Takerrun nyt kenties lillukoihin, mutta kyllähän tuo lainaus jossakin määrin voisi olla liputtamisen arvoinen juttu, koska tuohan rikkoo foorumin periaatetta noudattaa asiallista ja kohteliasta kieltä. Ainakin ennen sitä vaadittiin kaikilta kirjoittajilta ja joka suuntaan. Siinähän sanotaan lähes suoraan että ateisti ei ole rehellinen eikä älykäs. Mutta otin tuon kuitenkin huumorilla vastaan ja koska se ei näyttänyt saaneet yhtään tykkäystä niin ehkä sen provokatiivisuus ja epäasiallisuus myös kristittyjen kirjoittajien toimesta huomattiin.
2 tykkäystä
Itse suvivirsikohuun pitäisin hyvänä ehdotuksena erään tutuntutun papin ehdotusta että lauletaan suvivirrestä vain ensimmäinen säkeistö jossa ei ole kuin yksi uskonnollissävyinen sana mutta senkin voi tulkita hyvin vapaamielisesti eli nyt siunaustaan suopi taas lämpö auringon. Siinä säkeistössä kaikki siis voittaisivat.
Jos ateisti on ihminen joka ei usko mihinkään Jumalaan/ jumaliin ( tämä taitaa olla se sanakirjamääritelmä), niin herra eduskunnan puhemies on ateisti.
Sillä määritelmällä minäkin olisin ateisti. Koska en usko jumaliin. Yhteen Jumalaan uskon, muihin en.
2 tykkäystä
Saivartelun puolelle meni.
Yhteen Jumalaan, mihin vaan, tai moniin riittää.
1 tykkäys
En tarkoittanut tätä saivarteluna. Varhaisia kristittyjä luonnehdittiin muiden toimesta toisinaan ateisteiksi, koska nämä kielsivät yhteiskuntiensa monet jumalat. Itse miellän ihan aktiivisesti itseni ateistiksi muita jumalia kohtaan kuin sitä yhtä, johon uskon. Polyteismi on ihan erilainen maailmankatsomus, etenkin sellaisissa muodoissa, joissa ei olla ateisteja suhteessa uusiin esiteltyihin jumaliin, vaan voidaan uskoa suureen määrään jumalia.
Lieneekö sellaista ihmistä kuitenkaan olemassa, joka uskoisi ihan joka ikiseen jumalhahmoon, joka jossain uskonnossa on joskus esiintynyt? Tällöin polyteistikin olisi ateisti siinä mielessä, että ei usko joihinkin jumaliin.
1 tykkäys
Polyteisti uskoo kuitenkin jumaliin, vaikkei joka ainoaa asiaa erillisenä jumalana pitäisikään, jolloin jumaliin uskomisen määritelmä kuitenkin täyttyy.
Jos mennään historiaan, niin Roomasta löytyy vieläkin turistinähtävyytenä mm. Pantheon, joka alun perin oli “kaikkien jumalien temppeli”. Antiikissa oli sellaistakin ajatusta, että jumalista muodostuu yhteisö keskenään, ja monesti mahdollisesti usko kohdistui jollain tavoin tällaiseen jumalten yhteisöön, ja asiakohtaisesti käännyttiin sitten eri jumalien puoleen. Pantheon-rakentamisessa ajatus oli ehkä, että saman temppelin seinien sisälle saataisiin koko jumalten yhteisö, eräänlainen jumalallinen supermarket.
Rooman valtakunta, jossa kristinusko syntyi ja levisi, oli monin tavoin polyteistinen. Niitä, jotka eivät uskoneet keisarikulttiin liittyviin jumaluusväittämiin, kutsuttiin nimellä a-theos, eli ateisteiksi. Kristityitä luonnehdittiin toisinaan myös näin. Aikansa polyteistit pystyivät sisällyttämään uskoonsa tai käytännön toimiinsa myös keisarikultin jumaluusnäkökohtia, mutta kristityiden yksijumalainen maailmankatsomus oli suorassa konfliktissa polyteistiseen maailmankatsomukseen linkittyneen keisarikultin jumaluususkomusten kanssa. Sen selittäminen oli Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen toisinaan työlästä ja vaikeaa aikalaisille etenkin ennen Konstatinukseen liittynyttä käännettä, että miten voi uskoa johonkin Jumalaan tai että uskooko silloin ylipäätään tosiasiassa Jumalaan, jos ei usko Rooman valtakunnan jumaluuksiin.
Itse en ole agnostikko suhteessa muihin jumaluuksiin, vaan koen olevani siltä osin nimenomaan ateisti. En vain totea, etten sellaisista tiedä, vaan kiellän ne. Puhdasoppisesta agnostikosta poikkean molempiin suuntiin kun sekä uskon yhteen Jumalaan että olen myös ateisti muiden suhteen.
Ohjeet eivät ole Suomen lain mukaan säännöksiä (vrt. Perustuslaki, 2 §, 107 §). Julkisen vallan pitää noudattaa lakia. Ohjeiden noudattaminen on lähtökohtaisesti vapaaehtoista. Niissä voi olla monia hyviä käytäntöjä, mutta ohjeet eivät käy läpi samanlaista tarkistusprosessia kuin esimerkiksi lait käyvät, eikä niillä ole kansanvaltaista pohjaa, jos ne eivät ole käyneet minkään demokraattisesti valitun toimielimen hyväksyttävänä. Jotkut viranomaiset tulkitsevat ohjeita kuin ne olisivat sitovia, mutta ohjeilla ei itse asiassa ole sellaista luonnetta. Nyttemmin jo lakkautetun AVI:n aiempi ratkaisulinja on voinut monesti perustua siihen, mikä on ollut suositeltavaa, sillä sen rooli ei ole ollut tuomioistuimen tyyppinen, ja jos tuo viranomainen on perustanut puolestaan ratkaisunsa AVI:n “oikeuskäytäntöön”, mitä ihmettä sellainen ilmaisu tarkoittaakaan kun ei AVI oikeuskäytäntöä luo, kyseisen lautakunnan lähteiden käytössä on voinut olla vinouma. Poikkeaminen jonkun viranomaisen tekemistä ohjeista tai suosituksista ei tarkoita automaattisesti poikkeamista julkisen vallan lakiin perustuvista velvoitteista.
Sekä Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunnan puheenjohtaja että asiassa esittelijänä ollut kieltäytyivät kommentoimasta asiaa lehdistölle. Normaalisti puheenjohtajat kommentoivat asioita lehdistölle. Lautakunta nimesi yhteyshenkilöksi asiaa kommentoimaan lehdistölle jostain syystä lautakunnan rivijäsenen, erään Itä-Suomen yliopiston mm. sosiaalioikeuteen ja perustuslakiin erikoistuneen yliopistonlehtorin, joka kategorisoidaan oikeustieteilijöistä usein poliittista vasemmistoa lähellä olevaksi. Hän oli ollut mukana tekemässä Suvivirsiratkaisua. On sivusta seurattuna vaikuttanut siltä, että häntä ei ole monissa asioissa perustuslakivaliokuntaan asiantuntijaksi yhtä paljoa kutsuttu tällä hallituskaudella kuin mitä toisenlaisen puoluekokoonpanon aiemman hallituksen kaudella oli - mahdollisesti siksi että nykyisen perustuslakivaliokunnan linja saattaa erota siitä, mitä hän saattaisi lausua. Palkkatyössä päätoimisesti työskentelevät esittelijäthän kuitenkin ratkaisut normaalisti kirjoittavat ja niiden perustelut kehittävät, eivät luottamushenkilötyyppiset sivutoimiset lautakuntien rivijäsenet, jotka ovat lähinnä linjaa tarkistavassa roolissa. Jos esittelijä ei halua asiaa kommentoida julkisuuteen, kuten usein ei halua, luontevin kommentoija olisi ollut puheenjohtaja.
Opetushallituksen tai jonkin tasa-arvovaltuutetun ohjeet eivät voi missään tilanteessa ajaa Perustuslakivaliokunnan linjausten yli.
Käytännössä asia ei mene noin. Eivät ohjeiden käyttäjät yleensä tunne kaikkia asiaan liittyviä lakeja, saati perustuslakivaliokunnan linjauksia. Virallisestihan asia menee niin, että ohjetta ei ole syytä noudattaa siltä osin kuin ohje on lainvastainen, ja silloinkaan ohjeita ei ole pakko noudattaa, jos ohje on lain mukainen, mutta määrää enemmän kuin laki. Mutta eivät ohjeiden käyttäjät usein tunne lakeja, saati ole perehtyneet normihierarkiaan, ja kaikkiin mahdollisiin oikeustapauksiin asioihin liittyen, joten ei heillä ole yleensä kykyä arvioida sitä, mikä vaatimustaso oikeasti on, ja mikä taas on toivomustasoa ja ohjeen laatijan omaa tulkintaa. Jolloin moni muukin viranomainen kuin ohjeen antaja saattaa olettaa, että ohje on yhdenmukainen lakisääteisten vaatimusten kanssa - mitä se ei silti välttämättä ole. Ohjeissa olisi hyvä erotella, että mikä siinä kerrottu on lakisääteisestikin pakollista, ja mikä taas lähinnä suositeltavaa, mutta usein sitä erottelua ei lukijalle tehdä.
Perustuslakivaliokunnan tekemät kirjaukset valiokunnan muistioihin ja lausuntoihin eivät ole laintasoisia, vaan lain tulkintaa ohjaavaa aineistoa. PL 107 § ei tarkalleen ottaen siksi koske perustuslakivaliokunnan kannanottoja, vaan sitä, mitä laeissa on säädetty. Tarkalleen ottaen kyseistä pykälää, joka kieltää alempien normien soveltamisen, jos ne ovat ristiriidassa ylempien normien kanssa, ei sovelleta ohjeisiinkaan, koska ne eivät ole säännöksiä. Mutta sen tyyppinen vaikutus seuraa kuitenkin silti, koska lain mukaan viranomaisten tulee aina noudattaa lakia, mutta ohjeita ei ole määrätty noudettaviksi vastaavalla tavalla, jolloin ohjeet ovat käytännössä säädöksiin nähden väistyvässä asemassa prioriteetiltaan. Toki käsitys siitä, mitä laissa on säädetty, voi riippua välillä aika paljonkin välillä siitä, mitä valiokunta on ohjeistanut sen tulkinnasta.
1 tykkäys
Aurinkoakin on palvottu epäjumalana. Kyllä tämä olisi parempi:
Jo joutui alkuräjähdys ja evoluutio suloinen, kauniisti joka paikkaa koristaa taustasäteily kosminen.
https://uskojarukous.fi/t/omituisia-huvittumisen-aiheita/151/5413?u=fratres
1 tykkäys
Huomauttaisin, että tokihan tuo koskee myös uskovia, sillä heidänkin tulisi ainakin jossakin määrin olla agnostikkoja - koska hekään eivät tiedä vaan uskovat. Tätä tarkoitan älyllä ja rehellisyydellä tässä yhteydessä.
Mutta opetushallituksen ohjeethan viittaavat perustuslakivaliokunnan lausuntoihin.
Juridisestihan on ilmeisen tahallista, ettei perustuslaille ole yhtä tulkitsijaa. Tuomioistuimet, käytännössä KKO ja KHO, voivat jättää lain noudattamatta jos se on ilmeisesti vastoin perustuslakia.Valiokunnasta on jo mainittu. Oikeusasiamies ja oikeuskansleri antavat lausuntoja, ja sitten on näitä lautakuntiakin vielä.
Ja on tietysti selvää, että ihmisten toimintaahan tämäkin on, ja myös tuomarien ym. toiminnassa voi olla eroja siinä mihin suuntaan painottaa mitäkin pykälää.
Jos otetaan järki päähän eikä valittaminen valittamisen ilosta, niin eikö kanta suomalainen tiedä, että koulun päättäjäisissä lauletaan Suvivirsi, oli muistettu ilmoittaa tai ei, tyhmää.
Jos tosissaan ei halua / kestä kuulla, niin aina voi tukkia korvansa, poistua salista. Virren aloituksesta on hyvin aikaa tehdä tämä.
(Sain kiirastorstaina mieheni tulemaan kirkkoon sisälle eikä jäämään autoonsa istumaan. En huomannut ennen kuin lopuksi, että oli tahallaan jättänyt kuulolaitteen kotiin. Selitin ympärillä oleville parhain päin, että ei vaan kuule. Jos olisin ymmärtänyt tahallisuuden heti, olisin kyllä sanonut, että on tylsistynyt ja syvästi dementian vaivaama. Itse jäin takapenkille muistamatta, että vasta kolmannelta penkkiriviltä näen virsien numerot, sain siihen runsaasti apua vanhana ja silmät näkyen sairaana. Kiitos siitä viiskymppisille naisille.
Miehenikin olisi kannattanut kuulla, kun kävi kotona ilmi, että kastettu, rokotettu ja ripitetty aikoinaan pystyy unohtamaan lähes kaiken.
Kristinusko on inklusiivinen uskonto, sen tarkoituskin on kaikkien kuultavaksi eikä Suomi voi olla sellainen maa jossa se kielletään jossakin lailla tai lakkaa olemassa kristillinen, vapaa maa. Kyllä moni pakko uskonto astuu tällöin tilalle, eikä mitään voi. Tämmöinen tapaus valituksineen on jo vähän kristinuskon kriminalisoimiseen pyrkivää. Kristillisessä maassa kristinuskolla tulee olla etuoikeuksia, se on demokratiaa silti.)
3 tykkäystä
Kun perustuslaki koskee “jokaista”, niin vastaavasti jokainen on väistämättä myös sen tulkitsija. Toiset vaan ovat arvovaltaisempia arvioimaan asiaa kuin toiset. Viime kädessä esimerkiksi joka ainoa viranhaltija voi tehdä tulkintoja myös itse. Esimerkiksi kielto soveltaa perustuslain ja muiden lakien kanssa ristiriidassa olevia alempia säännöksiä koskee lain mukaan kaikkia viranomaisia, ei vain tuomioistumia. Peruskoulun opettajatkin kunnissa ovat viranomaisia toimiessaan virassa, jonka kriteerin täyttävät myös viransijaiset. Opetushallitus on myös viranomainen. Myös vaikkapa Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta on viranomainen. Käytännössä jokainen virassa oleva opettaja tuskin tekee tällaista punnintaa, mutta periaatteessa Suomen oikeusjärjestelmä on rakennettu niin, että jokaisen viranhaltijan oletetaan tällaista punnintaa koko ajan kaikessa toiminnassaan tekevän. Käytännössä järjestelmä voisi mennä kuitenkin sekaisin, jos jokainen punnitsisi kovin aktiivisesti jokaista asiaa tältä kannalta, etenkin jos jokainen tekisi niin omalla tavallaan. Tulkinta kun voi olla perustellusti myös se, että katsoo jonkun toisen viranomaisen tekemän linjauksen tai päätöksen olevan lainvastaisen.
1 tykkäys
Huomauttaisin, että tokihan tuo koskee myös uskovia, sillä heidänkin tulisi ainakin jossakin määrin olla agnostikkoja - koska hekään eivät tiedä vaan uskovat. Tätä tarkoitan älyllä ja rehellisyydellä tässä yhteydessä.
Tuo, että Jumalaa ei voisi tavoittaa järjellä on asia, josta olen Halla-ahon kanssa eri mieltä. Ei kyllä perustu omaan ajatteluuni, vaan asiasta lukemiini teologisiin teksteihin ja paavien kiertokirjeisiin. Vaikka lapsenusko on arvokasta, ja arvokkaampaakin kuin filosofointi, voi usko kasvaa myös älyllisesti, eikä sen missään tapauksessa tarvitse olla sokeaa uskoa.
1 tykkäys
Toki, mutta ei kai uskomisen luonne sen myötä muutu tiedoksi ja tietämiseksi, vaikka UT:ssa sitäkin käsitettä käytetään.
“Maailma ei oppinut viisauden avulla tuntemaan Jumalaa.” (1.Kor 1:21)
Jumala opitaan tuntemaan hullutuksen kautta, ja se hullutus on sanoma ristiinnaulitusta Kristuksesta. Ja siinä tuntemisessa ihminen voi kasvaa:
“Kasvakaa meidän Herramme ja Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen armossa ja tuntemisessa.” (2.Piet 3:18)
Tähän kaikkeen ymmärrykseen tarvitaan yliluonnollista ohjausta:
“Anoen, että meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala, kirkkauden Isä, antaisi teille viisauden ja ilmestyksen Hengen hänen tuntemisessaan ja valaisisi teidän sydämenne silmät, että tietäisitte, mikä on se toivo, johon hän on teidät kutsunut.” (Ef 1:17-18)
Se on ulkopuolisilta salattua tietoa ja viisautta:
“Me puhumme viisautta täydellisten seurassa, mutta emme tämän maailman viisautta emmekä tämän maailman valtiasten, jotka kukistuvat, vaan me puhumme salattua Jumalan viisautta.” (1.Kor 2:6-7)
Olen toki itsekin sitä mieltä, että jossakin määrin luonnollisenkin ihmisen tulisi jotakin oivaltaa:
“Hullu sanoo sydämessänsä: ‘Ei ole Jumalaa’.” (Ps 53:2)
Mutta Jumala arvatenkin hylätään sen takia, että ihminen on mieltynyt syntiin.
“Tietensä he eivät ole tietävinään, että taivaat ja samoin maa, vedestä ja veden kautta rakennettu, olivat ikivanhastaan olemassa Jumalan sanan voimasta” (2.Piet 3:5)
Minulle henkilökohtaisesti “luonnollinen jumalatodistus” onkin älyllisessä mielessä vahvin, jos asiaa ajatellaan yleisellä tasolla.
“Se, mikä Jumalasta voidaan tietää, on ilmeistä heidän keskuudessaan; sillä Jumala on sen heille ilmoittanut. Sillä hänen näkymätön olemuksensa, hänen iankaikkinen voimansa ja jumalallisuutensa, ovat, kun niitä hänen teoissansa tarkataan, maailman luomisesta asti nähtävinä.” (Room 1:19-20)
4 tykkäystä
Jos kerran väite
a) Jumalan pojat saivat jättiläisjälkeläisiä ihmistyttärien kanssa ennen tulvaa
ja väite
b) tulvassa tuhoutui kaikki liha 8 ihmistä lukuunottamatta
ovat tosia, kuinka lause c) jättiläisiä eli myös tulvan jälkeen
pitää paikkaansa?
1 tykkäys
Ei ole vastausta, jos Raamattu ei anna. Olivatko Jumalan pojat ihmisiä vai taivaallisia olentoja ja kuolemattomia? Olivatko jättiläiset kooltaan jättiläisiä vai lahjoiltaan super kyvykkäitä sankareita?
Osaako älykone keksiä vastauksen?