Täysin näennäisesti sikäli kuin asiaa tunnen. Säätiön hallitus päättää. Jos se ei miellytä, niin onnea vain ry:n perustamiseen ja byrokratian pyörittämiseen oman papin palkkauksessa. Harvoin realistinen vaihtoehto.
2 tykkäystä
Tietääkseni eivät maksa palkkoja nämäkään.
En ole aiemmin ajatellut LS-LHPK-kuvion taloudellisia kytköksiä. Ulkopuolisen taviksen näkökulmasta on käynyt niin, että sama toiminta jatkuu eri nimen alla, Säätiön nimi on muuttunut Lähetyshiippakunnaksi. Juridisesti näin ei tietenkään ole, mutta koska Säätiö ei enää missään näy, on vaikutelma tämä. Siksi taloudellinen puoli tuli vähän yllätyksenä, mutta pidän sitä kyllä ongelmallisena. Homma varmaan toimii ihan hyvin niin kauan kuin säätiö ja seurakunnat ovat pääsääntöisesti samanmielisiä asioista. Ehkä tällaiseen kuvioon ryhdyttäessä on vähän naiivisti luotettu siihen, että oikeaoppisten kristittyjen kohdalla näin tulee tapahtumaan. Tilanteessa on silti se ongelma, että todellista valtaa käyttää se, joka avaa ja sulkee rahahanat. Voi toki olla, että tämä on “feature” eikä “bug” ja on ajateltu, että suljettu säätiösysteemi varjelee oikeaoppisuutta parhaiten. Ja näinhän toki onkin - niin kauan kuin säätiön sisäpiirillä on puhtaat jauhot pussissa.
Ja sitten vielä disclaimer mahdollisten piikkisiilipuolustusten varalle: kriittinenkään keskustelu LS-LHPK-kuvioiden taloussysteemeistä ei ole kritiikkiä oppia tai seurakuntien käytäntöjä kohtaan. Taloudellisesti epämääräinen taho voi järjestää opillisesti täysin ongelmatonta toimintaa, ja päinvastoin.
3 tykkäystä
Ja myös sekä että. 
2 tykkäystä
Tämäpä mielenkiintoista luettavaa. Toiset osaavat pukea sanoiksi sen, minkä olisin itse halunnut joskus kirjoittaa. Täällä nyt nousee just niitä asioita esiin, minkä takia LHPK sitten lopulta osoittautui sellaiseksi, mihin en voinut sitoutua.
Silvanus kysyi, valitsevatko seurakunnat itse pappinsa. Tämä on yksi niistä asioista, minkä koin jotenkin epäreiluna itseäni kohtaan. Mikäli nyt oikein muistan, olikohan ilmaisu jotenkin sellainen, että “seurakunta on kutsunut itselleen paimenen”. Minähän menin ikään kuin valmiiseen seurakuntaan, mutta kun yritin kysellä ketkä heistä ovat kutsuneet sen pastorin, en saanut keneltäkään vastausta. Sen vain tiesin, että ei ainakaan mulla ole ollut päätäntävaltaa asian suhteen. Silti odotettiin taloudellista panosta.
Enhän minä ole tätä omaa kirkkoherraammekaan ollut valitsemassa ihan henkilökohtaisesti, mutta ei kukaan ole ollut seurakunnasta korostamassakaan koko asiaa siltä kantilta kuin LHPK:ssa.
Juu, en minä @S.T.A.L.K.E.R uskaltanut kyseenalaistaa. Edellisellä foorumilla yritin joskus aukaista suuni, jotain sanoakseni, yritykset vaiennettiin tehokkaasti. Vertaukseni lestadiolaisuuteen sivutettiin tai mitätöitiin. Sanoillani ei ollut mitään merkitystä. Katsoivat ilmeisesti, että minä en ole kykeneväinen näkemään asiaa riittävältä laajuudelta kuin vain suppeasta ex-lestan kulmasta.
4 tykkäystä
Olen hieman hämmästynyt 
Katolisessa kirkossa on nimittäin ihan normaalia, että omaisuus kuuluu hiippakunnalle (tai sääntökunnalle) ja päätökset niin sen kuin papiston sijoittelun suhteen kuuluvat piispalle. Järkevä piispa tietysti kuuntelee hiippakuntansa ääntä mutta ei hänen mikään pakko ole niin tehdä.
Ei tuo minusta kovin outoa ole, vaan itse asiassa aika tavallinen järjestely Suomen lut. herätysliikekentässä, vrt. Suomen Raamattuopiston säätiö, Kansan Raamattuseuran säätiö, jne.
2 tykkäystä
Ongelma on nyt kai siinä, että teillä tämä sanotaan dogmin ja käytännön tasolla ihan ääneen, mutta LHPKssa jälkimmäisessä on kummallisia puutteita. Läpinäkymättömyys ahdistaa ihmisiä ja se on minusta ymmärrettävää.
2 tykkäystä
Kieltämättä Hiippakunta/Säätiö ovat jo perinteeksi muodostuneella tavalla epäilemisen ja huhujen herkullinen kohde.
Tässä on nyt päässyt käymään näin:
- UE-foorumilla oli vahva edustus teiltä. Ylläpidossa ja aktiiviporukassa huomattavan monta henkilöä. Saimme paljonkin tietoa ja ennenkaikkea saimme tutustua teologiseen ajatteluunne (ja osoittautui mm., ettei siellä täyttä yksimielisyyttä aivan kaikesta ole - suurimmaksi osaksi toki)
- Nyt teitä on vähän foorumilla ja toisaalta muukin väki on osittain vaihtunut täällä…
- Samoja asioita aletaan pyörittää keskustelussa, joskin tilanteetkin ovat muuttuneet (esim. papistossanne)
Ymmärrän tavallaan tuon ehtoollisopetuksen esiin kaivamisen tärkeyden. Toisaalta sävy on nyt hiukan turhankin vikoileva. Ja näitä raha-asioiden vatvomisia ei kyllä haluaisi tänne.
Kun kanssamme oli kaksi vahvaa W:tä, ainakin minä sain paljon myönteisemmän ja läheisemmän käsityksen Hiippakunnasta. Saimme myös esittää kritiikkiä ja ihmetellä. Ei yhteys siihen särkynyt. Luulen että muut syyt - ehkä koko foorumikeskustelun politisoituminen ja tason yleinen lasku? - vaikuttivat poisjäänteihin, ja vielä suurempi merkitys oli varmaan ihan henkilökohtaisilla asioilla.
Lhpk on mielestäni ihan ok vaihtoehto, ja ymmärrän senkin mitä nimitetään liiaksi retoriikaksi. Kaikki on peilattavissa siihen alkusyyhyn, joka synnytti Säätiön. Moni asia olisi voinut mennä toisin kirkossa ja sen järjestöissä. Mutta näin se meni, ja nyt jyrkimmät miespappeuden kannattajat ovat Hiippakunnassa. Meidän on turha asettaa tälle käytännössä kirkosta irronneelle ryhmälle mitään sellaisia kriteereitä joilla arvioidaan kirkon järjestöjä, herätysliikkeitä ja paikallisseurakuntia. Kyseessä on kertakaikkiaan totaalisesti toinen vaihtoehto. Aika näyttää, mikä elää ja mikä ei. Siihen asti - Jumalan siunausta, niin teille kuin muillekin kristityille!
Ystäväni “Wigelius” on aktiivinen keskustelija facessa. Hän on avoimesti keskusteluyhteydessä monien eri kirkkokuntien edustajien kanssa. Reilusti omalla kannallaan, mutta ystävällisesti ja sivistynyttä sekä syvällistä keskustelua itse ylläpitäen. Se on sitä “säätiöläisyyttä”, jota on arvostettava, ja joka avartaa monen ajattelua.
Wigelius taisi toisinaan sanoa että “malttakaa nyt vielä vähän”, kun ihmettelimme, miksi Lhpk ei ole reilusti oma kirkko. Jospa yritetään vielä? Minusta moni asia ratkeaa ja rauhoittuu, kun Lhpk on oma kirkko ja sillä on tarkasti määritellyt ehdot esimerkiksi ehtoollisen saajista jne.
6 tykkäystä
Toisaalta pitäisi varmaan päästä kuulemaan, kuinka yleinen tuo läpinäkymättömyyden kokemus on. Ts. kuinka paljon vakioseurakuntalaiset keskimäärin tietävät kuvioista. Läpinäkymättömäksi määrittely pitäisi tehdä sisältä päin.
Sori offtopic, mutta minun näkökulmastani ortodoksinen kirkko vaikuttaa tässä suhteessa olevan aivan omaa luokkaansa, eli kaikkein ahdistavin. Mikä tahansa kimurantti kysymys verhotaan toteamalla, että vain piispat voivat näitä tulkita tai että tätä asiaa voi selvittää vain salaisesti rippi-isän kanssa.
2 tykkäystä
Ei minua ahdista enkä ole kuullut, että ketään muutakaan ahdistaisi. Muistelen lukeneeni, että UUTllekään ei ole koskaan tullut valituksia ortodokseista. Voinee johtua samasta kuin Max mainitsi omasta kirkostaan, että periaatteet on kaikilla tiedossa. Piispat määrää, muut mutisee.
Nyt kuulet: minua ahdistaa ort.kirkon salaileva meininki, tosin silleen välinpitämättömästi, kun ei se minua henkilökohtaisesti juuri koske. Mutta ei kai nuo viittaamasi lähetyshiippakunnasta ahdistujatkaan ole itse lhpk:n jäseniä, vai keihin viittasit?
Kyllä minä olin aikoinaan, mutta kun otin puheeksi mm. nämä tässäkin keskustelussa esille tulleet asiat silloinen pastorini soitti minulle sanoen, etten ole tervetullut ehtoolliselle.
4 tykkäystä
No ei todellakaan ortodoksien näkökulmasta. Ihmiset keskustelevat yksityisistä asioistaan salaisesti (ei todellakaan julkisesti!) rippi-isän kanssa. Piispat antavat tarvittaessa lausuntoja kimuranteista kysymyksistä, ja hyvä niin.
Olisikin piispa, joka päätökset tekee, mutta todellinen valta on kokonaan tuo ekklesiaalisen hierarkian ja valvonnan ulkopuolella. Ihmiset opetetaan siihen, että vain tästä liikkeestä löytyy puhdas evankeliumi ja että kristitty ei saa jättää seurakuntaansa ja paimentaan, niin uhraaminen ei ole samalla tavalla vapaaehtoista kuin joillekin muille kristillisille järjestöille, joilla on tiettyä tulosvastuullisuutta, koska ne eivät pysty ylläpitämään hengellistä monopolia kannattajiinsa.
2 tykkäystä
Vähän karkeaa puhua monopolista maassa, jossa vallitsee melko laaja uskonnonvapaus ja kristillisiäkin yhteisöjä on tarjolla kymmeniä erilaisia.
3 tykkäystä
Mutta vain yksi oikea. 
4 tykkäystä
Tähän voisi kommentoida LHPK:n rivijäsenen näkökulmasta.
Jokaisella seurakunnalla on laskennallisesti oma budjetti, vaikka seurakunta ei olisikaan rekisteröity yhdistys. Seurakuntalaiset pidetään kyllä tietoisina rahavirroista. Seurakunnan perustulonlähteenä on seurakuntalaisten vapaaehtoinen tuki vaikka kolehdin muodossa. Seurakunnan tärkein meno on papin palkka ja sen sivukulut. Yleensä suurin osa rahasta meneekin siihen. Toinen isohko meno on toimitilan vuokra. Muut menot ovat yleensä vähäisempiä; niihin kuuluu hiippakunnan keskushallinnon menot, eli muutaman ihmisen palkka. - Minusta tuntuu, että mikään mukaan seurakunta tai yhdistys ei voisi hoitaa rahavirtojaan mitenkään paremmalla tavalla. Keskeinen toimintamuotohan on sunnuntaisin pidettävä messu.
Säätiön toteuttama seurakuntien yhteistalous on sikäli kätevä, että läheskään kaikki seurakunnat eivät saa budjettiaan tasapainoon (ts. kolehdit eivät riitä papin palkkaan). Säätiön kautta siirretään rahaa varakkaammilta seurakunnilta köyhemmille. Tässäkään ei ole mitään salakähmäistä.
Hiippakunnalla on muuten demokraattinenkin organisaatio, esim. vuosikokous, ja hiippakuntabudjetti hyväksytään siellä. Itse olen kyllä aina saanut hiippakunnan taloudesta sen verran tietoa kuin kaipaankin. Puhetta “läpinäkymättömyydestä” en ymmärrä ollenkaan.
Taloudellisesta “vallasta” totean, että LHPK:ssa pelivaraa on aika vähän. Seurakuntien toiminnan pyörittäminen minimitasollakin tuntuu vievän enimmät rahat, niin ettei harkinnanvaraisia menoja ole paljon. Säätiön “miljoonat”, joihin tässä viitattiin, ovat kyllä todellista rahaa, mutta suurin osa niistä on koko ajan läpikulkumatkalla; rahat menevät mm. palkkoihin sitä mukaa kun kolehteja kannetaan.
“Rahahanojen” tuomasta vallasta: Kyllä todellisia rahahanoja aukovat ja sulkevat seurakuntalaiset itse; ei heitä voi pakottaa tai edes painostaa antamaan rahojaan, jos LHPK:n rahankäyttötapa ei ole heidän luottamuksensa arvoinen.
@S.T.A.L.K.E.R, viittaatko tässä lähetyshiippakuntaan??
3 tykkäystä
Budjettia on pidetty kymmenen vuotta alijäämäisenä, jotta kaikille kysyville on voitu vastata “Ei ole varaa”. Jos katsot säätiön tulokehitystä, niin sen valossa varaa on joka vuosi enemmän ja enemmän, mutta vuoden loppuun mennessä rahat on käytetty niinkuin decanus ja säätiön hallitus ovat parhaaksi nähneet. Oletko sinä päässyt vaikuttamaan edea jotenkin välillisesti siihen kenelle papille maksetaan 50%, kelle 100% ja kuka vakinaistetaan ja kenet pidetään otona? Nämä ovat kaikki yksin säätiön käsissä, samaten kuin pappislandidaattien delegointi seurakuntaa. Kertaakaan ei tietääkseeni seurakunta ole itse voinut valita usean kandidaatin joukosta tai hakea avoimesti. Periaatteessa se ei ole kielletty, mutta se merkitsi säätiön rahahanojen sulkeutumista, niin ei kannata. Sama koskee kaikkea toimintaa, johon liittyy raha, uusien työmuotojen perustamista ym. Tämä korkeinta taloudellista valtaa käyttävä instanssi on täysin ekklesiaalisen rakenteen, mukaanlukien hiippakuntakokouksen ulottumattomissa ja voi tehdä ja tekee päätöksiä siltä riippumatta. Hiippakuntakokous voi esittää toiveita, kun asiat on ensin säätiön hallituksen taholta esitelty. Mutta esimerkiksi uusien pappien palkkaukset menevät täysin ohi tämän systeemin.
Ja kyllä. LHPK käyttää hengellistä monopolivaltaa, koska se opettaa, että käytännössä vain sieltä löytyy puhdas evankeliumi.
2 tykkäystä