiseksi?
Hei.
Ei mene, mutta olen nähnyt vain yhden ortodoksisen ikonin tuosta aiheesta, enkä tahdo valita sitä. Ei yleinen kuvatyyppi ikonitaiteessa.
https://www.deviantart.com/galleryzograf/art/Christ-knocking-at-the-Door-Icon-on-Wood-941016486
Nopealla haulla löytyi muutama esimerkki vaikka aihe ei ikonografiassa tavallinen olekaan. Alin ikoni on maalattu koptilaiseen tyyliin.
Edit: Lisäsin vielä yhden linkin, mutta en ole varma toimiiko se
1 tykkäys
Pyydä jotakin nuorta maalaamaan itsellesi taulu. Minulle oma tytär maalasi juuri samasta aiheesta taulun öljyväreillä. Kysy joltakin kuvaamataidonopettajalta, voisiko hän vihjata jollekin oppilaalleen asiasta. Joka luokalta löytyy lahjakkaita kuvantekijöitä.
1 tykkäys
Kiitos näistä Jevgenia! Olenpa vaikea, kun mikään ei oikein kelpaa. Luulisi hengellisen sisällön painavan enemmän kuin estetiikan. Vai voiko näitä erottaakaan?
Kiitos hyvästä vinkistä! Vähän samantapaista ajattelin itsekin, mutta en keksinyt ketään, keltä pyytää.
Tuliko tyttären työstä kaunis?