Tuohon lauseeseen on tiivistetty aika paljon LHPK:n opista. Lauseessa kytketään virka sakramenttien toimittamisen välttämättömäksi ehdoksi ja sukupuoli viran välttämättömäksi ehdoksi. Kumpikaan ei ole itsestään selvyys edes niissä LWF:n jäsenkirkosta, joissa naisia ei vielä taikka ei enää ordinoida papeiksi. ILC:n piirissä tilanne on toki toinen.
Se on muuten ILC. Ja jännä muuten, että tuon ILC:n varmaan tärkein kirkko Missouri-synodi ja osin ILC kokonaisuutena on kovasti luonut ja lisännyt suhteita useisiin konservatiivisiin LWF:n kirkkoihin sekä LWF:n jäsenkirkoista irtaantuneihin/irtautuviin ryhmiin. Saattaa olla, että näemme jossain vaiheessa LWF:ssä jonkin sortin repeämiä: https://issuu.com/thelcms/docs/jlm-september-2016/16
LWF:n piirissä on jo jonkin sortin repeämää, mutta se ei liity virkaan taikka sakramenttien toimittamiseen, vaan avioliittokysymykseen ja seksuaalietiikkaan. Esimerkiksi NALC:n piirissä ei olla luopumassa naisten ordinaatiosta.
Toisaalta kannattaa huomata myös se että Latvian kirkko hyväksyttiin ILC:n jäseneksi siitä huolimatta, että ennen nykyistä arkkipiispaa ordinoidut naiset jatkoivat viroissaan. Tästäkin voidaan päätellä, ettei ehtoollisen pätevyyttä edes ILC:n piirissä välttämättä sidota papin sukupuoleen.
[quote=“S.T.A.L.K.E.R, post:226, topic:451, full:true”]Olen tosi tavallaan pahoillani, että sanon tämän, mutta LHPK:ssa on paljon sellaisia piirteitä, jotka saa sen näyttämään larppaukselta. Yritetään olla niin konservatiivia, mutta silti vähän epäröidään kuinka äärimmäisyyteen sen voi viedä. Se johtaa opportunismiin.
[/quote]
Larppausta harrastaneena en voi yhtyä tuohon arvioon. Ensinnäkään se ei näytä larppaukselta ja toiseksi mikään viestissä sanottu ei liity larppaukseen. Muutenkin syytökset ovat övereitä. Ihan kuin olisi jokin tarkkaan määriteltävissä The Konservatiivisuus jota vasten Lhpk:n meininkiä voi arvioida ja tuomita. Sellaisia muodostaa kukin arvostelija itse, ja sitten moittii liiallisesta tai liian vähäisestä konservatiivisuudesta.
3 tykkäystä
No kieltämättä bofferimiekat vois tuoda uskottavuutta.
LHPK tekee paljon oikein. Niin paljon, että kyky oman yhteisön kriittiseen tarkasteluun tai edes avoimeen keskusteluun kipukohdista on täysin alikehittynyt ja sitä kompensoidaan ankaralla retoriikalla muita kohtaan.
2 tykkäystä
Mutta tuo on ymmärrettävä sitä taustaa vasten, että koko hiippakunta on protesti/hätähuuto/kapinaliike, riippuu mistä suunnasta arvioidaan… joka tapauksessa uusi ja poikkeuksellinen ilmiö kirkossa.
On otettava huomioon, että Lhpk on seurausta virkakysymyksen epäonnnistuneesta hoidosta kirkossa. Luther-säätiö perustettiin koska aika iso aktiivinen joukko pappeja ja maallikoita näki oikeiden jumalanpalvelusten olevan uhattuina ja loppuvan ennen pitkää kokonaan. Piti rakentaa pelastusvene.
Poikkeuksellista ei ole herätysliikkeille ominainen vastustelu, herättely ja kriittisyys - se on hyvässä ja pahassa vaikuttanut kirkossamme vuosikymmeniä ja -satojakin - vaan se, että Lhpk on omine piispoineen erittäin radikaali ilmiö, ja se, että siellä ei lähdetty jo ennestään olemassa olleiden vapaiden luterilaisten pienkirkkojen tielle. Ei erottu kirkosta sen opin vuoksi. Haluttiin pitää kiinni siitä että “emme me muuttaneet mitään, vaan kirkko on tehnyt väärät päätökset”. Siksi suuri osa sen väestä taitaa edelleen kuulua kirkkoon nimellisesti. Se pitää ovia auki, mutta muistuttaa monella tavalla olevansa selvästi erilainen vaihtoehto kuin kirkon vanhat järjestöt. Eihän sitä olisi perustettu, jos muiden ratkaisumallit olisivat kelvanneet.
Minusta on luonnollista, että Lhpk on “ankaran retoriikan” harjoittaja. Siten se perustelee poikkeuksellisuuttaan. Omalla tavallaan se on ihan oikein piikki kirkon lihassa, se muistuttaa heikosta teologiasta ja huonosta virkaratkaisun hoidosta ja ties mistä. Toisaalta väliinputoajia ja kärsijöitä on nytkin.
2 tykkäystä
Tämä on kieltämättä hyvä kritiikin aihe. Tarjolla olisi niin paljon enemmän, kuten sotia, ristiretkiä, pogromeita ja kuvainraastoa.
2 tykkäystä
Yksi viesti siirrettiin toiseen ketjuun: Offtopic-aarrearkku
Ketkä ovat seurakuntalaisia LHPK:ssa? Mikä on lähetyshiippakuntalainen seurakunta? Miten lähetyshiippakunnan seurakuntaan liitytään? Mistä voi tarkistaa, että onko LHPK-seurakunnan jäsen vai ei? Seurakunnilla on ilmeisesti jonkinlaiset jäsenrekisterit, joista nähdään, että kuka on seurakunnan jäsen ja kuka ei? Jos ei ole, niin jako seurakuntalaisiin ja “muihin” ei ole mielekäs.
Kyllä LHPK-seurakunnat ovat järjestäytyneet, vaikka eivät ole rekisteröityneet mun tietääkseni edes yhdistyksinä, saati uskontokunnaksi. Niillä on jäsenrekisterit, ja pakkokin olla mm. sen takia, että kaikkia kastettuja ei liitetä evl.fi jäsenyyteen.
Halu pitää yllä tällaista epämääräistä järjestäytymistä on minusta kovin erikoista.
Minusta tämän foorumin asia ei ole, missä minä ja Siikavirta olemme tavanneet ja mihin tuttavuutemme perustuu (ja olen sen, @Stgeorg, viestistäsi muokannut pois). En ole halunnut lähestyä häntä niissä asioissa, joissa on kyse nimenomaisesti siitä, että arvioin hänen virkansa julkista hoitoa. Tänne lähetetty viestini oli eräänlainen tietopyyntö, koska ajattelin tosiaan, että täällä on Markuksessa käyviä.
Kysymykseen järjestäytymisestä @cymbus esitti kritiikkinsä. Tässä meidän täytyy nyt miettiä, mikä on suomalaista erikoisuutta ja mikä ei. Vahvat jäsenrekisterit ovat valtionkirkkojen asioita. Erityisesti Suomessa, jossa kirkko oli ensimmäinen julkisen vallan käyttäjä - ja käytännössä seurakunnat olivat kuntia - on selvää, että selkeä, kirjallinen jäsenrekisteri on korostuneessa asemassa. Kaikissa kirkoissa tällaisia tarkkoja jäsenrekistereitä ei ole. Anglikaaneilla seurakuntaan kuuluvat ne, jotka siellä käyvät.
En näe itse mitään tarvetta alkaa pitää Suomen valtion lain mukaista rekisteröidyn yhdistyksen tai uskontokunnan jäsenrekisteriä, kun tavallinen, rekisteröimätön yhdistys käy aivan hyvin. (Sitäkin säätelee laki, muistakaamme.)
@timo_k:n kysymyksiin: minun nähdäkseni tosiaan LHPK on rekisteröimätön yhdistys, samoin kuin LHPK:n seurakunnat. Näitä ei tarvitse rekisteröidä, koska raha kiertää Luther-Säätiön kautta. Eli siis jako seurakuntalaisiin ja muihin on olemassa jo, ja se on selkeä, vaikkakaan kaikki messukävjiät eivät kuulu heidän seurakuntiinsa.
Kyllä yhdistyksen täytyy olla rekisteröity, että se olisi oikeustoimikelpoinen, voisi esim omistaa omaisuutta. Jos omaisuutta ei ole, yhdistys voi toimia myös rekisteröimättömänä. Helluntailaisilla seurakunnat ovat rekisterötyneet yhdistyksiksi, jonka nimi on esim Siion-lähetys ry tai Isojärven helluntaiseurakunta ry. Tällainen yhdistys voi omistaa esim rukoushuoneen. Lhpk:n seurakunnilla ei useinkaan ole omaisuutta. Siksi on mahdollista toimia rekisteröimättömänä yhdistyksenä. Ilmeisesti säätiö maksaa sitten pastorin palkan, vai?
Kyllä, juuri näin niin kuin edellä kirjoitin. Mitään tarvetta rekisteröidä yhdistyksiä ei ole, koska kaikki omaisuus ja rahaliikenne kulkee oikeustoimikelpoisen Luther-Säätiön kautta. Ja sitten on Raumalla se yksi rek. yhdistys, ja ehkä joku toinenkin vastaava. Näin olen ymmärtänyt asian.
Se toinen on Laitilan Aamos-seurakunnan taustalla oleva Vakka-Suomen luterilainen jumalanpalvelusyhdistys: https://vakkasuomenjpyhdistys.wordpress.com/ Onkohan tuolla muuten mitään merkitystä sille tosiasialle, että kyseinen seurakunta on ainoa LHPK:n seurakunnista, jolla on ihan omat (tosin vuokratut) tilat, eli ei ole minkään muun seurakunnan alivuokralaisena?
Aiemmin oli myös Lapin luterilainen jumalanpalvelusyhdistys, joka toimi Sodankylässä, mutta se on sittemmin järjestäytynyt Elia-seurakunnaksi suoraan Luther-säätiön yhteyteen. http://www.lhpk.fi/sodankyla/
Kun taloudellisia päätöksiä tekevä taho on lähempänä itse toimintaympäristöä (vrt. evl.fi - paikallisseurakunta, joka on oikeustoimikelpoinen), niin helpommin käytetään rahaa siihen, mihin halutaan.
Lokakuussa 2011 Sodankylässä perustettiin Lapin luterilainen jumalanpalvelusyhdistys ry, jonka tarkoituksena on rakentaa tunnustuksellista luterilaista seurakuntayhteyttä Lapissa. Sodankylän toiminta on järjestäytynyt Elian luterilaiseksi seurakunnaksi, joka vuoden 2014 alusta on siirtynyt toimimaan rekisteröitymättömänä yhdistyksenä Suomen Luther-säätiön yhteydessä.
Eli tässä on siis ollut kyse eräänlaisesta kirkollisen rakenteen uudistuksesta; taloudellinen valta on viety kauemmas seurakuntalaisista Luther-Säätiön päätettäväksi.
Kiitos tästä! Tämähän on jännittävää!
1 tykkäys
Odotan ja toivon, että joku jossain vaiheessa uskaltaa kovaan ääneen kyseenalaistaa tämän järjestelyn, koska on aivan pähkähullua, että ihmiset, jotka uhraavat miljoona euroa vuosittain seurakunnilleen eivät voi millään lainmukaisella tavalla vaikuttaa rahojensa käyttöön. Säätiön hallitus ei ole mitenkään edustuksellinen, ei vastaa kenellekään ja täydentää itse itseään kaveripohjalta. En usko, että kovin moni edes tajuaa miten outo järjestely tuo on, koska säätiö on häivytetty viestinnässä täysin taustalle, vaikka se on taloudellisesti vahvempi kuin koskaan.
2 tykkäystä
Uhraavat. Eivät osta osuutta tai vaikutusvaltaa.
1 tykkäys
Niin, onhan se outoa siinä mielessä, että luterilaisten paikallisseurakuntien määräävä piirre on pitkään ollut se, että ne itse valitsevat pappinsa ja myöskin maksavat hänen palkkansa. Valitsevatko seurakunnat muuten itse pappinsa? Tämän toteuttaminenhan vaatii sen, että seurakunta on oikeustoimikelpoinen ja siis kykenevä työnantajaksi.
Ymmärtääkseni seurakunnilla on jotain hallituksia ja johtajia, ja varmasti nämä voivat vaikuttaa asioihin ja lähettää viestiä ylemmäs. Säätiö on kuitenkin rahaa, jolla on tarkoitus; se ei ole yhdistys, joka on ihmisten kokoontumista yhteen. Tämän vuoksi näiden hallintomekanismit ovat erilaisia.
Nyt kun sanot, heräsin itsekin tähän outouteen, että asiat pyöritetään Säätiön kautta… Jos LHPK perustaisi sen oman uskonnollisen yhdyskuntansa, niin saataisiin tähänkin asiaan vähän selvyyttä.
1 tykkäys
Onhan se tietysti myös vähän jännä systeemi, että kaikkialla muualla tosiaan talous hoidetaan Luther-säätiön kautta, mutta Raumalla ja Laitilassa on omat taustayhdistyksensä. Se tosin liittyy siihen, että ne ovat alunalkaenkin järjestäytyneet noin. Sodankylän seurakunta on (tai ainakin on ollut) pieni, vuonna 2015 jäseniä 10, kävijäkeskiarvo 15. Ehkä talouden siirtyminen Luther-säätiön hoidettavaksi oli heille parempi. Käsittääkseni jokaisella järjestäytyneellä seurakunnalla on kuitenkin hallinto ja he keräävät kolehteja ensi sijassa oman seurakunnan toiminnan rahoitukseen, rikkaampien seurakuntien avittaessa pienempiä. Mutta mikähän lienee käytännön ero näiden eri systeemien välillä?
2 tykkäystä