Et ole yhtään vaikea. Olen itsekin kuvataiteen suhteen nirso, enkä suostu ripustamaan kotini seinälle mitä tahansa vain siksi, että kyseessä olisi kristillinen taide. Toivottavasti sopiva kuva löytyy 
.
Kyllä tuli, itse asiassa hän maalasi sen mallista. Hänen tyttärensä taas on taitava tekemään ilman mallia.
Olisiko teosta mahdollista nähdä, tässä ketjussa tai yv:nä?
Yritin lähettää, mutta liekö liian iso tiedosto. Lähetän yv:n
1 tykkäys
Tänään kuulin semmoisen saarnan, että panipa mietityttämään. Raamatunpaikka oli siis
Matteus, luvusta 21
Jeesus sanoi ylipapeille ja kansan vanhimmille:
”Mitä te tästä sanotte? Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Hän meni toisen luo ja sanoi: ’Poikani, mene tänään viinitarhaan työhön.’ ’En minä halua’, poika vastasi. Sitten hän kuitenkin tuli toisiin ajatuksiin ja meni.
Isä meni toisen pojan luo ja sanoi tälle saman. Poika vastasi: ’Menen kyllä, isä’, mutta ei mennytkään. Kumpi näistä kahdesta teki, mitä hänen isänsä tahtoi?”
”Edellinen”, he vastasivat.
Jeesus sanoi:
”Totisesti: portot ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te. Johannes avasi teille vanhurskauden tien, mutta te ette uskoneet häntä. Portot ja publikaanit sen sijaan uskoivat, ja vaikka te sen näitte, te ette jälkeenpäinkään tulleet katumukseen ettekä uskoneet häntä.”
Jeesus tarkoitti kuulijoilla pappeja ym. seurakunnan (ei käyttänyt juuri sitä sanaa) työntekijöitä. Vertauksen molemmat tyypit tekivät väärin, koska eivät pitäneet sanaansa. Viimeisellä tuomiolla Jeesus kysyy meiltä ainoastaan “Rakastatko sinä minua?”
Sinänsä ymmärrän tuon viimeisen kysymyksen, että onhan siinä tietysti siitäkin kysymys, vaikka omaan mieleen tulee paremminkin, että ovat pesseet vaatteensa ja valkaisseet ne Karitsan veressä.
Niin, ja kysymyksessä ei ole mikään liberaali pappi, päinvastoin.
En tarkkaan ole selvillä siitä, miten baptistit ymmärtävät kirkkokunta-termin vaikkapa luterilaisiin, katolisiin tai ortodokseihin verrattuna, kun baptismissa ylipäätään seurakuntien itsenäisyys on huomattavasti suurempaa kuin monissa muissa kristillisissä kirkollisissa suuntauksissa. Mutta siis Suomen baptistikirkko kuitenkin toimii suomenkielisten baptistiseurakuntien kattojärjestönä. Sen jäsenyyden ulkopuolella on useita pieniä itsenäisiä seurakuntia. Näistä monella on teologisesti ihan tavoitteellisena ajatuksena seurakunnallinen itsenäisyys ja osalla on Suomen ulkopuolelle ulottuvia taustoja tai myös ei-suomenkielistä toimintaa. Alla epätäydellinen listaus sellaisista baptistisista seurakunnista, joiden en tiedä olevan Suomen baptistikirkon jäseniä. En ole varma, ovatko kaikki listan seurakunnat vielä olemassa, ja listalta puuttuu etenkin ei-suomenkielisiä seurakuntia. Mutta tässä kuitenkin joitakin seurakuntia listattuna:
Hyvinkään Baptistilähetys, Jyvässeudun Baptistilähetys, Helsingin ruotsalainen baptistiseurakunta, Jyväskylän Reformoitu Baptistiseurakunta, Kannuksen baptistiseurakunta, Karkkilan vapaa lähetysseurakunta, Kokkolan baptistiseurakunta, Kokkolan ruotsalainen baptistiseurakunta, Komossan baptistiseurakunta, Lahden Baptistilähetysseurakunta, Luodon baptistiseurakunta, Maalahden baptistiseurakunta, Munsalan baptistiseurakunta, Närpiön baptistiseurakunta, Oravaisten baptistiseurakunta, Pietarsaaren baptistiseurakunta, Porin Baptistiseurakunta, Purmon baptistiseurakunta, United Community Church, Virkkalan vapaa lähetysseurakunta, Ähtärin baptistiseurakunta, sekä Grace Baptist Church – Armon Baptistiseurakunta.
Edellä mainituista ruotsinkieliset baptistiseurakunnat (joita ovat myös nuo ruotsinkielisten Oravaisten, Munsalan jne.) ovat Finlands Svenska Baptistsamfund:in jäseniä ( https://www.baptist.fi/ ). Se on Suomen Baptistikirkon sisarkirkko, 1900-luvun alkupuolella kielikiistat lainehtivat niin rajuina maallisella puolella että se heijastui myös kristillisiin yhteisöihin ja niiden järjestäytymiseen (tämä näkyy myös mm. metodisteilla, evankelisilla ja syntyipä Porvoon hiippakuntakin tämän vuoksi).
Mainitut Jyväskylän reformoitu baptistiseurakunta sekä (Tampereen) Armon baptistiseurakunta kuuluvat yhdessä listaamattoman espoolaisen seurakunnan kanssa nuoreen Suomen teformoitujen baptistiseurakuntien yhdyskuntaan ( https://srby.fi/ ). Reformoituja baptistiseurakuntia on joitai muitakin, esim. Porvoossa sellainen on hiljan aloittanut. Osa tosin voi haluta olla oganisatorisesti itsenäisiä, osa ei ole vielä liittynyt (en tiedä, mitä yhdyskunta edellyttää jäsenseurakunniltaan).
Nuo Baptistilähetyksen seurakunnat ovat kaikki itsenäisiä, tosin luulisi niilläkin jotain yhteistoimintaa olevan. Niistä on kyllä vaikeinta löytää tietoa.
Kiitos tiedoista. Tuli minulle uutta tietoa. En ollut aiemmin kuullut mm. tuosta reformoitujen baptistiseurakuntien yhdyskunnasta / verkostosta, joka näkyy olevan perustettu kesällä 2022.
Vaikeinta löytää tietoa lienee niistä vieraskielisistä seurakunnista, joita esimerkiksi maahanmuuttajat ovat Suomeen perustaneet toimimaan äidinkielellään, ja jotka toimivat kotiseurakuntatyyppisesti. Niitä ei ole yleensä rekisteröity uskonnollisiksi yhdyskunniksi eikä yhdistyksiksikään, eikä niillä ole yleensä nettisivujakaan. Tiedän useita ihmisiä, jotka ovat kertoneet käyvänsä tällaisissa yhteisöissä, mutta juuri muuta näistä yhteisöistä en sitten tiedäkään. Niitä toiminee kuitenkin monenlaisin kirkkokuntataustoin ja eri puolilla Suomea.
2 tykkäystä
Asuinpaikkakunnallani jaetaan jokaiseen huusholliin luterilaisen seurakunnan lehti ja se on oikein mukava asia. Joskus luen sieltä myös kuolleet, kastetut ja kuulutetut. Nyt toista kertaa huomasin avioliittoon kuulutetuissa naisparin, tai ainakin molemmilla oli naisoletetun nimi. Onko sukupuolineutraali avioliittoon vihkiminen luterilaisissa kirkoissa jo salamyhkäisesti muuttunut normaaliksi? Vai kuulutetaanko tässä naisparin siviilivihkimisen jälkeistä rukoushetkeä? Tai miksi yleensäkään naispari on kuulutettavien listassa? Olen hämmästynyt ja kummastunut.
1 tykkäys
Kuuluttaa voidaan kirkollisesti vihittävät tai siviiliavioliittoon vihittävät/vihityt jos pari niin haluaa. Se on eri asia kuin esirukouksessa tapahtuva rukous. Olen itse seurakuntaneuvostossa painottanut sitä, että esirukouksessa tulisi käyttää rukousta jossa rukoillaan vihittävien, mutta ei liiton puolesta. Kysymys jakaa seurakuntia, mutta kuulutuksissa on kuulutettava lain mukaan kaikki halukkaat, koska laki ei erikseen mainitse sukupuolta.
D
2 tykkäystä
Kiitos, taas opin uutta. Olen kuvitellut, että avioliittoon kuuluttaminen liittyy aina kirkolliseen vihkimiseen. Nyt voin poistaa hämmästyksen ja kummastuksen mielestäni
Uusimmassa Fides-lehdessä oli ilahduttava emerituspiispa Teemu Sipon SCJ haastattelu. Haastattelussa hän kertoo, ettei hän ollut ihan tyytyväinen oloonsa Freiburgin luostarissa. Hän kertoo myös, että häntä vaivasi “subjektiiviinen messunvietto”. Mitä subjektiiviinen messunvietto tarkoittaa? En valitettavasti ymmärrä.
Tarkoittaa mielestäni omien tunteiden ja mielialojen heijastamista jumalanpalvelukseen. Vai olenko ymmmärtänyt oikein?
Onkohan tässä taas jonkinlainen itä-länsi eroavaisuus? Tai todennäköisemmin ehkä minun tyhmyyteni, koska en edelleenkään oikein ymmärrä.
Tietenkin olemme aina yksilöitä ja siksi kokemus jumalanpalveluksestakin on subjektiiviinen. Minä olen kuitenkin ymmärtänyt, ettei oman tunnetilan tai kokemuksen pitäisi varsinaisesti näkyä ulospäin yhteisessä rukouksessa. Yksityinen rukous on tietenkin eri asia ja silloin omaa tunnetilaa ei ole tarpeellista salata. Siksi tämä ilmaus “subjektiivinen messunvietto” ihmetyttää minua. Tai ehkä sillä viitataan yksin toimitettavaan (vai kuuluko sanoa vietettävään) messuun? Muussa tapauksessa tulee mieleen jonkinlainen karismaattisuuteen viittaava messu. Ehkä tämä on vain kulttuurin ja kielenkäytön ero 
.
1 tykkäys
Subjektiivista ainesta jumalanpalveluksessa ovat esim virret, jotka kertovat runoilijansa mielialoista ja ns vapaat rukoukset. Tiukasti liturgiseen kaavan pitäytyvät liturgiset rukoukset ja hymnit ovat taas jumalanpalveluksen objektiivista ainesta. Itse olen ortodoksisessa ja katolisessa kirkossa pitänyt niiden objektivisuudesta. Ei sovi vaatia toisilta uskonnollisia tunteita tai tiukata keneltäkääm tämän hengellisistä kokemuksista. Tällaisen hurskauden ympäröimänä sielu lepää, on vapaa.
4 tykkäystä
Saksassa ollaan paikoin valitettavasti niinkin subjektiivisia, että jätetään osia messusta pois tai lisätään väliin jotain, tai sitten kehitellään omia sanamuotoja sinnekin, missä niille ei ole lupaa. Ihan yleistä siellä on esim. laulaa jokin virsi psalmin tilalla. Ehkä piispa Teemu tarkoitti jotain tuollaista.
2 tykkäystä
Tuo on mielenkiintoinen näkökulma. Mutta kummalla puolella ovea on ovenkahva näissä ikoneissa? Onko sillä hengellistä merkitystä?
Sisäpuolella. Kun Jeesus kolkuttaaa sydämen ovea, niin ihmisen on itse avattava se.
1 tykkäys
Ymmärrän, että ortodoksisen vastauksen kysymykseeni. Samoin varmaankin vastaisivat myös ns. vapaan suunnan kristityt. Myös luterilaisten joukossa varmaan on synergisteja. Itse tunnustuksellisena luterilaisena vastaisin, että ovenkahva on ulkopuolella. Yksin Vapahtaja avaa sen.
"Te ette valinneet minua, vaan minä valitsin teidät ja asetin teidät, että te menisitte ja kantaisitte hedelmää ja että teidän hedelmänne pysyisi: että mitä ikinä te anotte Isältä minun nimessäni, hän sen teille antaisi" (Joh. 15:16)
Mistähän moinen messukaavan lyhennys/muuttaminen johtuu?!? Ortodoksisella puolella taitaa olla saman tapaista yksityisyritteliäisyyttä, kun palveluksia lyhennetään mielivaltaisesti. Toimitetaankohan palvelukset täysimittaisina vain luostareissa?!?