Lähetyshiippakunnan kuulumisia

Ajankohtaista
187

Kannattaisi huomioida tässä yhteydessä muutama seikka. Ensinäkin LHPK:lla on 35 seurakuntaa ja 25 palkattua pastoria sekä n. 30 ”otopastoria” (eläkepastoria, oman ammattinsa ohella toimivia pastoreita). Eli pappeja on LHPK:ssa jo yli 50.

Markus-seurakunta on yksi suurimmista seurakunnista ja sillä on jäseniä n. 200. Lisäksi seurakunnan jumalanpalveluksissa käy myös sellaisia, jotka eivät kuulu seurakuntaan tai haluavat tutustua seurakunnan toimintaan. Tilastojen mukaan messuvieraita LHPK:n messuissa on n. 70 000 vuodessa ja lähes yhtä monta ehtoolliskäyntiä.

Niin kuin edellä totesin LHPK:n linja ehtoollisen suhteen on selvä. Siihen linjaan kuuluu myös se (niin kuin yllä totesin), että pastorilla on pastoraalista harkintavaltaa ja vastuu siitä kenet hän ehtoolliselle päästää. On mahdotonta tietää kaikkia yksittäistapauksia ja niihin liittyviä keskusteluja, joita pastorit ihmisten kanssa käyvät.

Usein julkisuuteen tulee vain yksittäisten ihmisten näkemys asiasta. Olisi hyvä kuulla, mitä vastuussa ollut pastori on asiasta todella sanonut, ennen kuin tekee mitään suoria tai suuria johtopäätöksiä. Tuskin kuitenkaan ko. pastori suostuu antamaan asiasta tietoa, koska tällaiset pastorin ja yksittäisen ihmisen väliset keskustelut ovat luottamuksellisia, eikä täällä netissä haluta puida ihmisten asioita. Mutta jos haluaa tietää Markus- seurakunnan ehtoollisesta ja käytännöistä, olisi kai korrektia kysyä suoraan pastorilta, eikä vihjailla ja arvailla täällä sellaisista asioista joista ei tiedä.

Jos tämä asia on niin kiinostava ja polttava voisitte Anskutin tai Silvanus soittaa suoraan Siikaviralle. Hän varmaan mielellään vastaa asiaan. Saisitte myös ensikäden tietoa, eikä tarvitse täällä pyöritellä sellaista asiaa, johon ei täällä netissä saada vastausta. Lisäksi pyydän Anskutinia lukemaan paremmin, mitä kirjoitin uskonopista, joka koskee myös naispappeuskantaa:

Kirjoitin yllä:
“Opetuksesta vastaavat kirkon työntekijät ja hengelliset johtajat sekä erityisesti teologit, papit ja piispat, joilta edellytetään kristillisen uskon ja opin tuntemusta ja esimerkillisyyttä, ovat eri asemassa, kuin ns. ”riviseurakuntalaiset”. Esim. julkisesti väärin opettavaan pastoriin ei ole yhteyttä, mikäli hän ei julkisesti sanoudu irti vääristä opetuksista”.

Kirjoitin myös:

"…Ehtoollisella käymisellä osoitetaan myös, että halutaan liittyä siihen opetukseen ja yhteiseen uskoon, jota kyseisessä seurakunnassa opetetaan, ja jota se edustaa.
7. Tämä ei vaadi opillista urheilusuoritusta (ei edes katekismuksen ulkoa osaamista tai ”pääsykoetta”) vaan, tahtoa sitoutua ja kasvaa seurakunnan uskossa
8. Ehtoollinen ei ole subjektiivinen oikeus, kuten kansankirkossa monissa paikoissa opetetaan
9. Katumattomat tai harhaopettajat (joista pastori tietää tai joka on ilmeistä) pastori voi sulkea ehtoolliselta."

Ote LHPK:n messuvihosta:

"…Ehtoollinen jaetaan Lähetyshiippakunnan seurakuntien jäsenille ja muille luterilaisille jotka:
- ovat kastetut ja konfirmoidut
- uskossa ja elämässä tahtovat seurata Pyhää Raamattua ja luterilaista tunnustusta
- katuvat omia syntejään ja tulevat ehtoolliselle saadakseen anteeksi ja voidakseen antaa anteeksi
- uskovat nämä sanat ”teidän edestänne annettu ja vuodatettusyntien anteeksi antamiseksi”.

Kasteoppilaat ja toisiin kristillisiin tunnustukuntiin kuuluvat voivat tulla siunattavaksi. Alttarille polvistuttaessa siunauspyyntö ilmaistaan asettamalla oikea käsi vasemmalle olkapäälle.

Lapset voi tuoda siunattaviksi.

Jos sinulla on kysyttävää ehtoollisen vietosta, ota yhteyttä messussa palvelevaan pastoriin ennen jumalanpalveluksen alkua tai sen jälkeen.

”Kovin mielelläni olisin kelvollinen. Ehtoolliselle en kuitenkaan tule kelvollisuuteni varassa, vaan sinun sanasi ja käskysi tähden, koska mielelläni olisin sinun opetuslapsesi. Kelvollisuuteni taas on mitä on.”
(Martti Luther, Iso Katekismus)"

1 tykkäys
188

Yllättävän paljon. Kuinka Lähetyshiippakunta kerää varoja? Kerätäänkö kolehdit aina seurakunnalle? Onko sen lisäksi joku koko hiippakunnalle maksettava jäsenmaksu. Saako lähetyshiippakunta rahoitusta ulkomailta? Kuinka paljon on hiippakuntalaisia kaikkiaan? Kuinka monta omaa kirkkoa, toimintakeskusta, leirikeskusta ym. toimintaan liittyvää kiinteistöä hiippakunta omistaa? Kuinka monessa ollaan vuokralla? Paljonko näistä maksetaan? Onko muita kiinteistöjä, esim. asuntoja joita vuokrataan? Paljonko tavallinen pastori keskimäärin saa?

189

LHPKssa taitaa vielä toistaiseksi näkyä vähän sama kuin hellareissa ja muissa vapaissa suunnissa: instituution rooli on pieni ja sosiaalisten suhteiden merkitys on suuri. Toki tunnariapparaatissa on enemmän ammennettavaa kuin hellariperinteessä, mutta pientä hajontaa löytyy ja kun yhteisö on niin nuori, niin kaikesta ei ole lukkoon lyötyä kantaa. Niinpa yksittäisen pastorin lausunto sanoittuu enemmän koko yhteisön kannaksi, kun ei ole suurempaa pinta-alaa mihin verrata.

190

En ole lähetyshiippakuntalainen, mutta osaan pystyn vastaamaan. Nuo kaikki 35 paikkakuntaahan eivät ole kaikki itsenäisiä seurakuntia, vaan osassa pastorit vain käyvät välillä pitämässä jumalanpalveluksia. Toki enemmistöllä on oma pastori. Tosin on paikkoja kuten Turku ja Vaasa, joissa on sekä suomen- että ruotsinkieliset seurakunnat, joilla on omat jumalanpalvelukset, mutta yhteinen pastori. Seurakunta- ja jumalanpalveluspaikkakuntaverkon löytää täältä: http://www.lhpk.fi/seurakunnat/

Omia tiloja taitaa olla vain kaksi, Helsingin Koinonia-keskus sekä Laitilan Luther-kappeli (Laitilassa saivat hyvin pitkään käyttää Laitilan ev.lut. seurakunnan siunauskappelia. Kun sieltä joutuivat pois, vuokrasivat Laitilan keskustasta liiketilan (eivät liene siellä hinnoissaan) ja muokkasivat kappeliksi). Muualla ovat alivuokralaisina, pääosin adventtikirkoissa, mutta myös monenlaisissa muissa tiloissa. Adventtikirkoissa on se etu, että he eivät käytä tiloja sunnuntaisin.

Uusimpia tilastoja ei näköjään ole vielä julkaistu, mutta täältä löytyy tietoa aiempien vuosien jäsenmääristä, messukävijöistä ja tuloista: http://www.lhpk.fi/hiippakunta/tilastot/ Tuossa eivät näy kaikki messupaikkakunnat, vaan vain ne, jotka ovat järjestäytyneet seurakunniksi.

Lähetyshiippakunnan taloudesta sanotaan seuraavaa Usein kysytyissä kysymyksissä: > Lähetyshiippakunnan toiminnan rahoittavat yksinomaan sen piiriin kuuluvat seurakunnat vapaaehtoiskannatuksen pohjalta. http://www.lhpk.fi/hiippakunta/ukk/

Seurakuntien toiminnan lisäksi rahaa kerätään myös lähetystyölle: http://www.lhpk.fi/lahetys/ Vieraillessani Laitilassa sikäläisen seurakunnan jumalanpalveluksessa asia oli ratkaistu niin, että kolehti kerättiin seurakunnalle, kahviraha lähetykselle.

Jäsenmaksua ei ilmeisesti ole, vaan varat kerätään kolehdein, vapaaehtoisin maksuin ja testamentein: http://www.lhpk.fi/kannatus/

Tässä nyt ainakin jotain tietoa. Pastoreiden palkoista en tiedä, kun en kenenkään heistä palkkaa ole maksamassa.

5 tykkäystä
191

Pastorien palkka on tietääkseni lähellä kirkon palkkaluokkaa 601, n. 2500 euron tuntumassa.

1 tykkäys
192

@Silvanus käsittääkseni oli saanut kuitenkin sellaista tietoa, että ko. aiheesta olisi kerrottu jonkinlaisessa seurakunnan yleisessä uutiskirjeessä. Eli mistään kovin yksityisestä viestinnästä ei olisi kysymys. Lisäksi haluaisin sanoa, että oon lukenut kirjoituksesi LHPK:n ehtoolliskäytännöstä huolellisesti ja tunnen tämän samaisen käytännön ja opetuksen muualtakin. Oon jopa osallistunut LHPK:n messuun elämässäni useita kertoja! Ei kannata olettaa, että kriitikko on aina tietämätön. En kyseenalaista sun kirjoitustasi, se vastaa käsitystä jonka olen muualta saanut, ja uskon että se on sun seurakuntasi ja pastorisi linjaus. Nyt on kuitenkin väitetty, että jossain tai joissain seurakunnissa tästä linjasta olisi poikettu tiukempaan suuntaan. Ja tämä on se juttu joka tässä puhuttaa, ei se mikä on LHPK:n julkilausuttu virallinen linja.

2 tykkäystä
193

Olen ihan samaa mieltä Georgien kanssa siinä, että pastorilla saa olla harkintavaltaa. Toisaalta sellainen linjaus, että naispappeuden hyväksymisestä seuraa poissuljenta ehtoolliselta, olisi jotain muuta kuin yksittäinen pastoraaliharkintahommeli. Jos siis kyseessä on yleinen päätös niin sellaisessa pitäisi mielestäni olla jokin yhteinen linja, ja jos ei ole niin pitää muodostaa. Naispappeus on sen verran iso juttu Suomen ev.-lut. kirkossa, johon aika moni Lhpk:n messuissa käyvä taitaa yhä kuulua, ja myös Lhpk:n omassa historiassa, että sitä ei voi jättää kunkin pastorin oman näkemyksen varaan.

3 tykkäystä
194

Tälläinen tilanne on epäselvä niin kauan kuin Hiippakunta ei ole selvemmin oma kirkkokunta jäsenrekistereineen.
Koska virkakysymys on merkittävä ja suorastaan koko hiippakunnan/säätiön synnyttänyt asia, olisi merkillistä, jos sillä ei olisi vaikutusta edelleen käytännössäkin.
Niin kauan kuin ehtoollisen saamiseen liittyy naispappeuskanta, tilanne elää ja aiheuttaa kyselyä eri puolilla.

Käsittääkseni asiaa ei ratkaista pyytämällä tai vaatimalla Hiippakuntaa joustamaan tai jopa muuttamaan opetustaan joka on jonkinlainen perusprinsiippi siellä.
Sen sijaan omaksi kirkkokunnaksi järjestyminen siten että ei ole kahden kirkon jäsenyys mahdollista, olisi kaikille paras ja kirkas tilanne. Jos eroaa esim. meidän kirkostamme ja liittyy uuteen, on aika selvää että ei hyväksy naispappeutta millään tavalla. Sitten ei tarvitse arvailla ja kysellä .

195

Edellä ajattelin esim. tämäntapaisia kyselyitä.
Eos ja evvk ovat ehdottomasti mielestäni evl-kamaa. En oikein ymmärrä miksi meidän pitäisi päästä ehtoolliselle Lhpk:ssa, kun meillä ei ole ehdotonta kantaa mihinkään suuntaan tuon viran suhteen.
Lhpk on tarkoitettu niille, jotka eivät voi osallistua kirkkomme messuihin. Siksihän säätiö perustettiin. Ainoa ongelma on, että uusi kirkko ei ole sulkenut luukkuja täysin vaan pitää yhteyksiä vanhauskoisiin kirkossamme ja saa siten vielä lisää jäseniä. Kovin pitkään ei tuo virtaaminen ehkä enää jatku ja sitten - klik - ovi sulkeutuu.

Sleytä ja muitakin kons. järjestöjä voi moittia linjattomuudesta jos haluaa, mutta ei niiden ehtoolliskäytäntöä voi sinänsä verrata suoraan Lhpk:aan. Siitä yksinkertaisesta syystä, että ne eivät ole syntyneet virkakysymyksen vuoksi, ja että ne ainakin koettavat keskittyä omiin perustehtäviinsä.

1 tykkäys
196

LHPK:n messuvihossa lukee: "Ehtoolliselle osallistuminen tällä alttarilla osoittaa halua sitoutua Lähetyshiippakunnan perustana olevalle raamatullis-tunnustukselliselle opetukselle. ”
Tämä tarkoittaa sitä, että nöyrästi haluaa sitoutua Raamattuun ja siihen uskoon ja opetukseen jota seurakunnassa annetaan. Se ei tarkoita sitä, että kaikki asiat olisivat selviä ja että katekismus osataan lausua ulkoa tai että kaikilla on sama mielipide jokaisesta asiasta.

Naispappeuskysymys on LHPK:n julistuksessa täysin sivuseikka. Naispappeutta ei LHPK:ssa ole, joten kysymys on sen osalta ratkennut. Ei ole mahdollista, että LHPK hyväksyisi naispappeuden. Asia ei ole siis LHPK:ssa mitenkään ajankohtainen ja relevantti kysymys.

Yleensä ihmiset eivät tule LHPK:n naispappeuden (tai sen vastustuksen) takia, vaan he haluavat kuulla evankeliumia. Heillä on yleensä muita huolia ja ongelmia ja he etsivät hengellistä kotia. Pastori ei silloin tietenkään ensimmäiseksi kysy: ”Mitä mieltä olet naispappeudesta?” Tätä kysymystä ei myöskään tentata ennen ehtoollista.
Toki ihmiselle, joka tulee kansankirkon piiristä naispappeusasia voi olla henkilökohtainen kysymys. Siksi onkin hyvä keskustella pastorin kanssa, jos asia painaa.

Pastorit varmaan silloin tällaisessa keskustelussa huomioivat seuraavat seikat:
-tullaanko sellaisella asenteella, että halutaan tuoda oma naispappeuskanta kiivaasti esille ja propagoida sitä, vai pitääkö asiaa sivuseikkana ja on ehkä mahdollisesti valmis tarkistamaan kantaansa

  • ollaanko omasta naispappeuskannasta tekemässä jotain demonstraatiota
  • ollaanko asiasta epävarmoja ja tahdotaanko selvittää asiaa
  • onko henkilö edes saanut siitä asiasta opetusta
    -onko henkilö kirkon työntekijä tai hengellinen johtaja, jolta voidaan edellyttää hengellistä valveutuneisuutta
2 tykkäystä
197

@Anskutin sanoi sen hyvin: jos Siikavirta on muuttanut käytännön tiukempaan, eli että naispappeuden hyväksyminen estää kommuunion, se on novum.

198

Asiaan sisältyy aina pastoraalinen harkinta ja ehtoollista jakava pastori on vastuussa asiasta. Yksittäistapauksista ei voi tehdä suuria johtopäätöksiä, koska emme tiedä kaikkia asiaan liittyviä taustoja.
Pastorit käyvät keskusteluja ihmisten kanssa ja ne keskustelut ovat henkilökohtaisia ja luottamuksellisia, niistä ei voi tehdä mitään yleisiä linjauksia.

199

Ok, asiasta ei siis sinun tietääksesi ole srk:ssa puhuttu muutoin kuin pastorin ja yhden ihmisen välillä luottamuksellisesti. “Kieltoa” ei ole tuotu muutoin esiin eikä ole tarkoituskaan tuoda, ts. se ei ole ääneen lausuttu eikä lausumaton yleinen sääntö. Silloin tuo vastaus on ihan kelpo.

200

Eivät toki. Mutta kirjoitin säätiön synnyn syystä, joka on ilman muuta yhteydessä tähän asiaan.

Minusta on ok, että Lhpk on tiukka tuossa kohtaa. Epäselvyydet ehtoolliselle tulijoiden uskosta loppuvat kun se on vain uuden kirkon jäsenille.
Ette te voi olla yhtaikaa kirkon sisällä ja ulkopuolella. Meitä muita olisi oikein kohdella toisen kirkon jäseninä.

201

Mutta kun kysymys ei ollut tällaisesta tilanteesta. @Silvanus nimenomaisesti sanoi, että Siikavirta oli lähettänyt asiasta sähköpostia KOKO SEURAKUNNALLE. Eli kyseessä EI OLE YKSITTÄISTAPAUS, jossa olisi kyseessä pastoraalinen harkinta tiettyyn tilanteeseen. Vaan koko seurakunnalle oli ilmoitettu yleinen linjaus. @Stgeorg on ihan turha puhua yksittäistapauksista yhtään mitään, jos on tarkoitus käsitellä tätä Silvanuksen kuulemaa asiaa. Vai onko sulla jotain tarkempaa tietoa asiasta, eikö kyseinen sähköposti olekaan mennyt koko seurakunnalle?

Tässä on nyt kyllä lhpk-lainen piikkisiilipuolustus tosi vahvasti läsnä. Tulee sellainen vaikutelma, että ei ole edes viitsitty lukea alkuperäistä kysymystä.

4 tykkäystä
202

Olen ihan samaa mieltä siitä, että tässä ei välttämättä riitä vetoaminen luottamuksellisuuteen. Mutta mieluummin odotan Georgin tai jonkun muun, edes jollakin tavalla asianosaisen, vahvistusta ennen kuin tivaan lisää. Silvio eli @Silvanus sanoi edellä että asiasta pitäisi olla kirjallistakin tietoa, joten juttu ei liene mahdoton selvittää.

203

Mielestäni tuo kuulostaa hyvältä, että on jollain tavalla kirjoitettu auki sitä messuvihkon takakannen ohjeistusta, joka oli tuossa Stgeorgin postauksessa laitettu.

Jos ja kun naispappeutta pidetään Lähetyshiippakunnassa vääränä oppina, niin eihän se ole tahtomista opilliseen yksimielisyyteen ja halua sitoutua Lähetyshiippakunnan opetukseen, jos hyväksyy naispappeuden. Tuollainen ohjeistus voi olla kohdallaan nimenomaan sellaisille, jotka ovat seurakunnan sähköpostilistalla ja ilmeisesti siis ainakin välillä osallistuvat jumalanpalveluksiin.

Joku voi olla, ettei ole edes ajatellut koko asiaa ja jonkin tuollaisen ohjeistuksen jälkeen päättää, että voisipa kiinnittää asiaan huomiota ja lakata käymästä tilaisuuksissa, joissa nainen toimii pappina, koska “oma seurakunta” opettaa asiasta toisin. Jollekin taas voi kirkastua, että se “oma seurakunta” taitaakin olla jossain muualla - jonkun muun seurakunnan oppi/ opetus vastaa enemmän omaa käsitystä siitä mikä on hyvää ja oikein.

Tällaisia arveluja. Olisi kyllä mielenkiintoista lukea se maili.

204

Tätä ei ole välttämättä ajateltu, mutta yksi mahdollinen lisämotiivi tiukennukseen, olkoonkin että kyse saattaa olla paikallisesta linjauksesta: Lähetyshiippakunnan kannattanee lähiaikoina pohtia tarkoin ainakin sitä, keitä he hyväksyvät seurakuntiensa jäseniksi, vaikka ehtoolliselle päästäisivätkin. Nimittäin, on mahdollista, että pian kunnon liekille roihahtava taistelu avioliitosta Suomen ev.lut. kirkon sisällä voi ajaa väkeä myös Lähetyshiippakunnan piiriin. Nämä eivät kuitenkaan ole välttämättä vanhavirkakantaisia, eivätkä aina mitenkään vahvasti luterilaisia identiteetiltään. Siinä sitten syntyy jännite, että toisaalta on hyvä saada väkeä seurakunnan ja sen opetuksen piiriin, mutta milloin on vaara, että uutta väkeä liikkeen linjasta poikkeavine näkemyksineen tulee niin paljon, että sen sijaan että he muuttuisivat muuttuukin liike? Lähetyshiippakunta on kuitenkin edelleen sikäli pieni, että jos esim. hypoteettisesti seurakuntiin liittyisi sadoittain tai edes kymmenittäin henkilöitä, joille naispappeuden vastustus on vain välttämätön paha jota he liittymisvaiheessa sietävät mutta johon alkaisivat vähitellen kaivata joustoa, niin pian siellä olisi melkoinen sisäinen kiistely,

En siis osaa sanoa, mikä olisi Lähetyshiippakunnalle järkevä linja. Tällainen ajatus vain tuli mieleen siitä, miksi jäsenyyden rajaaminen noilla syillä voisi olla perusteltua. En sitten tiedä, onko syytä myös ehtoollselta rajata noista syistä.

1 tykkäys
205

Olisi ihan mukavaa, jos asioita selvitettäisiin ensin, ennen kuin tehdään tiukkoja johtopäätöksiä ja ryhdytään kaikenlaisiin spekulaatioihin ja arvailuihin. Anskutin ja Silvanus antavat ymmärtää, että LHPK:n Markus-yhteisössä olisi tehty uusi tai erityinen linjaus, jossa kategorisesti evätään jokaiselta naispappeuden kannattajalta ehtoollinen seurakuntalaisille lähetetyn kirjeen voimin. Tämä ei pidä paikkansa. Selvitin asiaa ja soitin Siikaviralle henkilökohtaisesti, ja kysyin asiasta,

Ensinäkin mainitussa kirjeessä oli kyseessä tiivistelmä messun jälkeen pidetystä ”Kysy messusta” -tilaisuudesta, jossa seurakuntalaiset saivat esittää kysymyksiä ja joihin pastori antoi vastauksia. Seurakuntalaiset olivat pyytäneet sitä ja Siikavirta oli lähettänyt tiivistelmän sitä pyytäneille. Toiseksi Siikavirran linjaukset pitävät täysin yhtä sen kanssa mitä itse aikaisemmin kirjoitin. Kyseessä ei ole minulta mikään ”LHPK-lainen piikkisiilipuolustus”, vaan pyrkimys kertoa, miten asia oli oikeasti.

Tässä Siikavirran kirjoitus (hän antoi luvan julkaisuun):

Kysmys:
Voiko vierailija osallistua ehtoolliselle, jos hyväksyy naispappeuden ja homoliitot?

Pääasia ehtoolliselle osallistumista koskevissa säännöissä on, että mahdollisimman moni saisi oikean opetuksen sanasta ja sakramenteista, kasvaisi siihen kiinni ja voisi tulla Herran pöytään seurakunnassamme. Päätunnustuksemme eli Augsburgin tunnustuksen (CA) periaate kirkon ykseydestä on tämä:

”Edelleen seurakuntamme opettavat, että yksi, pyhä kirkko on pysyvä ikuisesti. Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. Sen sijaan ei ole välttämätöntä, että perityt inhimilliset traditiot, jumalanpalvelusmenot tahi seremoniat, jotka ovat ihmisten säätämiä, ovat kaikkialla samanlaiset.” (CA VII)

Ovatko naispappeus ja homoliitot siis asioita, jotka liittyvät evankeliumin oppiin ja sakramenttien toimittamiseen? Kyllä. Naispappeus ottaa sakramenttien toimittamisesta pois Kristuksen asetuksen apostolisen paimenviran sukupuolesta. Homoliittojen hyväksyminen puolestaan tarkoittaa, ettei tällä tavalla 6. käskyä rikkovan tarvitsekaan tunnustaa suhdettaan synniksi, tehdä siitä parannusta ja saada syntinsä anteeksi – näin tämä on itse asiassa kysymys evankeliumin opista.

Jos seurakuntaan tulee vierailija, joka hyväksyy naispappeuden ja homoliitot, on kuitenkin kysyttävä kaksi asiaa: 1. hyväksyykö hän nämä aktiivisesti, suostumatta ojentautumaan oikeaan oppiin näistä asioista meidän seurakunnassamme ja 2. onko vierailu kertaluontoinen vai säännöllisesti toistuva. Ihminen, jota on opetettu väärin, mutta joka on avoin väärinkäsitysten korjaamiselle, voi olla oikealla tavalla matkalla oikeaan suuntaan. Jos pastori saa jutellessaan ihmisen kanssa tällaisen käsityksen, ehtoolliselle osallistuminen voi tulla kyseeseen pastoraalisen harkinnan tuloksena. Jos vierailija ei ole lainkaan avoin ojentautumiselle oikeaan oppiin näissä asioissa, erimielisyys on rehellistä tunnustaa ehtoollisyhteyden särkeväksi.* ( *Tämä selventävä lause oli jäänyt pois postauksestani. Lisätty kirjoittajan pyynnöstä/ Stgeorg) Jos vierailu on kertaluontoinen, ei tällaisen tietäessään kannata ohjata vierasta saman tien ehtoollispöytään vaan kehottaa jäämään paikalleen tai tulemaan siunattavaksi.

Muiden kuin seurakuntalaisten ei vielä ehtoollista nauttivien lasten siunaaminen ehtoollispöydässä on lähinnä pohjoiseurooppalainen ekumeeninen ele. Siunaus ei tarkoita siunattavan elämänvalintojen ja opin siunaamista tai hyväksymistä, vaan siunattavan kristillisen kasteen tunnustamista ja joskus myös kehotusta kasteen armoon palaamiseen (”Siunatkoon sinua kaikkivaltias ja armollinen Jumala, Isä + ja Poika ja Pyhä Henki, jonka omaksi sinut on kastettu.”).
Jos opissa ja elämässä hakoteillä olevan ihmisen kirkkovierailu toistuu, on hänet hyvä ohjata pastorin juttusille. Vastuu ehtoollispöydästä on pastorilla, joka käyttää asiassa hänelle uskottua avainten valtaa.”

Vielä lisäys;
Kirjoitus on siis"Kysymyksiä messusta" -tilaisuuden yhteenveto. Huom. kyseessä ei ole tunnustusdokumentti, vaan vastauksia, joiden pohjalta tilaisuudessa keskusteltiin. Eli livekeskustelu on ollut laajempi ja yksityiskohtaisempi.

9 tykkäystä
206

Kiitos tästä tekstistä. Sanotaan näin, että tässä keskustelussa esitetyn pohjalta mielikuvani linjasta oli paljon totaalisempi kuin mitä tässä esitetään. Ihan ymmärrettäviä pointteja. Vähän toki häiritsee tuo naispappeuden ja homoliittojen niputtaminen yhteen, tai no, kaikki homoliittoja kannattavat hyväksyvät varmaan naispappeuden, mutta toisinpäin asia ei ole niin itsestään selvä.

3 tykkäystä