Nyt on ollut Berliinissä jokin kansainvälinen kristittyjen johtajien kokous, jonka alkusanat lausui Franklin Graham, mukana Räsänen ja Nummela, en tiedä ketä kaikkia. Mitenkähän on valikoitu osanottajat ja kenen toimesta?
Billy Graham Evangelistic Association (BGEA) järjesti noin viikko sitten European Congress on Evangelism -konferenssin Berliinissä. BGEA lähetti kutsuja 57 maahan ja kaiketi myös valitsi, kenet kutsui.
Ensin mainittu ei lukeudu johtajiin ja en keskustele siitä. Eikö tosiaan kuin kaksi Suomesta? Molemmilla KL-kytkös.
Jos tarkoitat Niilo Räsästä, niin onhan hän Kansanlähetysopiston johtaja tai rehtori, miten vain.
Evankelikaalit kutsuvat toisia evankelikaaleja.
Oletin Päiviä, taitaa olla puolisonsa. No tuo muuttaa asian.
Tunnettuahan on, että idän kirkoissa tehdään pyhä ristimerkki eri tavalla kuin lännessä. Mistähän johtunee, että myös suitsuttamisessa on eroja?!? Tämän huomasi hyvin paavi Franciskuksen hautajaisissa. Latinalainen kardinaali piti suitsutusastiaa/ kadilaa niin, että nosti sitä ylöspäin, tarttui toisella kädellä ketjun puolivälistä ja teki heiluri liikettä. Kun tuli idän katolisen kirkon piispan vuoro (taisi olla joku patriarkka), hän heilutteli kadilaa ketjun pään kädensijasta niin että ketju oli suorana koko pituudeltaan. Eli kadilaa pääsi tekemään paljon laajempaa liikettä suitsutettaessa. Tästä suitsutustavasta ovat jotkut ortodoksiset papit tehneet ihan taidetta. Muistan Valamosta 80-luvulta, kun venäläinen pappismunkki Vikenti heilutteli kadilaa laajoissa kaarissa milloin eteen- milloin sivullepäin..
En ole kadilankäyttäjä, mutta uskoisin, että meillä ortodokseilla tuo perustuu perinteeseen. Yritän muistaa kysellä, miten suitsuttamista opetetaan - vai opetetaanko. Jotkut papit suitsuttavat aika varovasti. Sen sijaan esimerkiksi Uspenskissa ylidiakonilla on tuollainen vanhan, ilmeisesti katedraalikäytännön, suitsutusapa. Athokselta muistan, kuinka - varmaankin munkkidiakonit sitten - ovat niin taitavia, että kirkkosalia suitsuttaessa kadila käy aivan nenän edestä.
Tehtiin muuten aiemmin lännessäkin samalla tavalla kuin idässä.
Myöhemmästä lännen historian perinteestä en sitten tiedä.
Ja idässä taas kahdella sormella ennen Nikonin uudistuksia.
Liekö tuo wenäläinen paikallisperinne vai vanhempi tapa. ![]()
En tosin tiedä, onko asialla kauheasti väliä. Pääasia lienee, että ristinmerkkiä tehdään.
Pitääkö “go woke, go broke” -iskulause muka paikkaansa?
Mikäli pitää, eikö se tarkoita sitä, että monet nyt Pride-väreihin sitoutuvat yritykset ja järjestöt ovat haihattelevia typeryksiä - tai kenties toimijoita, jotka laittavat eettisyyden voitontavoittelun edelle? Itse en usko kumpaankaan, vaan ennemmin siihen, että iskulause on pienen vähemmistön toive. Liputuksen kannattajia on vähintään yhtä paljon. Lisäksi suuri valtavirta tuskin kiinnostuu asiasta puoleen taikka toiseen. Enpä ole itsekään jaksanut boikotoida saati murehtia esim. ajankohtaista Pride-näkyvyyttä, vaikka liikettä vastustankin. Vai olisiko woke-vastaisuus rantautumassa Suomeenkin muutaman vuoden viiveellä, jolloin yritykset laskelmoivat Pride-lipun alas salosta?
Suomessa larppausta. Mutta kaipa se Ameriikoissa voi pitääkin paikkansa, jos identiteettipolitiikkaa on muotia.
Kyllä woke-vastaisuudesta on nyt jo merkkejä. Isoja organisaatiota jäi esim. Helsinki P… -jutusta pois.
Osa käsittääkseni on poliittisia toimijoita.
Helsingin srk-yhtymä porskuttaa mukana. ![]()
Juu. Viestejä Twitterissä. Keskimäärin kukaan ei ole kuullutkaan asiasta.
Minusta tuntuu, että pahin hössötys tällä saralla on mennyt jo meilläkin pois muodista. Toki tullaan vähän suurta maailmaa jäljessä.
Sama tuntuma ollut itselläkin. Menee varmaan tovi ja kukaan ei enää muista asiaa.
Tyttäreni valmistui isoseksi toukokuun lopussa. Tietenkin menin kirkkoon seuraamaan tilannetta. Messun alkupuolella minusta alkoi tuntua erikoiselta. Ihan mitenkään pyytämättä tai erityisen tunnelman takia.
Tunnetta on vaikea kuvailla, mutta sanoisin että kyseessä oli joko Pyhä Henki tai sitten ihan spontaanisti tullut suggestiokokemus.
Oudon tuntemuksen - joka kesti joitakin minuutteja - lisäksi mitään muita vaikutuksia ei ollut. Eli samat krempat kropassa ja mielessä kuin aina ennenkin…
Ota nyt tosta selvää… mutta kirkko on ainoa paikka, jossa tuollaiselta koskaan on tuntunut ja vuosikymmeniin ei ole mitään vastaavaa ollut.
Samanlainen tuntemus minulla yli 40 vuotta sitten Kanarialla vanhassa kirkossa vuoristokylässä. Sen verran vaikuttava se oli, että vielä vuosia jälkeenpäin matkustin sinne vartavasten pariin otteeseen vieraillakseni tuossa kirkossa, mutta se ihme tapahtui vain ensimmäisellä kerralla.
Ota tuosta kiinni, ehkä Jumala puhuu tai kutsuu. ![]()
![]()
![]()
Menemme naisystäväni kanssa kirkkoon kesän aikana. Kerroin hänelle asiasta tietenkin heti.