Ripistä puheen ollen: nyt täynnä intoa ajattelen, että kävisin joka viikko ripittäytymässä. Mitä ajettelette? Sama into oli ortodoksikirkossa, mutta nopeasti mukauduin suositukseen käydä katumuksen sakramentilla suurten paastojen aikaan.
Tiedän: menee vähän henkilökohtaiselle tasolle tämmöisen julkinen funtsiminen. Mutta minulla on muutama selkeä vakiosynti, jotka eivät liity niinkään tekoihin kuin kokonaisvaltaiseen suhtautumiseeni ihmisiin ja sitä kautta Jumalaan. Ja se on vakava ongelma.