Twisti on siinä, että LHPK opettaa, että oikeinopettavan seurakunnan (mikä muutamia poikkeuksia lukuunottamatta on sama kuin lhpk) ulkopuolella vaarantaa pelastuksensa, joten hengellisesti LHPK:n opetuksen mukaan ihmisellä ei ole sellaista vapautta että voi tulla ja mennä niinkuin haluaa. Niitä ihmisiä joita LHPK:n sanoma ei kosketa, tämä ei luonnollisesti haittaa, mutta niille ihmisille, joille LHPK aidosti antaa paljon hyvää, tämä voi olla kipeä juttu.
1 tykkäys
No miten vaikkapa kansankirkossa? Voitko vaikuttaa siihen miten verorahojasi käytetään paikallisseurakunnassa? Sinne palkataan esim. homoja vihkiviä pappeja verorahoillasi. Miten voit sen estää? Kirkolliskokous ei ole hyväksynyt homovihkimisiä, mutta silti se toteutetaan? Vastustat sitä, mutta käytännössä se toteutetaan. Onko siinä neuvottelun varaa? Ota tai jätä. “Kirkko ei siihen kaadu” sanoo Mäkinen. Ei sillä väliä, ole mitä enemmistö ajattelee. Missä ovat laillisuus ja päätöksenteon avoimuus, jonka perään aina huudetaan?
Jos menet helluntaiseurakuntaan sinun on pakko mennä uudelleen kastellle. Ota tai jätä.
En ole missään väittänyt, että LHPK:ssa on kaikki täydellistä. Sielläkin on vain syntisiä ihmisä. Jos ei koe LHPK:n toimintaa ja sen seurakuntia omakseen, niin voihan sitten osallistua edelleen paikallisseurakunnan, helluntaiseurakunnan, vapaaseurakunnan tai jonkun lähetysjärjestön toiimintaan. Suomi on onneksi tässä suhteessa vapaa maa.
2 tykkäystä
Eräs merkittävä hengenmies (joka ei kuitenkaan koskaan ole ollut mukana säätiön toiminnassa) sanoi minulle, kuunneltuaan melko valtavat määrät internetistä lataamiaan säätiön pastoreiden saarnoja, että hän voi useisiin saarnoihin lähes sataprosenttisesti yhtyä, mutta se pienenpieni osa, johon hän usein ei voinut jossakin hyvässä saarnassa yhtyä, oli (ja on varmaan nykyäänkin) kuitenkin säätiön toiminnan kannalta keskeisin juttu, yhteisön kirkkolaivan ohjaava peräsin. Jos en aivan väärin muista, niin hän antoi ymmärtää, että yksin uskosta ja yksin armosta -ajatus ei johda säätiön kirkkolaivaa (ei ole siis sen “peräsin”), vaan ennen kaikkea yhteisöllisyys, erityisesti sunnuntainen messussa käyminen, kuuliaisuus pastoreille ja armonvälineiden nauttiminen, niin että (niin kuin itsekin jossain yllä kirjoitit) “armovälineet” ottavat Jumalan paikan.
5 tykkäystä
Ahaa. Meillä on siis näköjään toimiva seurakunta. Koskapa meillä ei ole täällä kumpaakaan, ei LHPK:aa eikä Sley:täkään. Huonostipa on sitten asiat siellä Turussa ja Tampereella ja ylipäänsä eteläisessä Suomessa. Nyt vasta hoksaan miten onnekas olenkaan. Meillä on toimiva seurakunta.
3 tykkäystä
No tällaisesta pääsisi eroon sillä, että seurakunta itsessään olisi ylin päättävä elin, eikä sen yläpuolella olisi mitään instanssia, joka päättäisi sen asioista, ei kirkolliskokouksia, eikä konsistoreita jne. Nyt joku varmaan sanoo, että tällainenkin seurakunta voi erehtyä, johon vastaan, että niin tietenkin voi, mutta jos tällainen seurakunta on rakennettu Jumalan sanan varaan, että se (Jumalan sana) saa olla ylimpänä ohjeena ja normina kaikessa niin, että kaikki asiat on ratkaistava Jumalan sanalla, on tällaista seurakuntaa vaikea murtaa ulkoapäin, sillä se on itsenäinen. Lisäksi tällaisessa seurakunnassa on tuiki turvallinen olla kun tietää, ettei tarvitse pelätä ulkoapäin tulevaa ohjausta.
1 tykkäys
Tämä on ihan ok. Tämä sanotaan ääneen ja se on kaikkien tietämä itsestäänselvyys, joka perustuu seurakunnan oppiapparaattiin eikä siten ole mitenkään muutettavissa. Onko hiippakunnan budjettivallan ulkoistaminen säätiölle, jonka toimintaan hiippakunta ei voi vaikuttaa muuten kuin henkilösuhteilla, tällainen kaikkien tietämä itsestäänselvyys?
Ei minua tämä sen suuremmin häiritse. Omapahan on asianne, miten asianne järjestätte. Yritän vain avata, miksi omaan silmääni nykykäytöntö näyttää erikoiselta.
2 tykkäystä
Varmaan on ihmisiä jotka näin ajattelevat. On myös paljon arvovaltaisa pietistiseen uskonperintöön nojaavaa pastoreita, jotka ajattelevat yllä kuvatulla tavalla (mm Olavi Peltola ja Raimo Mäkelä).
Siinä onkin se teologinen ero. Pietismi ei arvosta kastetta, eikä ehtollista, eikä seurakuntaa. Pietismille seurakunta on vain joukko uskovia ihmisiä jotka omasta uskosta käsin kokoontuvat yhteen, kun taas luterilaisille sanan saarna ja ehtoollinen Kristuksen asetuksen mukaan hoidettuna luovat seurakunnan.
Voin vain kertoa omia kokemuksia. Meidän seurakunnassa ei vaadita kuuliaisuutta pastorille. Meillä opetetaan, että armovälineet ovat siksi tärkeitä, että ne johdattavat meidät Kristuksen luo.
Seurakunta,virka, kaste, ehtoollinen ja sanan saarna ovat ehdottoman tärkeitä, koska ne ovat Jumalan lahjaa ja sitä varten, että pääasia - eli Jeesus Kristus- saa olla ja pysyä koko ajan pääasiana.
2 tykkäystä
Itse asiassa edellisessä viestissäni osittain lainaamani (hengenmieheksi nimittämäni) ihminen on juuri Olavi Peltola. Terävästi ja oikein olet asiat nähnyt. Ja hyvä, että toit asiasta toisen puolen, jotta ei tule väärinkäsityksiä tai vääriä yleistyksiä. Objektiivista kuvaa mistään ei kannata hakea pelkästään nettifoorumeilta. Sen ihmisen, joka on utelias todella tietämään, kannattaa käydä teidän jumalanpalveluksissanne, jos kiinnostaa kunnolla tietää, mistä messuissanne ja teologiassanne oikeasti on kyse.
2 tykkäystä
En oikein ymmärrä missä kohtaan näet ongelman? Hiipakuntakokoukselle esitellään menot. Hiipakuntakokous hyväksyy myös seurakuntien hiipakuntamaksun, mikä korvamerkataan LHPK:n yhteiseksi menoiksi (käytännössä dekaanin, toimistosihteerin palkkoihin ja piispan matkauluihin). Luthersäätiön hallitus koostuu seurakuntien vastuunkantajista ja hiippakuntakokouksen jäsenistä. Tilinpäätökset ovat avoimia. Seurakunnille esitellään menot. Käytettävissä oleva raha menee lähestulkoon kokonaan pastoreiden palkkoihin. Ei ole mitään muita kohteita johon sitä voisi jakaa. Hiippakuntakokouksessa voi vaikuttaa ja sinne voi tulla valituksi seurakunnan kautta. kaikki osallistuminen on vapaaehtoista, eikä kenekään tarvitse maksaa, jos ei halua. What`s the problem?
3 tykkäystä
Ei tämä pappien palkkaus ole ihan pikkujuttu. Siihen liittyy aika paljon valintoja, kenet lähetetään minnekin ja millä prosenttiosuudella, miten työnjohdolliset asiat järjestetään. Miljoonan euron edestä valintoja. Hieno homma jos säätiön hallituksen kaverit keskenään osaavat hommat, mutta jos on nokakoputtamista, niin sitten ainoa vaihtoehto on lähteä, niinkuin sanot.
1 tykkäys
No poikkeaako tämä jotenkin kovin paljon muista yhteisöistä?
Miten rahasta päätetään Kansanlähetyksessä, Kylväjässsä, Sleyssä, OPKO:ssa, Raamttuopiston säätiössä? Miten kansankirkossa?
2 tykkäystä
Valitaanko hallituksen jäsenet määräajoin hiippakunnan elimistä tai seurakunnista niin, että kenen tahansa lähetyshiippakuntalaisen on mahdollista asettua ehdolle tai ehdottaa uusia jäseniä? Keskustellaanko seurakunnissa tai hiippakunnan elimissä, rahan kohdentamispäätöksistä, esimerkiksi pappien palkoista? Onko Säätiö eräänlainen juridinen kumileimasin tai varojen kierrätyskanava hiippakunnan ja seurakuntien tekemille päätöksille vai käyttääkö se budjettivaltaa riippumatta hiippakunnasta tai seurakunnista -esim. valita tietty pastori muiden sijasta? Voiko paikallisseurakunta tai hiippakunta pyytää rahojaan takaisin, jos ei ole tyytyväinen säätiön toimintaan? Jos säätiön hallitus sanoo yhtä ja paikallisseurakunta toista, onko seurakunnalla mahdollisuus vaikuttaa säätiön hallituksen kokoonpanoon tai päätökseen?
En nyt edes vaadi vastausta hirveään kysymysarmadaan. Tällainen jaottelun tekeminen hiippakunnan ja säätiön välille saattaa vaikuttaa absurdilta; “samalla asiallahan tässä ollaan.” Minä kuitenkin näen tämäntyyppisen kysymyksenasettelun relevanttina, kun puhutaan kuitenkin kahdesta erillisestä, vaikkakin sisäkkäisestä, instanssista.
3 tykkäystä
En jaksaisi asiasta enää väntää,koska vastaavia kysmyksiä voisi esittää esim. Raamattuopiston säätiöstä. En ole LS- hallituksessa, enkä hiippakunnan elimissä. Mutta LS- hallitukseen kuuluvat piispa, dekaani ja hiippakunnan keskeisimmät vastuunkantajat, joten siellä tehdään päätökset sen mukaan mitä hiippakunnassa muutenkin päätetään.
No ainakin Kansanlähetys toimii tässä ihan toisin. Yhdistyksillä on vuosikokoukset, jossa valitaan hallitus, ja hallitus lähettää liittokousedustajat, jotka taas valitsevat liittohallituksen. Valintamekanismi on avoin ja kaikille tiedossa, ja vaikka yhden jäsenen äänellä ei tietenkään yksin mitään muuta, päätökset tehdään kuitenkin demokraattisesti, eikä valta siirry piilossa kaverilta toiselle. Käsittääkseni opkon systeemi on samankaltainen.
Kansankirkossakin vaaleilla valitaan kirkkoneuvostot ja valtuustot, jotka päättävät rahankäytöstä. Sanoisin, että kyllä Luthersäätiö eroaa tästä linjasta.
4 tykkäystä
Tämä esitys on niin kärjistävä, että sitä voisi jo sanoa panetteluksi. Armovälineet ottavat Jumalan paikan? LHPK:ssa ei opeteta tällaista - ei myöskään “hienovaraisilla painotuksilla”.
2 tykkäystä
LHPK:ssa seurakunnilla on vuosikokoukset, joissa valitaan hiippakuntakokousedustajat, jotka… Ei se byrokratia meillä niin erilaista ole kuin jossakin muualla.
2 tykkäystä
…eivät voi puuttua säätiön toimintaan, vaan jolta säätiö voi vain ottaa neuvoja vastaan halutessaan.
1 tykkäys
…paitsi että säätiön toiminta on rahoituksen puolesta täysin riippuvainen seurakuntalaisten suopeudesta.
1 tykkäys
Näinhän se menee. Joko otat koko paketin tai lähdet menemään. Se on minusta aivan kammottavaa johtamistapaa sekä hengellisesti että inhimillisesti.
2 tykkäystä
Kerropa, miten muuten asia voisi toimia. Miten organisoit seurakunnan niin, että se on mieliksi kaikille halukkaille yhtä aikaa? Voisit samalla antaa esimerkkejä paremmin johdetuista seurakunnista.
2 tykkäystä