Kysy mitä vain liittyen uskontoon, kirkkoihin, seurakuntiin

Mulla on myös toive arkkuhautauksesta jos se on mahdollista, ja kuolinilmoitukseen Siionin kanteleen pätkä “Sen tiedän nyt vain, sen että armo riittää, Kristuksen verta siitä tahdon kiittää.” Elimet saa viedä, jos niistä on jollekulle iloa. Muuten tehkööt omaiset mitä tykkäävät.

Tämä on kyllä tärkeä pointti. Yleensä ainakin luterilaisessa kristillisyydessä opetetaan niin, että täysi-ikäisen ihmisen elämässä vanhempien kunnioittaminen ei merkitse kaiken tottelemista. Saa tehdä eri tavalla kuin vanhemmat haluaisivat. Kunnioittaminen on jotain muuta, se on asenne ja suhtautumistapa vanhempia kohtaan, ja mun mielestä myös tahtotila huolehtia tavalla tai toisella siitä, että vanhemmilla on asiat hyvin. Ajattelen myös niin, että kun molemmat osapuolet tietävät ettei vanhempi voi määräillä aikuista lastaan, tulee aivan eri tavalla tilaa myös kysyä vanhempien mielipidettä erilaisiin asioihin ja hyödyntää heidän pitempää elämänkokemustaan.

4 tykkäystä

Islamista ja kymmenestä käskystä vielä.

Tämän artikkelin mukaan kymmentä käskyä ei varsinaisesti opeteta, vaikka Koraaniin sisältyykin hyvin lähelle vastaavia kieltoja ja kehotuksia. Eivät nuo minun silmiini kyllä ihan samalta näytä, tai ainakin erot ovat kohtalaisen merkittäviä.

Tässä vielä islamilaisen uskonoppineen vertaileva kirjoitus aiheesta.

Mutta siis yhteenvetona on se, että Raamattua (johon 10 käskyä sisältyvät) pidetään korruptoituneena eikä sitä opeteta, vaan pidetään Jumalan ilmoituksena pelkkää Koraania, jonka tueksi kaivetaan tarvittaessa haditheja. Eikä kymmentä käskyä sellaisenaan löydy Koraanista.

3 tykkäystä

Tässä on vielä sekin twisti, että islamissa ei uskota varsinaisesti Raamattuun, vaan eri profeettojen saamiin kirjoihin. Mooseksella Toora, Daavidilla Psalmit ja Jeesuksella Evankeliumi jne. Toki sukua kristilliselle konseptille, mutta vähän eri.

1 tykkäys

Ei juutalaisuudessa kuten ei muhamettilaisuudessakaan uskota Jeesuksen olevan Messias, Kristus. Juutalaisuus on lakiuskonto ennen Kristusta ja islam lakiuskonto Kristuksen jälkeen. Kumpikin taho edustaa evankeliumin kannalta Jumalan ja kaikkien ihmisten vihollisuutta. Mutta ainakin juutalaiset ovat valinnan kannalta ja isien tähden rakastettuja, enkä rohkene riistää muslimeiltakaan heidän toivoaan Aabrahamille lausutun lupauksen tähden. Mutta tällä hetkellä ainoa relevantti pelastustie on nimenomaan kristinusko ja välimies Jeesus Kristus.

Ovatko päivän lukukappaleet pakollinen osa Suomen ev. lut. kirkon jumalanpalvelusta?

Olen luullut nimittäin, että ovat, mutta olin paikallisseurakunnan jumalanpalveluksessa, joka oli ns. pääjumalanpalvelus, mutta toteutettu “perheystävällisesti”, eli typistetty sieltä täältä. Itse näin perheellisenä pidän tällaisia typistyksiä aivan joutavanpäiväisinä ja ärsyttävinä, mutta aikataulusyistä ja ehkä osin ennakkoluulojani haastaakseni menin lapsineni sinne, onhan perheenisän huolehdittava siitä, että sunnuntai on kirkkopäivä. Ajattelin, että luetaanhan siellä ainakin Raamattua, jos ei muu puhuttelekaan.

Jumalanpalveluksen virret olivatkin hyviä, tosin ne olivatkin pyhän teemaan liityviä eivätkä lasten virsiä, jännä ratkaisu sinänsä, mutta sopi minulle. Sen sijaan yhtäkään Raamatun lukukappaletta ei luettu, ei edes evankeliumitekstiä. Saarna kyllä käsitteli tekstiä, joka liittyi pyhän aiheeseen, mutta se ei ollut tämän vuoden evankeliumiteksti ei sitäkään luettu, vaan referoitiin saarnassa valikoiduin osin. Tämä järkytti minua.

Kysynkin siis tietääkö joku, että eikö jumalanpalveluksessa olekaan pakollista lukea lukukappaleita? Ottaen huomioon sen, että luterilaisuus on perinteisesti pitänyt itseään sanan kirkkona tuo tuntui todella kummalliselta.

Saarna on pidettävä kirkkokäsikirjan määräämistä teksteistä.

Kirkkojärjjestys 3. luku 1§

Tuo pykälä ei itse asiassa määrää lukemaan tekstejä. Ainoastaan saarnaamaan niistä.

Kyllä evankeliumi pitäisi aina lukea.

D

5 tykkäystä

Pääjumalanpalveluksena voidaan käyttää perhemessun järjestystä, jossa VT ja UT lukukappaleet voidaan jättää pois. Silloinkin messussa tulee kuitenkin olla evankeliumi - sitä ei voi jättää pois. Kyllä tuo ratkaisu kuulostaa sellaiselta paikalliselta yksityisajattelulta, joka ei ole ok.

Tuossa tapauksessa olisin itse yhteydessä ensin seurakunnan kirkkoherraan ja sitten tarvittaessa piispaan. Jumalanpalvelusta koskevat kuitenkin tietyt vaatimukset, ja tuossa ollaan hyvin perustavanlaatuisen asian äärellä.

1 tykkäys

Tahtoisin kutsua seurakuntaani vieraaksi henkilön, joka osaisi puhua hyvin uushengellisyydestä, kuten joogasta. Kenen puoleen kääntyisin?

Kirkkokäsikirjan mukaan päämessussa pitäisi olla lähtökohtaisesti 2 lukukappaletta ja evankeliumi. Perhemessussa, jota voidaan myös viettää seurakunnan pääjumalanpalveluksena, pitäisi lukea vähintään evankeliumiteksti (tekstiä korjattu jälkikäteen, koska tekstissä oli virhe). Ensisijaisesti arkipäivien jumalanpalveluksiin tarkoitetussa viikkomessun kaavassa minimivaatimuksena on joko lukukappaleen tai evankeliumitekstin lukeminen. Vähintään 1 Raamatunteksti täytyy niissäkin kuitenkin siis lukea.

Jos mitään Raamatun tekstiä ei ole luettu, kyse ei ole ollut Suomen ev. lut. kirkon järjestyksen mukaan toteutetusta messusta.

Perhemessussa voi olla yksi lukukappale, mutta ei tarvitse olla yhtään - lukukappale on ordossa sisennettynä.

2 tykkäystä

Kiitos väärän käsitykseni oikaisusta.

1 tykkäys

Marjut Hovi tietää aiheesta paljon, mutta on hyvin tiukka.

Olisit järkyttynyt täällä vielä enemmän. Kyseessä ei ollut pääjumalanpalvelus, vaan seurakuntakodilla järjestetty. Erityisesti kutsuttuna kohderyhmänä oli seurakunnan muskarilaiset ja tilaisuuden kulku muistinvaraisesti suunnilleen seuraava:

-muskarilaisten ohuesti hengellinen lauluesitys
-alkusiunaus
-synnintunnustuslaulu
-erittäin vapaamuotoisesti ilmaistu synninpäästö
-kiitoslaulun säkeistö
-rukous
-laulu
-muutaman lauseen saarnantynkä tilaisuudelle valitusta teemasta, joka ei ollut sama kuin kirkkovuoden aihe, vaikka siihenkin lyhyesti viitattiin
-uskontunnustus (istuen, koska monilla oli vauva/taapero sylissä)
-laulu
-ehtoollisen käytännön ohjeet
-ehtoollisen asetussanat ja Isä meidän
-ehtoollisen vietto
-loppulaulu

That’s it. Tässä omalla tavallaan ärsyttävää on se, että näitä tällaisia järjestävä pappi on ihan selvästi uskovainen. Onpahan vain todella todella matalakirkollinen ja korostaa mutkatonta kotoisuutta. Minkäänlaista pyhyyden tuntua näissä tilaisuuksissa ei ole. En kuitenkaan millään haluaisi valittaa selvistäkään poikkeamista (ei liturgisia vaatteita! alkoholiton ehtoollisviini oli mustaherukkamehua!) meidän seurakunnan eettisesti liberaalille, mutta sakramenttiasioissa tarkalle vt. kirkkoherralle.

1 tykkäys

Tästä sanoisin kyllä ehdottomasti kirkkoherralle. Hänen tehtävänsä on huolehtia, että sakramentit hoidetaan oikein. Ei sekään nyt oikein oikein ole, jos ihmiset jäävät vaille Kristuksen ruumista ja verta.

Olisi minulla kyllä sanottavaa paljosta muustakin, mutta tuo nyt on ihan ehdoton minimi.

1 tykkäys

En tiedä onko liian hapokasta ja onko Petrillä aikaa, mutta…

Pastori Petri Hiltunen piti asiasta hienon luennon kirkkomme kesäjuhlassa

Jos Perusta-lehti tulee, niin 5/23 on asiasta hänen kirjoittamansa artikkeli. Lisäksi luterilainen.net sivustolla on Petrin kirjoittama teksti aiheesta.
Miten suhtautua uushenkisyyteen? - Luterilainen.netLuterilainen.net

1 tykkäys

Päivän aiheeseen liittyen, juhlistaako latinalainen kirkko Jumalanäidin temppeliinkäymistä?

1 tykkäys

On meillä tänään kalenterissa Autuaan Neitsyt Marian temppeliin tuominen, vapaaehtoinen muistopäivä.

1 tykkäys

Mitä tarkoittaa vapaaehtoinen muisto? Meillä se on yksi 12sta suuresta juhlasta, mutta liekö bysanttilainen paikallistraditio.

Se tarkoittaa, että pappi voi valita hetkipalveluksen ja messun kyseisen muiston mukaan mutta voi myös viettää arkipäivää tai votiivimessua.

Mutta nyt tarkistin, että on se sentään sittenkin pakollinen, eli on vietettävä tämän muiston mukaisesti liturgia tänään.

2 tykkäystä

Ihmettelinkin jo hetken, että miten tällainen juhlapyhä voi olla vapaaehtoinen. Sama kuin sanoisi, että joulu ei nyt kinostele. :grinning:

1 tykkäys

No ei nyt sentään :slight_smile: Lännessä tämä päivä ei ole koskaan ollut juhlapyhä, parhaimmillaan luokassa duplex maior.

1 tykkäys