Luopumus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten näkökulmasta

Minusta on synnillä leikkimistä se, että evankeliumin saarnaamisen lomassa selvää raamatunsanaa vääristellään, kun halutaan mielistellä ihmisiä. Tulee mieleen Ilmestyskirjasta kohta, jossa mainitaan peto*, jolla on seitsemän päätä ja kymmenen sarvea. Muistan kuulleeni semmoisen selityksen, että on ihan oikeaa Jumalan sanaa (luku 7) ja sitten siinä on pantu sekaan vähän omiaan (luku 10). Seitsemässä päässähän pitäisi olla 7 tai 14 sarvea.

Sen jälkeen, kun sain tarpeekseni Herättäjä-Yhdistyksen setalaistumisesta, niin jätin heidän seuransa. Niinpä sitten tuttava kehui minulle, miten jossakin oli ollut kotiseurat ja “olisit ihan hyvin sinäkin voinut olla paikalla”. Ei minua kiinnosta enää poimia sieltä mitään murusia, kun kerran liberaalit ovat saaneet sotkea kokonaisuuden. Pitäkööt kekkerinsä.

Minusta on väärin, että liberaalipapit hännystelijöineen saavat määrätä siitä, ketkä voivat käyttää kirkkoja omiin jumalanpalveluksiinsa. Tietysti pitää rajata ulos ei-kristilliset toimijat, mutta että kristityt, jotka eivät suostu hiljaisesti hyväksymään liberaalien ajatuksia.

Setapappeja enemmän arvostan rehellistä ateistia, joka sanoo suoraan, että hänen mielestään Jumalaa ei ole olemassa ja että Raamattu on satukirja.

  • En tässä tarkoita, että liberaali pappi olisi varsinaisesti Ilmestyskirjan peto.
5 tykkäystä