Näin ihan arkikielellä ja yksinkertaisesti, varmaankin perimmältään uuden kasteen haluamista pidetään harhaoppina siksi, että jos pelastus on jotain mitä Jumala antaa lahjaksi ja sen saaminen kasteessa on jo tapahtunut yhdessä kasteessa, niin on jo jonkinasteista Jumalan epäilemistä että haluaa toisen kerran kasteen. Inhimillistähän se kyllä on että halutaan vielä varmuuden vuoksi kerran.
En nyt ala tähän kaivamaan raamatunkohtia missä puhutaan siitä että pelastus saadaan kasteessa, niitä löytyy, ja käytän tässä sanaa pelastus koskemaan kaikkea sitä mitä Raamatussa sanotaan kasteen vaikuttavan ihmisessä.
2 tykkäystä
On kyllä matala kynnys käyttää harhaoppi-sanaa, jos tuo on se syy. Eikö olisi totuudenmukaisempaa puhua kastekäsitysten erilaisuudesta? Minusta harhaoppisuus on jotain, missä ihminen ei ole enää kristitty.
Ei tämä ollut minun kirjoittamaa, vaan Mirkun.
Sitten tuo opetuslasten kaste. Kun ensimmäinen paikallisesti Seurakunta perustautui, niin 3000 piston saanneen ja siitä eteenpäin menneen lisäksi oli paikalla Jeesuksen seuraajat, n. 500, joita Jeesu 40 päivän aikana kävi tapaamassa.
Tnks!
Sellainen on kyllä evlut oppi ja siihen voit viitata ja jättää asian sen opin päälle.
En suosittele Raamattua tämän perusteluksi etsimään.
Niin on ollut moni muukin harhaoppisuudesta tuota mieltä. Harhaoppisuus ei kuitenkaan historiallisesti ole ollut ei-kristittyjä kuvaava termi vaan sitä on käytetty nimenomaan kristityistä, joilla on jokin kristillisyyden osa-alue hieman huonosti hallinnassa tai jopa täysin väärinymmärretty. Tämän sanan merkityksestä tällä foorumilla on aiemminkin väännetty. Itse käytän sanaa tässä kuvailemassani merkityksessä. Sellaisesta, joka ei ole kristitty ollenkaan, on historiallisesti käytetty sanaa epäjumalanpalvoja, pakanajumalien palvoja tai modernimmalla ajalla jopa ateisti. Perinteinen nimitys ei-kristityille on myös uskosta osaton. Harhaoppinen ei ole välttämättä uskosta osaton.
3 tykkäystä
Kasteen UT:ssa kerrottu sisältö on jätetty pois. Kasteen “ottamisesta” on tehty vain aikuisen suorittama oma teko. Myös ehtoollista monet uudelleen kastajat pitävät vain muistoateriana.
Väärä tulkinta Apostolien Teoista. Sieltä löydetään “kaava”: 1. julistus, 2. usko, 3. kaste. Ei oteta huomioon, että Ap.T. kastekertomukset sijoittuvat tilanteisiin, joissa evankeliumi tuotiin ensimmäisen kerran jollekin paikkakunnalle. Tietysti srk:n perustaminen alkaa noin. Mutta on eri juttu sitten, kun seurakunnan kristityille perheille syntyy lapsia kristittyihin koteihin.
UT mainitsee monia kokonaisten perhekuntienkin kasteita. Selitykset, ettei niissä ketään liian nuorta kastettu, ovat surkuhupaisia.
Kaste pitäisi baptistisen käsityksen mukaan antaa ymmärtävässä iässä. Sitä ikää ei osaa kukaan määritellä. Ja tuota ikää nuoremmat, ehkä jopa teini-ikäiset ovat kuulemma vielä niin viattomia, että pelastuvat ilman kastetta, ilman uskoa, ilman mitään. Ei siihen tarvita mitään uudestisyntymisiä.
4 tykkäystä
Harvoin kukaan kristityksi itseään nimittävä kuitenkaan väittää pelastuksen tulevan nuoremmillekaan ilman Jumalan armoa. Sellaisia kristittyjä joille ihmissuvun lankeemuksella ei ole mitään merkitystä on aika vähän. Uudestisyntymistäkään ei näissä tapauksissa yleensä kielletä vaan ajatellaan usein jotenkin niin, että jos kuolema tulee nuorelle ihmiselle ennen kastetta, Jumala tutkii heidän sielunsa kuoleman hetkellä ja antaa heille mahdollisuuden uudestisyntyä siinä. Uudestisyntymisen käsite on varsinkin helluntailaisille hyvin tärkeä, sen kokevat heidän mielestään tavalla tai toisella kaikki taivaaseen päätyvät.
Eivät “tietoisessa iässä” (mikä se sitten ikinä onkaan) olevia kastavat nyt kuitenkaan koko Uuden testamentin opetusta kasteesta ja pelastumisesta kiellä. Baptisteissa ja helluntailaisissa on ihan kelpo raamatullisia kristittyjä. He vain ehkä vetävät mutkat suoriksi hieman toisissa kohtaa Raamattua kuin toisentyyppiset kristityt.
Nuorin kastettu mikä minulle on tullut vastaan baptistien tai helluntailaisten joukossa on noin 4-vuotias.
Joo. Esim. Toivo Haapala sanoi pienten lasten syntyneen syntiseen mutta myös sovitettuun sukuun. (Ja sen tarpeeksi nuori ihminen saa automaattisesti, kun ei vielä osaa itse ratkaisuja tehdä.)
Ehdottomasti on!
1 tykkäys
Haapala oli anoppini tuttava silloin kun mieheni oli vielä poikanen. Hienosti sanottu.
1 tykkäys
No niinpäs oli. Lainaus oli pielessä niin en puhelimella hahmottanut sitä. My bad.
D
1 tykkäys
Kovin korskeasti @oka kirjoitat oman uskonliikkeesi eli helluntailaisuuden ylivertaisuudesta muihin nähden. Ja tuntuu siltä että aika lailla kehut itseäsi ja osaamistasi ja Raamatun ymmärrystäsi, mutta ainakaan minä en tunnista mitään ylivoimaista kompetenssia. Kannattaisi iloita siitä, mikä on koko kristikunnalle yhteistä. Itse en kehuisi helluntailaisuutta mitenkään esimerkilliseksi muiden kristillisten kirkkojen ja yhteisöjen rinnalla. Itse pidän sitä jonkinlaisena sissiliikkeenä Jumalan armeijassa. Pyydän kohteliaasti huomaamaan, että on paljon muitakin tärkeitä joukko-osastoja.
2 tykkäystä
Tässä päästäänkin sitten universalismiin ja tulee muunlaiset kysymykset. Meillä ei ole tietoa, miten Jumala tarkasti ottaen tuomitsee jo sovitetut, mutta uskomattomat. Minusta Raamattu suorastaan käskee kastamaan kaikki, siis lapsetkin (uskovien vanhempien yms. halukkaiden). Kastakaa kaikki kansat! Tämä on yksi niistä iäisyyskysymyksistä muiden rinnalla, joihin ei löydy yksiselitteistä käytäntöä. Tavallaan turhaa on näistä keskustellakaan, koska asian omalle kohdalleen sisäistänyt ei voi toisenlaista hyväksyä (minä).
Käsitys perisynnistä ja lahjavanhurskaudesta vaatii kastamaan mitä pikimmin, myös hätäkaste tarpeen. Eikä kastetta tarvitse uusia, HPE auttaa uusiutumisissa ja paluissa yms.
1 tykkäys
Kirkkokunnilla on vaihtelevia käsityksiä perisynnistä, joten näin jyrkästi ei voi sanoa koko kristikunnan kohdalla. Yksi merkittävä käsitysero liittyy syyllisyyteen eli käsitetäänkö perisynnin aiheuttavan syyllisyyttä, jonka vuoksi Jumala tuomitsee automaattisesti, vai aiheuttaako perisynti lopulta synnin tekemistä, mikä aiheuttaa syyllisyyden ja minkä vuoksi Jumala tuomitsee.
Vastaavasti tehdään jonkinlaista eroa myös siihen, mitä Jeesuksen sovitus vaikuttaa. Tällöin saatetaan nähdä Jeesuksen sovituksen olevan universaalia suhteessa perisyntiin eli kaikkien perisynti on annettu anteeksi, koska Jeesus on kumonnut syntiinlankeemuksen kirouksen. Sen sijaan varsinaiset tekosynnit kuitenkin vaativat erikseen parannuksen teon, uskon ja kasteen.
Tämän kaltaisia olen kuullut mm. vapaakristillisyydessä.
Meillä metodisteilla kastekäsitys tuntuu olevan hyvin samankaltainen ortodoksien kanssa. Ainakin tuon Krisin kommentin perusteella.
2 tykkäystä
Kyllä eroa on. Luterilaisuudessakin perisynti on jo annettu anteeksi Jeesuksen Ristin tähden, samoin kaikki synnit: “Ihminen tekee syntiä, koska on syntinen eikä päinvastoin ole syntinen vasta kun tekee syntiä.” (Lahja vanhurskaus on otettava vastaan, pelastuksen asiassa ei ihmisellä ole mahiksia eikä kykyä = toivoton tapaus itsessään)
Olen ymmärtänyt, että ekumeenisissa keskusteluissa metodismi on kaikkein lähinnä luterilaisuutta. Tässä ajassamme on vaikea pysyä Ristin tiellä, (joka on kapeampi kuin lain tie oikein ymmärrettynä). Siksi luen enimmäkseen Roseniusta, Lutheria yms. , koska kiusaus vanhana ja raihnaisenakin on kova ‘kunnian teologiaan’ yms. menestykseen.
Perisynti on minusta hyvin raamatullista, samoin ‘lihalle’ niin vastenmielinen Ristin tie.
Tässä tämä ketju luterilaisten lapsikasteen perusteista, jos vielä kiinnostaa. Linkki on kiinnostava ja maltillinen, tykkäsin enkä lapsikasteen velvollisuudesta voi luopua Vähä katekismus, Luther oikein opettaa.
2 tykkäystä
Huomioikaa Sana kirjoitettu isolla S-kirjaimella.
Kaikessa kristikunnassa meillä ei tai korkeampaa kuin Jumalan Sana. Me kuulemme tuulen äänen; Pyhät Kirjoitukset osoittavat Sanan meille kaikkialla; kuten esimerkiksi kasteessa, missä Sana on perustava elementti. Joku kuulee Sanan ja tuntee veden, ja ilman Sanaa, kaste ei ole mitään. Mitä voi vesi saada aikaan ilman Jumalan Sanaa? Kuten Pyhässä Ehtoollisessa leipä ja viini ovat vailla vaikutusta ilman Sanaa. Leipä pysyisi ikuisuuden leipänä ja viini viininä, mutta kun Sana on liitettynä kasteen ja Herran ehtoollisen sakramenttiin, tämä tekee sen, joku tuntee sen, kuten tuulen humina tunnetaan. Kun Sana on kuultu, silloin me tunnemme sen äänen korviemme edessä.
Martti Luther, LW 22, s. 306.
2 tykkäystä
Kylllä se taitaa olla pienellä alkukirjaimella. Jumalan Sana nimittäin tarkoittaa Kristusta. Johanneksen evankeliumi alkaa: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala. "
2 tykkäystä
Noo jaa… 
Ehkä johtuu siitä, että saksan kielessä substantiivit kirjoitetaan isolla alkukirjaimella:
“… mutta Herran sana pysyy iankaikkisesti”. Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu." (1:piet 1:25)
“… aber des Herrn Wort bleibet in Ewigkeit. Das ist das Wort, welches unter euch verkundiget ist.”
Niinhän se tarkoittaa:
Pääasia on kuitenkin tietää, miten hänen kaikkivaltiutensa voima vaikuttaa. Se vaikuttaa aina ja kaikkialla hänen oman sanansa välityksellä. »Herran sanalla ovat taivaat tehdyt, ja kaikki niiden joukot hänen suunsa hengellä» (Ps33:6).: »Sillä hän sanoi, ja tapahtui niin, hän käski ja se oli tehty» (Ps33:9). Tai kuten Johanneksen evankeliumissa on kirjoitettuna: »Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala - Kaikki on saanut syntynsä hänen (Sanan) kauttaan, ja ilman häntä ei ole syntynyt mikään, mikä syntynyt on» (Joh 1:1-3).
Tämä ikuinen, jumalallinen ja kaikkivoipa Sana, jolla Jumala kaiken vaikuttaa, on hänen oma, ikuinen, ainokainen Poikansa Jeesus Kristus. »Sana» ja »Poika» ovat yhden ainoan jumalallisen »Minän» (persoonan) kaksi eri nimeä. Ikuinen Sana ei ole persoonaton olento tai jokin, mikä vain kuuluu toiseen persoonaan. »Sana» on itse jumalallinen persoona. Ikuisen Isän ikuinen puhe, joka lähtee hänen olemuksensa ja sydämensä syvyydestä, on Poika.
Olav Valen -Sendstad
2 tykkäystä
Ja kun saksassa substantiivit kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, niin Johanneksen evankeliumi taas on kirjoitettu aikana, jolloin ison ja pienen alkukirjamen eroa ei tunnettu. Nykyajan kristityt joskus suhtautuvat aivan liian tosikkomaisesti ison alkukirjaimen käyttöön.
5 tykkäystä