Luterilainen lapsikaste

Riparilaisten kasteista. Onnistuu ennen leiriä tai leirin aikana. Takavuosina muistan enemmän suositun sitä mallia, että kastamattomien nuorten kaste oli vasta juuri ennen konfirmaatiota. Silloin on mun mielestäni parempi mahdollisuus miettiä, mitä haluaa.

1 tykkäys

Jumala kasteessa synnyttää, lahjoittaa vanhurskauttavan uskon Kristukseen, pelastaaksensa syntisen iankaikkisesta kuolemasta. Tämä on riittävä ja varma. Eikä mitkään muut johtopäätökset pelasta kasteessa.

1 tykkäys

Ei vaan kasteessa lahjoitetaan Pyhä Henki, joka vaikuttaa uskon missä ja milloin Jumala niin tahtoo.

D

3 tykkäystä

Tottakai Pyhä Henki lahjoitetaan..

2 tykkäystä

Kaste ei ole pelastusautomaatti

D

2 tykkäystä

Kaste ei pelasta tehtynä tekona. Mitkään ihmisen teot eivät saavuta uskoa.

2 tykkäystä

Tämä on vähän tulkittavissa kasteautomaatioksi…

D

Vahinko, jos se saa sen näyttämään siltä.

Ei liity erityisesti luterilaisuuteen, mutta mielenkiintoinen video vauvakasteen ja valelukasteen taustasta. Mielenkiintoiseksi tämän tekee erityisesti se, että tämä ei ole teologiaa vaan uskontotiedettä - ei siis tarvetta löytää perusteluja oman kirkkokunnan käytännöille vaan vain kuvausta siitä, miten historiallisesti on toimittu. Muutamia poimintoja:

-ensimmäinen varma maininta vauvakasteesta on Tertullianukselta, joka on sitä vastaan, mutta selkeästi vastustaa olemassa olevaa ja vakiintunutta käytäntöä, ei jotain uutuutta

-sen lisäksi että juutalaiset ottivat vauvat uskontonsa jäseniksi (pojat ympärileikkauksen kautta), myös tuon aikakauden pakanauskontoihin tyypillisesti kuului vauvojen initiaatio perheensä uskontoon, eli jos kristityillä olisi ollut tästä poikkeava käytäntö, olisi se varmasti herättänyt huomiota ja debattia

-hyvinkin vanhat kastealtaat ovat kooltaan sellaisia, että aikuisen upotuskaste ei niissä oikein onnistu

1 tykkäys

Ne ketkä tunnustavat perisynnin, eivät voi olla kastamatta lapsiaan, joten lapsikaste on kristityssä perheessä ainoa oikea kaste ja raamatullinen.
Tietenkin ne jotka eivät ole kastetut, kastetaan mitä pikimmin uskon lahjan saamiseksi lupauksessa. Katsomme kuitenkin, että usko ilman kastettakin voi olla oikeaa ja pelastavaa, jos ei ole tahallinen teko jättää kastamatta?

Lapset kastetaan kristityissä perheissä siksi, että siinä heidät liitetään seurakuntaan, puetaan Kristukseen. Ei siksi, että he olisivat syntiä tehneet.

Katse on siis siinä mitä kasteessa tapahtuu ja tulevaisuudessa. Ei lapsen menneisyydessä.

1 tykkäys

Todella hyvä muistutus siitä että kasteesta on vuosisatojen ajan ehkä liikaa puhuttu sen mukaan mitä tilannetta se tulee korjaamaan eikä sen mukaan mihin todellisuuteen kaste perustuu.

Kastehan perustuu siihen että synti ja kuolema on voitettu ja että ihmiset voivat elää elämänsä tästä tilanteesta käsin.
Ymmärtäen tietysti mistä hienoiset haasteet ja vaikeudet elää uutta tilannetta johtuvat.

Keskiaikaisen pelotteluretoriikan kastamattomien lapsien joutumisesta ikuiseen kadotukseen voisi jo lopettaa, sitä mieltä Lutherkin oli. Kukaan ei voi olla ainakaan Raamatun perusteella varma siitä että kastamaton ihminen on automaattisesti kadotettu. Voimme kuitenkin olla varmoja että kastaminen perustuu Jumalan varmaan sovitukseen ja lunastukseen. Lapsia ei kasteta kadotuksen pelosta vaan pelastuksen varmuudesta; se on, sovituksen ja lunastuksen varmuudesta.

Tämä esittämäni näkökulma kasteeseen on tärkeää muistaa selittää, varsinkin silloin kun keskustelee ihmisen kanssa joka suunnittelee menevänsä lapsikasteen jälkeen uskovien/aikuiskasteelle. Moni heistä ajattelee että lapsikasteella on yritetty suojella heitä perisynniltä mutta ei muista ajatella että heidät on kasteessa myös yhdistetty Kristuksen ruumiiseen ja sitä kautta pelastumiseen. Aikuiskasteelle menijöitä on myös vähän turha pelotella sillä mitä kauheaa “kasteen halveksimisesta” seuraa. Eiväthän he ole aikoneet kastetta halveksia vaan tulla osaksi Kristuksen ruumista, tulla Kristuksen ruumiina osalliseksi Kristuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta. Se, mikä heitä auttaa, on osoittaa Raamatulla että se asia on aivan varmasti hoidossa myös lapsikasteessa.

Muistan itse ajatelleeni 18-vuotiaana luterilaisen papin kastaessa minua, että en minä tätä tarvitse, Jumala pelastaa ei kaste, mutta antaa nyt mennä kun tämän jälkeen saan sitten mennä kirkossa naimisiin. Olin sellainen pieni kristillinen vapaa-ajattelija silloin.

Eivät ole Tehneet syntiä vielä, mutta syntyvät perisyntisinä. Tämä erottaa meitä, vaikka luterilaisuudessakin liitetään myös paikallisseurakuntaan. Tarkoitus ei ole taas siirtyä kastekeskusteluun, vaan toivoin lut. vahvistusta näkemykselleni.
Näin minä kastatin tietoisesti lapseni ja lapsenlapseni, vaikka monet ilmeisesti vain rutiinin ja tavan vuoksi.
Nykyisessä ajassamme joutuu kuitenkin tosissaan rukoilemaan, että “kristityn on nimi mulla, tee siksi minut todella.”

[quote=“Diakoni, post:17, topic:6477”]

Niin on. Ja itse en pidä helluntailaisten kastetta harhaoppisena, eikä sitä pidä kirkkommekaan, ellei kyseessä ole uudelleen kastaminen.
[/quote


Tiedämme, että ensimmäinen paikallinen Uuden Liiton Jumalan Seurakunta perustautui n. vuonna 30 Helluntaipäivänä Jerusalemissa. Tämän alun ääreen ovat monet, jos ei kaikki, ilmoittaneet kuuluvansa. Tästä poikkeava ryhmä on Idän Katoliset, joiden alku, heidän dokumenttiensa mukaan, on ennen Jerusalemin paikallisen Seurakunnan perustamisjulistusta, mikä on Pietarin saarna, alkaen ”tehkää parannus ..”.

Tämä sama alku on nk. evankelikaaleilla, eli ilman lapsikastetta uskoontulleilla, jotka sitten ovat kastattaneet, pyytäneet tulla kastetuiksi vedessä kaikille todistukseksi, niinkuin hoviherra Gazan tiellä ja Korneliuksen talossa uskoontulleet.

Lapsikaste eikä mikään kaste pelasta. Kasteen merkityksestä Lutherkin uumoili kirjoittaessaan ”pyhän toimituksen halveksimisesta”. Hänen kertomuksensa tuossa yhteydessä ei pääty tähän lausumaan, joka jatkuessaan sitten sekoitti hänen uskossa alkaneen toimintansa.

Olen seurannut ja osallistunut paljon sosiaaliseen tiedotukseen, niin Suomessa, Italiassa, Englannissa kuin USA:ssakin. Voin sanoa, että näiden alueiden kielen osaan hyvin, mikä ei ole niinkään kyvykkyytä, kuin olosuhteiden vaikutus. Raamattua luen kolmella kielellä päivittäin ja olen tehnyt sitä lisääntyneellä innolla, vaimoni kanssa, sitten 90-luvun alun, kun uudistuimme uskossa. Alkukielet, lähinnä hebrean ja kreikat, hallitsen, vaikken niitä puhu. Hallitsemisella tarkoitan, että jokaisen sanan merkitys kirjoitetussa yhteydessä on jäljitettävissä tänään jopa pelkästään netin kautta, joiden sisältö on suhteellisen yksinkertaista verrata eli lähteitten kanssa. Jopa n. 5000 alkuperäistä tekstiä voidaan tuoda jopa näytölle, jos haluaa, vaikken minä sitä muotoa ole harrastanut. Minulle tärkeää on se mikä on Raamatun kokonaisilmoitus ja mikä on sen keskeinen, ainoa ilmoitus, vt. Paavalin puhe Areiopagilla.

Siis ei ole kysymys onko esim. sanakirjat ja niiden selitykset tehty ennen Googlea, kunhan ne yhtäpitävät ja yhdessä todistavat yhtäpitävästi koko Raamatun kanssa.

Kun joku ei ole samaa mieltä kanssamme, niin se ei järkevästi ajatellen ole pilkkaamista. Mitä lapsikasteeseen tulee, niin juuri se on ollut perussyy esimerkiksi helluntailiikkeen syntyyn, koska viimeisen, nk. Azusa-kadun Hengen vuodatuksessa, juuri sakramentalisen opinmuodon parista tuli moni uskoon ja täyttyi Pyhällä Hengellä ja tulella.

Eikös opetuslapset olleet kastettuja aikapäiviä ennen helluntaita?

D

Mikähän kirkko se on. Kastatteko uudestaan lapsena kastetut?

D

Ei näistä kommenteista selviä mihin tähtäät. Mutta annetaan olla!

En mihinkään. Kerroit asioita ja kysyin täsmennystä.

D

Tuo okan viestissä ollut “Niin on. Ja itse en pidä helluntailaisten kastetta harhaoppisena, eikä sitä pidä kirkkommekaan, ellei kyseessä ole uudelleen kastaminen.” oli lainaus sinun viestistäsi heinäkuulta 2025. Siis tästä:

Mikä tekee uudelleenkastamisesta harhaoppia?