Olisi ihan mukavaa, jos asioita selvitettäisiin ensin, ennen kuin tehdään tiukkoja johtopäätöksiä ja ryhdytään kaikenlaisiin spekulaatioihin ja arvailuihin. Anskutin ja Silvanus antavat ymmärtää, että LHPK:n Markus-yhteisössä olisi tehty uusi tai erityinen linjaus, jossa kategorisesti evätään jokaiselta naispappeuden kannattajalta ehtoollinen seurakuntalaisille lähetetyn kirjeen voimin. Tämä ei pidä paikkansa. Selvitin asiaa ja soitin Siikaviralle henkilökohtaisesti, ja kysyin asiasta,
Ensinäkin mainitussa kirjeessä oli kyseessä tiivistelmä messun jälkeen pidetystä ”Kysy messusta” -tilaisuudesta, jossa seurakuntalaiset saivat esittää kysymyksiä ja joihin pastori antoi vastauksia. Seurakuntalaiset olivat pyytäneet sitä ja Siikavirta oli lähettänyt tiivistelmän sitä pyytäneille. Toiseksi Siikavirran linjaukset pitävät täysin yhtä sen kanssa mitä itse aikaisemmin kirjoitin. Kyseessä ei ole minulta mikään ”LHPK-lainen piikkisiilipuolustus”, vaan pyrkimys kertoa, miten asia oli oikeasti.
Tässä Siikavirran kirjoitus (hän antoi luvan julkaisuun):
Kysmys:
Voiko vierailija osallistua ehtoolliselle, jos hyväksyy naispappeuden ja homoliitot?
Pääasia ehtoolliselle osallistumista koskevissa säännöissä on, että mahdollisimman moni saisi oikean opetuksen sanasta ja sakramenteista, kasvaisi siihen kiinni ja voisi tulla Herran pöytään seurakunnassamme. Päätunnustuksemme eli Augsburgin tunnustuksen (CA) periaate kirkon ykseydestä on tämä:
”Edelleen seurakuntamme opettavat, että yksi, pyhä kirkko on pysyvä ikuisesti. Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. Sen sijaan ei ole välttämätöntä, että perityt inhimilliset traditiot, jumalanpalvelusmenot tahi seremoniat, jotka ovat ihmisten säätämiä, ovat kaikkialla samanlaiset.” (CA VII)
Ovatko naispappeus ja homoliitot siis asioita, jotka liittyvät evankeliumin oppiin ja sakramenttien toimittamiseen? Kyllä. Naispappeus ottaa sakramenttien toimittamisesta pois Kristuksen asetuksen apostolisen paimenviran sukupuolesta. Homoliittojen hyväksyminen puolestaan tarkoittaa, ettei tällä tavalla 6. käskyä rikkovan tarvitsekaan tunnustaa suhdettaan synniksi, tehdä siitä parannusta ja saada syntinsä anteeksi – näin tämä on itse asiassa kysymys evankeliumin opista.
Jos seurakuntaan tulee vierailija, joka hyväksyy naispappeuden ja homoliitot, on kuitenkin kysyttävä kaksi asiaa: 1. hyväksyykö hän nämä aktiivisesti, suostumatta ojentautumaan oikeaan oppiin näistä asioista meidän seurakunnassamme ja 2. onko vierailu kertaluontoinen vai säännöllisesti toistuva. Ihminen, jota on opetettu väärin, mutta joka on avoin väärinkäsitysten korjaamiselle, voi olla oikealla tavalla matkalla oikeaan suuntaan. Jos pastori saa jutellessaan ihmisen kanssa tällaisen käsityksen, ehtoolliselle osallistuminen voi tulla kyseeseen pastoraalisen harkinnan tuloksena. Jos vierailija ei ole lainkaan avoin ojentautumiselle oikeaan oppiin näissä asioissa, erimielisyys on rehellistä tunnustaa ehtoollisyhteyden särkeväksi.* ( *Tämä selventävä lause oli jäänyt pois postauksestani. Lisätty kirjoittajan pyynnöstä/ Stgeorg) Jos vierailu on kertaluontoinen, ei tällaisen tietäessään kannata ohjata vierasta saman tien ehtoollispöytään vaan kehottaa jäämään paikalleen tai tulemaan siunattavaksi.
Muiden kuin seurakuntalaisten ei vielä ehtoollista nauttivien lasten siunaaminen ehtoollispöydässä on lähinnä pohjoiseurooppalainen ekumeeninen ele. Siunaus ei tarkoita siunattavan elämänvalintojen ja opin siunaamista tai hyväksymistä, vaan siunattavan kristillisen kasteen tunnustamista ja joskus myös kehotusta kasteen armoon palaamiseen (”Siunatkoon sinua kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Isä + ja Poika ja Pyhä Henki, jonka omaksi sinut on kastettu.”).
Jos opissa ja elämässä hakoteillä olevan ihmisen kirkkovierailu toistuu, on hänet hyvä ohjata pastorin juttusille. Vastuu ehtoollispöydästä on pastorilla, joka käyttää asiassa hänelle uskottua avainten valtaa.”
Vielä lisäys;
Kirjoitus on siis"Kysymyksiä messusta" -tilaisuuden yhteenveto. Huom. kyseessä ei ole tunnustusdokumentti, vaan vastauksia, joiden pohjalta tilaisuudessa keskusteltiin. Eli livekeskustelu on ollut laajempi ja yksityiskohtaisempi.