Juu kyllä: 5. Moos. 21:17, Hes. 44:30, Joh. 8:58, 1. Tim. 2:13
Ensimmäisyys tarkoittaa Raamatussakin paremmutta sekä auktoriteettiasemaa. Ajatustapa on tasa-arvon vastainen. Tosin tässä kysytään viisautta, sillä Raamatussa myös usein ja vahvasti käännetään tällainen luonnollinen järjestys ylösalaisin: Ensimmäiset tulevat viimeiseksi ja viimeiset ensimmäisiksi. Pahnanpohjimmainen poika julistetaan kuninkaaksi isoveljiensä ohi. San Geranno sen ilmaisi viisaasti:
Täysijärkinen oli tuossa aiemmassa enemmän sellainen mallia kukaan ei halua tehdä niin pahaa sosiaalista itsemurhaa.
Itse tosin teen jatkuvasti, mutta en liene kauhean täysijärkinen.
En ole varma pitäisikö tämä olla muinaisessa “Jooga ja mindfulness”- ketjussa vai täällä, siirtäkää jos on tarpeen.
Sain jonkin aikaa sitten luettavaksi nipun vanhoja Hiljaisuuden ystävät ry:n lehtiä. Niitä selaillessa on tullut hämmästys ja kummastus, koska ainakin ortodoksin perspektiivistä ne vaikuttavat käsittelevän enemmän joogaa, mindfulnesia ja meditaatiota kuin kristillisyyttä. Miksi mennä merta edemmäs kalaan, kun kristillisyyden piiristä löytyy erilaisia tapoja rukoilla? Onko tarkoitus päästä lähemmäs Jumalaa ja pyhyyttä vai rentouttaa ja ilahduttaa ruumista?
En tarkoita loukata, en vain taaskaan ymmärrä.
Marginaaliporukan julkaisuja. Ei luterilaisuuden valtavirtaa. Omituisuuksia löytyy joka kirkkokunnasta.
D
Toisaalta ehkä marginaaliporukka, mutta ainakin osan kirkollista eliittiä suosima. Yhdistyksen puheenjohtajahan on Turun piispa Mari Leppänen: https://www.hiljaisuudenystavat.fi/hallitus-ja-vuosikokous/ Yhdistys saa jatkossa vielä lisää nostetta siitä, että Päivän tunnussanan julkaisu siirtyi sille Karjalan evankeliselta seuralta: https://www.hiljaisuudenystavat.fi/paivan-tunnussana/ Konsepti on onneksi niin vakiintunut, että tuskin saavat sitä ainakaan heti muutettua, mutta tulee niihin ainakin Leppäsen kirjoittama esipuhe.
Tämä on yksi ihmetyksen aihe lisää, samoin kuin sekin että ymmärtääkseni useampi pappi vetää “kristillisen joogan” ryhmiä seurakunnissa.
Mutta Diakoni on kyllä oikeassa, että kummallisuuksia löytyy kaikkialta (ja myös meistä jokaisesta).
Henkilökohtainen mielipiteeni hiljaisuuden ystävistä ja heidän asiastaan on se, että Jumala ei puhu hiljaisuudessa.
D
Oma kokemukseni Hiljaisuuden Ystävistä tulee professori Heikki Kotilan kautta, joka toimi aikoinaan sen toiminnanjohtajana. Itse liikettä en ole koskaan seurannut.
Pidin häntä hengellisenä ohjaajanani kuuluessani vielä luterilaiseen kirkkoon. Hieno mies, josta odotin Helsingin luterilaista piispaa vaikka minut oli jo liitetty Ortodoksiseen kirkkoon. Heikkihän oli suorittanut sivarin Uudessa Valamossa.
Ikuinen muisto!
Jooga on tosiaan rantautunut luterilaiseen kirkkoomme, myös kotiseurakunnassani. Hätkähdin taannoin tätä kun piispa Leppänen kutsui kirkkoa joogaavaksi.
https://www.piispamarileppanen.fi/kirjoitukset/joogaava-kirkko/
Oi voi voi… Piispa Leppäsen kirjoituksesta jäi sellainen mielikuva, että kirkon ja ilmeisesti Jumalankin tulee muuttua meidän toiveidemme mukaiseksi. Perinteisesti kai on ajateltu, että meidän ihmisten tulisi muuttua, muuttaa elämäämme Jumalan tahdon mukaiseksi 
Kyllä Jumala voi puhua hijaisuudenkin kautta niin kuin profeetta Elialle hiljaisessa tuulen huminassa. En kuitenkaan ymmärrä miksi luterilaisessa kirkossa rukoilemista usein kutsutaan “hiljentymiseksi.” “Herra minä huudan sinua, kuule minua”, sanotaan psalmissa.
Mitä Jumala puhui Elialle hiljaisuuden kautta?
-Kuului hiljaista huminaa, jossa Jumala oli
-Jumala sanoi, Miksi olet täällä Elia?
Jumala ei puhunut hiljaisuuden kautta vaan tuli paikalle hiljaisuuden/huminan saattelemana.
D
Eikös tuo kuitenkin ole sama asia? Jumala ei ollut myrskyssä eikä maanjäristyksessä, vaan hijaisessa tuulen virinässä.
Ei kai se miten joku tulee paikalle ole sama asia kuin se miten hän puhuu. Jumala puhui Elialle. Jumala ei ollut hiljaa.
D
Oletetaan, että ihminen on eronnut kirkosta ja sanoo ettei usko Jumalaan. Hän sairastuu vakavasti ja on jo palliatiivisessa hoidossa. Hänen puolesta rukoillaan paljon ja toivotaan, että hän kääntyisi Jumalan puoleen ennen kuolemaansa.
Onko niin, että mikäli suun tunnustus puuttuu, niin hän ei pelastu, vaikka muuten vaikuttaisi siltä, että hän ei enää olisi aivan ateisti? Toisin sanoen kuinka tärkeää on, että hän tunnustaisi ääneen, että Jeesus on Herra.
Jos suun tunnustus olisi se pointti, niin mykät eivät pelastuisi. Jokin mitä ihminen tekee tai jättää tekemättä ei vielä ratkaise asiaa suuntaan tai toiseen. Muutenhan pelastus olisi ihmisen teko.
On aina raskasta jättää joku Herran haltuun. Epävarmuus on meidän, ei Herran osuus.
D
Minä en pidä oletettavana ei-kristittyjen iankaikkista kidutusta tulikivijärvessä. Sellaista on vaikea pitää edes mahdollisuutena. Tarkka Kirjoitusten tutkiminen avaa asiaa.
Itse ajattelen evankeliumin positiivisessa valossa. Kaikki ihmiset tietävät kuolevansa, mutta ilosanoma tarjoaa erikoisen vaihtoehdon, joka on todellakin yliluonnollinen väliintuleminen.
Uskovat seivataan, ei-uskovat deletoidaan.
Ei todellakaan ole! Sen lisäksi, mitä @Diakoni edellä sanoi mykkien pelastumisesta, niin kiinnittäisin huomiota myös siihen, että Raamattua tulee tulkita kokonaisuutena, ja antaa sen ohjata yksittäisten kohtien tulkintaa. Raamatun peruslinja armosta ja Jeesukseen turvautumisesta pelastukseen riittävänä on aivan selvä. Ja etenkin jos usko syntyy niin viime metreillä, ettei sitä pysty enää mitenkään ilmaisemaan, on täysin selvää, että ilmaisemista ei silloin myöskään vaadita. Sen sijaan sellaisen ihmisen, joka uskoo ainoastaan täysin salaa vuodesta toiseen, on syytä tarkastella tilannettaan kriittisesti. Niin pientä ja salaista Jeesukseen turvautumista ei kuitenkaan voi olla, että se Jumalalta jäisi huomaamatta, vaikka ihmisiltä jäisikin.
En tiedä papeista, mutta joo, kristillistä joogaa tosiaan tarjotaan. En ole käynyt, mutta olen aiheesta lukenut. Ainakin osa näistä vaikuttaa olevan ihan oikeasti kristillistä toimintaa, jolla ei välttämättä ole kovinkaan paljoa tekemistä joogan kanssa. Jooga-nimellä ehkä houkutellaan sellaisista asioista kiinnostunutta kävijäkuntaa. Pitäisin silti parempana käyttää selkeämmin kristillisiä nimityksiä.
Tämä aihe kyllä jakaa kristittyjen parissa kovasti. Osalle jooga kaikissa muodoissaan on täysin ok, eivätkä ymmärrä ollenkaan miksi joku pitäisi sitä kristitylle sopimattomana. Osalle taas kaikki joogan nimellä mainostettava on automaattisesti epäjumalanpalvelusta sisällöstä riippumatta. Ja sitten kun esittää, että asia pikemminkin riippuisi siitä mitä jooga-nimikkeen alta missäkin tapauksessa löytyy, niin kumpikin edellämainittu porukka saattaa pillastua…
Jos ei-uskovat vain deletoitaisiin, niin sehän ei kuulostaisi yhtään hullummalta. Kuinka tarkkaan olet kirjoituksia tutkinut, kun olet tullut tämmöiseen tulokseen?