Liturginen sooloilu (ev.-lut.)

Minusta sana on tässä hyvä. Toki se ei ole nykyaikaista arkikieltä, mutta tuollainen juhlalliseksi muodostunut ilmaus sopii tähän ja merkitys on ainakin minun ikäiselleni ihan riittävän selvä ja kuvaava: ‘peittää, verhota, sulkea sisäänsä, sisällyttää itseensä, panna talteen (itseensä), pitää huostassaan’ yms. Vrt. Nykysuomen sanakirja 1967.

3 tykkäystä

Tarkoitin tämän ketjun otsikossa ja avausviestissä “sooloilulla” sitä, että nimenomaan tehdään vastoin kirkkokäsikirjan kaavoja. En sitä, että käytetään jotakin käsikirjan sallimaa vaihtoehtoista tapaa. Olisi varmaan pitänyt käyttää enemmän rautalankaa.

On kyllä niinkin, että jos on paljon vaihtoehtoja ja sitten vielä usein mahdollisuus korvata niitä vapailla sommitelmilla, voi syntyä kuva, että (lähes) kaikki voisi olla muunneltavissa ja sovellettavissa. Jos olisi tiukka järjestys, jossa muuntelu olisi lähinnä sidottu kirkkovuoteen tai muihin sellaisiin asioihin, niin papille olisi suurempi kynnys sävellellä omiaan.

Evlut viikkomessun kaavan mukaan Jumalan Karitsa voidaan joko vetää normaalin kaavan mukaan tai sitten käyttää vaihtoehtoisia Jumalan Karitsa -hymnejä (virsikirjan jumalanpalvelusliitteessä nrot 739–742) tai Jumalan Karitsa voidaan laulaa ehtoollisen vieton aikana. Kokonaan sitä ei käsittääkseni voi jättää pois, joten jos se on jätetty pois, niin on “sooloiltu” eli poikettu liturgian kaavasta.

Synnintunnustus-osa voidaan kaavan mukaan siirtää nykyiseltä paikaltaan myös saarnan perään. Ja se voidaan korvata tietyillä virsillä. Evlut synninpäästöjen monissa vaihtoehtoisissa kaavanmukaisissa sanamuodoissahan ei kovin eksplisiittisesti mitään absoluutiota sanotakaan (minusta pitäisi).

Ehtoollisen asetussanat täytyy tietenkin aina lausua, muuten kyse ei edes ole ehtoollisesta. Eri asia sitten, kuinka selvästi niiden täytyy kuulua seurakuntalaisille.

Kyllä ne vaihtoehdot ja sanamuodot on ihan selvästi siellä kaavoissa ilmaistu.

Ehkä sanoin epäselvästi. Minusta tuo vapaitten puheitten pitomahdollisuus antaa sijaa sooloilulle. Tietenkin myös kaavojen moninaisuus voi johdattaa pappia luomaan lisää omatekoisia kaavoja.

Joskus papin kuitenkin täytyy luoda kaava toimitukseen, jota ei ole aikaisemmin ollut olemassa. Eräs tuntemani ortodoksipappi joutui toimittamaan opaskoiran palvelustehtävään siunaamisen. Rukoushetki toimitettiin kirkon esihuonessa. Kysyin mistä hän sai tarvittavat siunausrukoukset. “Otin osia karjansiunausrukouksesta ja matkalle lähtevien siunaamisrukouksesta” Karjan siunaamisrukouksessa rukoillaan eläimen omistajalle ja hänen eläimilleen tai tietylle nimeltä mainitulle eläimelle terveyttä. Matkalle lähteville rukoillaan matkatoveriksi enkeliä, “että hän (siis enkeli) Sinun kunniaksesi varjelisi heidät terveinä suojellen heidät kaikesta vahingosta ja pahasta, oi ainoa ihmisiä rakastava.” Siunattavat vihmottiin pyhitetyllä vedellä toimituksen päätteeksi.

Tiedän, että klassiseen kolminaisuusoppiin liittyy tuo kaksikielisyydestä (kreikka ja latina) johtuva terminologinen problematiikka, että kreikan hypostasis, joka vastaa latinan persoonaa, suomennetaan toisinaan olemukseksi, vaikka latinankielestä suomennetussa terminologiassa persoona nimenomaan on eri kuin olemus, mutta en tiedä onko tätä kolminaisuusopin terminologista sekavuutta tapana soveltaa ihmisiin. Joka tapauksessa, jos kirkkokäsikirjan mukaisessa liturgian kaavassa sanotaan “olemus”, niin onko oikein käyttää sen tilalla sanaa “persoona”, vaikka sekin saattaisi jollakin tavalla olla tulkittavissa ihan päteväksi ajatukseksi? Minun mielestäni yksittäisen messun liturgia ei ole oikea paikka ryhtyä venyttämään tulkintoja tai keksimään uusia vaihtoehtoisia ilmaisuja.

[quote=“Mauriina, post:26, topic:583”]
Ehkä sanoin epäselvästi. Minusta tuo vapaitten puheitten pitomahdollisuus antaa sijaa sooloilulle.[/quote]

Näköjään omakaan selvyyteni ei ollut riittävää. Jos kaava antaa mahdollisuuden vapaalle puheelle, niin sellaisen pitäminen - sisälsipä puhe mitä tahansa - ei ole “sooloilua” tarkoittamassani mielessä eli kaavasta poikkeamista.

4 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Hautajaisten ruumissaarna

Minä tykkään myös “kätkeä” -sanasta uskon yhteydessä. Kristus kätkee uskovat omaan olemukseensa kuin lintuemo, joka kätkee poikaset siipiensä alle. Jeesushan sanoi:

Jerusalem, Jerusalem! Sinä tapat profeetat ja kivität ne, jotka on lähetetty sinun luoksesi. Miten monesti olenkaan tahtonut koota lapsesi, niin kuin kanaemo kokoaa poikaset siipiensä suojaan! Mutta te ette tahtoneet tulla. (Matt. 23:37)

Ajattelen, että Jumalan kansa kirkkolaivassaan kätkeytyy Kristukseen niin kuin laiva sumuun, jossa vihollisalukset eivät sitä enää havaitse tai tavoita.

1 tykkäys

8 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Messun synninpäästö

Onko tuo tyyliin Introitus, Kyrie, Gloria, Credo, Sanctus ja Benedictus, Agnus Dei (ja offertorium)? Sekä tuo Salve Regina?

Salve ei varsinaisesti kuulu messuun, mutta se on tapana laulaa kirkkovuoden tavallisen ajan hiljaisten messujen lopuksi, siis nimenomaan loppusiunauksen ja _Ite_n jälkeen. Kuvaamassani sunnuntain aamumessussa nuo varsinaisen messun kiinteät osat luetaan, ei lauleta.

1 tykkäys

Kysyn vielä tarkentavan: onko tällöin mukana Introitus ja offertorium vai jäävätkö ne pois?

Messun pääjuttu on kuitenkin kaanon eli eukaristinen rukous, joka ei voi milloinkaan jäädä pois. Eivät myöskään Raamatun lukukappaleet.

Credo kuuluu messuun vain sunnuntaisin ja juhlapyhinä, joten muina päivinä sitä ei ole. Gloria samoin rajoittuu sunnuntaihin, juhliin ja juhlapyhiin, mutta jää pois adventin ja paaston aikana. Esirukoukset eivät ole pakolliset, ne voi aina jättää pois.

2 tykkäystä

Introitus ja offertorium korvataan käytännössä useimmiten sopivalla laululla, tai sitten pappi vain lukee niiden tekstit alttarilta.

1 tykkäys

“Tekikö pappi väärin vai nipotanko turhasta? (Ja tämä ei tosiaan ole ensimmäinen kerta kun törmään tällaiseen liturgian luovaan variointiin.)”

Ketjun avauksessa siis sanotaan näin. Viestini liputettiin, koska vastasin kysymykseen rehellisesti mitä ajattelen. Poistin viestin. Mitään viestiä täällä ei siis saa sanoa turhaksi. Edes näköjään silloin, jos aloittaja haluaa siihen vastauksen. Pitää siis ruveta käyttämään jonkinlaisia kiertoilmauksia.

Ei siitä ainakaan helvettiin joudu, jos vähän vaikka muutteleekin jossain tilanteessa.