Kolminaisuuden teot ulos päin ovat jakamattomia. Luomisessa toimi siis Isä, Poika ja Pyhä Henki. VT:ssä Jumala viittaa aina Kolminaisuuteen.
Kyllähän on vahvasti jaettu teologinen näkemys, että ihmisen alkuperäinen uskonto oli yksijumalaista ja monien jumalien palvonta on tullut myöhemmin sen sijaan.
Ajattelisin, että erilaisten luonnonilmiöiden jumalistaminen, vainajien palvonta, sankarien ja kansanjohtajien korottaminen jumaliksi ovat syntyneet eksytyksessä ihmisen vaipuessa syvemmälle lankeemukseen ja etääntyessä luonnollisesta ja alkuperäisestä ymmärryksestä. Onhan monoteisimi asia, joka on myös loogisesti selkeää ja kaikkien käsitettävissä oleva asia.
Olen miettinyt, että luonnossa voi olla todellakin olemassa erilaisia henkiä, pahantahtoisia tai jopa sellaisia näkymättömiä, jotka eivät ole varsinaisesti sellaisia, vaan olemassa, kuten näkyvätkin olennot. (voisiko olla näin?) Ja jos sellaisiiin aletaan kiinnittää huomiota, ne voivat aktivoitua. Siksi ihmisen ei tule pyrkiä mihinkään kontaktiin niiden kanssa.
Jeesus ilmestyi ylösnousemuksen jälkeen opetuslapsilleen ja hänellä oli edelleen kädet ja jalat lävistettyinä. Olen kuitenkin siinä uskossa, että tavallisella ihmisellä ylösnousemuksen jälkeen on ehjä ruumis (en tykkää keho-sanasta). Vaikka olisi suorastaan silppuuntunut tai kalat olisivat syöneet ruumiin, niin ylösnousemuksen jälkeen on kaikki kunnossa.
Miten tämä on selitettävissä, mikä logiikka tässä on?
Nämä olivat todistuksena siitä, että hänet oli ristiinnaulittu ja sovittanut syntimme. Ilman niitä kyseessä olisi ollut valhejeesus. Uskon itsekin, että ylösnousemuksen jälkeen ruumis on täysin terve riippumatta siitä, missä kunnossa se on ollut. Ehkä Jeesus oli ainoana poikkeus merkkien tähden, tai vasta Taivaassa kokonaan ilman haavoja., en tiedä.
Mulla on intuitiivinen käsitys että tämä Jeesuksen esiintyminen ylösnousseessa, mutta ei vielä kirkastetussa, taivaaseenastuneessa, ruumiissa on välivaihe mitä yleisessä ylösnousemuksessa ei tapahdu. Jeesuksen kuoleman yhteydessä nähtiin sekin, että kuolleet tulivat ulos haudoistaan ja heidän nähtiin kävelevän meidän keskellämme.
On toki mahdollista että yleinen ylösnousemus alkaa näin mutta lopulta heidät otetaan taivaaseen ja heidän ruumiinsa muuttuu kirkastusruumiiksi.
Uskon siis että koska Jeesuksen pelastustyö on nyt valmis, yleisen ylösnousemuksen lopputulos on kirkastusruumiiseen ylösnousseet ihmiset.
Jumala yksin tietää.
Edit. Korjasin typot. Edelleen liian isot sormet puhelimeen.
Vielä Ilmestyskirjan näyssäkin Karitsa on “ikäänkuin teurastettu” (Ilm.5:6). Ehkäpä Kristuksen sovituskuolema on sillä tavalla merkityksellinen, että sen pitää olla näkyvillä vielä taivaassakin. Yhdyn edellisiin kirjoittajiin siinä, että emme voi tietää tällaisia asioita varmuudella.
Opetuslasten oli helppo tunnistaa Jeesus tämän haavoista ja siitä miten hän aterioi heidän kanssaan. Ihminen on elävää historiaa. Tapasin äsken kirkon aulassa ihmisen jota en ollut nähnyt 30 vuoteen. En tunnistanut häntä aluksi vasta kun hän sanoi kuka on. Ja sitten muistin hänet, mutta edelleen sellaisena kuin hän oli 30 vuotta sitten.
Ihminen joka tapasi Jeesuksen ennen tämän kuolemaa tunnisti Jeesuksen jostakin muusta. Ihminen joka näkee kalojen syömän ruumiin, tunnistaa ihmisen kalojen syömänä ruumiina, jos ei ole ennen tavannut häntä. Me identifioidumme elämämme eri vaiheissa eri tavalla eri ihmisille. Ihminen joka tapasi minut lapsena ei välttämättä tunnista minua aikuisena välittömästi. Vasta kun puhun ja sanon minä se olen, minut tunnistetaan. Tänä päivänä tunnistan Kristuksen leivässä ja viinissä.
Ehkä taivaassa olemme tunnistettavissa kaikissa elämämme vaiheissa samaksi ihmiseksi. Haavoilla tai ilman, kalojen syömänä mössönä tai kaikkine hetkinä ennen sitä. Leipänä ja viininä ja samalla Kristuksena kaikkina Hänen elämänsä hetkinä.
Saksalainen teologi Ulrich Bach, itse vammainen, sanoi jotenkin että ajatus siitä, että taivaassa olisimme ruumiillisesti virheettömiä, tarkoittaa sitä että ruumiillisuutemme on jotenkin vajavuuksien kanssa myrkkyä Jumalalle. Että taivas on vain virheettömien paikka.
D
Varmaan kaikki muut tiesivätkin, paitsi minä, että tämä olikin myös tämän sunnuntain jumalanpalveluksen evankeliumitekstin aiheena. Minäkin huomasin sen äsken kirkossa, jossa oli taas Harrilla hyvä saarna aiheesta.
Itse olen nähnyt kolminaisuuden heti Raamatun kolmessa ensimmäisessä jakeessa:
“Alussa loi Jumala taivaan ja maan. Ja maa oli autio ja tyhjä, ja pimeys oli syvyyden päällä, ja Jumalan Henki liikkui vetten päällä. Ja Jumala sanoi:” (1.Moos 1-3)
Äskettäin tuli mieleeni, että olikohan Jumalan Sana toiminnassa myös silloin, kun Jumala sanoi:
“Kirottu olkoon maa sinun tähtesi.” (1.Moos 3.17)
Ja selittääkö tämä mitään:
“Herra katui tehneensä ihmiset maan päälle.” (1.Moos 6:6)
Ruumiilliset vajavuudet ja puutteet, vanhuuden ja tautien runtelemukset ja sellaiset, ovat kuitenkin synnin tuottamia ja seurauksia. Morsiamessa ei kuitenkaan ole ryppyä, ei tahraa, kuten apostoli opettaa. Taivaassa on kaikki tehty uudeksi. Siksi onkin niin, että taivaassa ihmisyytemme on täydellisessä tilassa, ruumis ja sielu terve ja täysissä voimissa, Tuomas A. sanoi, että kaikki ovat kolmikymppisiä.
Ei se ole sama asia kuin että amputoidun käden tilalle kasvaa uusi käsi. Uutta sen sijaan voi olla se, että mitkään fyysiset heikkoutemme ja vajavaisuutemme eivät ole este lähimmäisen ja Jumalan rakastamiselle.
Taivaassa ollaan kauniita ja rohkeita? Kuulostaa ihan Jehovan todistajien lehtisten kansikuvalta.
Minulla on kehitysvammainen veli. Tuleekohan hänestäkin sitten ei-kehitysvammainen.
D
Eikös s asia ole tässä hyvin sanottu. Enempää meidän ei tarvinne tietää.
- Kor. 15:35-50: “Joku ehkä kysyy:»Millä tavoin kuolleet herätetään? Millainen ruumis heillä silloin on?» Mikä järjetön kysymys! Eihän se mitä kylvät tule eläväksi, ellei se ensin kuole. Ja kun kylvät, et kylvä tulevaa kasvia vaan pelkän siemenen, vehnänjyvän tai jonkin muun kasvin siemenen. Mutta Jumala antaa sille sellaisen varren kuin hän on nähnyt hyväksi, jokaiselle siemenelle sellaisen kuin sille kuuluu. Ei kaikkien elollisten ruumis ole samanlainen, vaan ihmisellä on oma ruumiinsa, nelijalkaisilla omansa, linnuilla omansa ja kaloilla omansa. On taivaallisia ja maallisia ruumiita, mutta taivaallisten loisto on aivan toisenlainen kuin maanpäällisten. Auringolla on oma loistonsa, kuulla omansa ja tähdillä omansa, ja toinen tähti loistaa toista kirkkaammin. Samoin tapahtuu kuolleiden ylösnousemuksessa. Se, mikä kylvetään katoavana, nousee katoamattomana. Mikä kylvetään vähäpätöisenä, nousee kirkkaana. Mikä kylvetään heikkona, nousee täynnä voimaa. Kylvetään ajallinen ruumis, nousee hengellinen ruumis. Jos kerran on olemassa ajallinen ruumis, on myös hengellinen. Onkin kirjoitettu:»Ensimmäisestä ihmisestä, Aadamista, tuli elävä olento.» Mutta viimeisestä Aadamista tuli eläväksi tekevä henki. Ensimmäisenä ei siis ole hengellinen vaan ajallinen; vasta sen jälkeen tulee hengellinen. Ensimmäinen ihminen on maallinen, maasta lähtöisin, toinen ihminen on taivaasta. Millainen tuo maallinen ihminen oli, sellaisia ovat kaikki maalliset ihmiset, ja millainen tuo taivaallinen ihminen on, sellaisia tulevat olemaan taivaalliset ihmiset. Ja niin kuin me nyt olemme maallisen ihmisen kaltaisia, niin me tulemme kerran taivaallisen ihmisen kaltaisiksi. Sen sanon, veljet, ettei liha ja veri voi saada omakseen Jumalan valtakuntaa ja ettei katoava voi saada omakseen katoamattomuutta.”
Kuka ja minkälainen tyyppi Suomen Siionissa on Osmo Pöysti?
Susanna Peltosesta
seurakuntalaisessa.
Ihan asiallista tekstiä sinänsä, mutta vähän ihmettelen seuraavaa:
Hän muistuttaa, että lähetys ja sananjulistus kuuluvat yhteen. Sanaa julistaessa kerrotaan myös lähetystyöstä.
Eikö lähetystyö ole nimenomaan sananjulistusta ja siihen sitten kuuluu myös taloudellinen apu, koulutus, sairaanhoito ym.
Tarkoittaa varmaan täällä Suomessa pidettäviä lähetystilaisuuksia, joissa on raamattuopetuksen ohella lähetyskohteista asiaa ja vieraita. Sinänsä olen hyvin tyytyväinen tuohon nyt aloittaneeseen Sansan hallituksen uuteen puheenjohtajaan, joka vaikuttaa ihan asialliselta verrattuna edelliseen.
Ahaa, no tämä selittääkin tilanteen. Vähän ihmettelin, koska kyseessä oli Sansan työntekijä.
Suomen Lähetysseurasta minulla on tullut semmoinen käsitys, että heidän työnsä on lähestulkoon pelkkää kansainvälistä diakoniaa.
Sama mielikuva. Ote julistustyöhön kotimaassa on myös ohut. Jotenkin jännän hyvin kuvattu kahdelLa sanalla tuo “kansainvälistä diakoniaa”.
Onto kukaan sattumalta kuullut Suomessa järjestettävistä assyyrilaisista liturgioista? Kiinnostaisi käydä kylässä nestoriolaisilla ja taatusti joku joskus jossain on järjestänyt.
V. 626:3.
Siellä helkkyy mykkäin kieli,
kuulee korvat kuurojen,
selkeääpi synkkä mieli,
rammat hyppää riemuiten.
Oi, jos sinne minäkin
murheen maasta pääsisin!
Siellä ruumiit aivan uudet,
puhtaat, kirkkaat kokonaan,
tänne jäävät vajavuudet,
synnin arvet päälle maan.
Oi, jos sinne minäkin
murheen maasta pääsisin!
Kaikki ne asiat, jotka ovat syntiinlankeemuksen seurauksia, ovat jääneet pois. Jeesus muuten paransi ihmisiä, esimakuna taivaasta. Kirkastetut ruumiit ovat sellaisia, jotka ovat vapaita lankeemuksen seurauksista.
Kysyiyin katolisilta jäseniltä, tai muilta tietäviltä.
Mietin, mikähän mahtoi olla se vanha katekismus, jota luin aikoinaan koululaisena. Se oli koulun kirjastossa, mutta on poistettu sieltä, joten tietoa ei sieltä voi saada. Oli siis vanha kirja. Tilasin Katolisen katekismuksen, josta oli uusintapainos otettu, vuodelta 1953. Tuo se ei kuitenkaan ollut. Opiskelijakirjastossa löysin joskus yhden vanhan katolisen katekismuksen, Viktor Pietkiewiczin laatiman, mutta sekään se ei ollut. Tiedän myös, että Hammerfestissa on Polarmissionin toimesta tehty katekismus joskus 1800-luvulla, mutta ei tuostakaan ole kysymys. Mikä vanha katekismus siis saattaisi olla kyseessä?