Luterilainen sola scriptura

Tämä todella on vastoin vanhojen kirkkojen näkemystä. Raamatun lukeminen ja tulkinta tapahtuu kirkon sisällä, myös muun tradition ja mm. kokousten päätösten valossa. Jos luit koko keskustelun, niin huomaat, että ikonit ovat ortodoksisen kirkon mielestä välttämättömiä ja anateema annetaan niillekin, jotka vain passiivisesti hyväksyvät ikonit, mutta eivät kunnioita niitä. Kirkkojen erot näkyvätkin nyt konkreettisesti: luterilaisissa kirkoissa ei ole ikoneita, pyhiä ei muisteta jne.

Miksi Kristuksen lupausten mukaisesti päätöksiä tekemään valtuutettu kirkko kokouksissaan olisi turhaan päättänyt vuosisatojen ajan muistakin asioista, jos se olisi Raamatun kanonisoidessaan sitonut kätensä ja antanut kelle tahansa oikeuden Raamattuun vetoamalla kumota muut päätökset?

Mutta UT:sta ei ollut tuolloin mitään tietoa, joten koko Raamattuun Jeesus ei vetoa. Tällä periaatteella pelkkä VT riittää.

Vanhojen kirkkojen näkökulma on, että Lutherin rikos oli juuri se, että hän asettui ekumeenisten kirkolliskokousten yläpuolelle ja niiden tuomariksi. Näin Luther irrottautui kirkolliskokousten auktoriteetin alaisuudesta ja ikään kuin pihisti ryöstöretkelleen kopion Raamatusta kuvitellen ovelasti pärjäävänsä sillä.
Sola Scripturisti eksyy nopeasti omaan näppäryyteensä. Hän on pelkän kartan kanssa tuntemattomattomassa maastossa ilman kompassia, ilman tietoa ilmansuunnista ja tuntee vieläpä huonosti karttamerkinnät. Reformaation historia onkin hajaannusta ja sekoilua toisensa perään.

No totta kai kirkko on “sitonut kätensä”, koska kristinusko on ilmoitususkonto ja ilmoitus tulee Jumalalta itseltään. Kuuliaisuus Jumalalle vaatii samalla kuuliaisuutta Jumalan ilmoitukselle. Mutta ei silti kenellä tahansa ole oikeutta kumota kirkon sääntöjä pelkästään väittämällä, että oma kanta on Raamatun mukainen. Siinä olet oikeassa, että protestanttisuuden historia on hajanaisuudessaan surullista. Asiat on yritettävä ratkaista asiallisella keskustelulla.

1 tykkäys

Henrikki, luterilaisuudessa ei kielletä ikoneita, Tämä on ihan totta, mutta ikoni teologiaa meillä ei ole, eikä paljon ikoneitakaan. Joten niitä on varmasti turha kieltää, jos niitä ei katekorisesti kirkon opetuksessa olekaan. Ja miksi niitä ei ole, siksi että koko ikoni teologia on vierasta, eikä sitä harjoiteta.

Toiseksi Henrikki viittaat Ausburgin pyhien palvontaan. Pyhien palvontaa ei käsittääkseni harjoiteta ortodoksi tai katolisten keskuudessa, eikä myöskään yhtenäisessä kirkossa. Pyhien palvonta ei kuulu dogmaattiseen oppi pohjaan. Jos näin olisi sinun tulisi esittää se todeksi.

Ausburgin tunnustus yhdistää virheellisesti pyhien palvonnan ja pyhiltä esirukouksen pyytämisen, vedoten ( 1tim 2) joka ei puhu asiasta mitään. Tältä osin uskonpuhdistus valikoi kirkon traditiota oman ymmärryksensä mukaan ja suhtautuu negatiivisesti esirukouksen pyytämiseen.

Luther itse tosin pyysi esirukousta kuolleilta tämä tulee hänen kirjoituksissaan esille, esim Magnificat teksteissä. Lutherin kirjoittamissa Schmalkaldenin opinkohdissa taas Luther kieltää pyhien avuksi huutamisen. Luther teologia on monissa kohdin sisäisistä ristiriidoista kärsivää. Ei loogista.

1 tykkäys

Mikä ero on syventymisen ja kehittymisen välillä? Se on kuin veteen piiretty viiva. Ei sellaista ole. Ortodoksit ja katollisetkin pelastuvat armosta, sitä ei kukaan kiellä.

Ilmaisu “palvonta” ei ole minulta, vaan se on Augsburgin tunnustuksessa oleva väliotsikko. Itse asiana on se, tuleeko rukouksia suunnata Jumalalle vai pyhille. Siinä asiassa yhdyn tunnustuskirjan kantaan.

Kyllä näin juuri näin. Alkukirkossa ei toimittu näin vaan pyhien avuksihuutaminen oli heille normaali olotila, joka kuului kristinuskoon. Luterilaisuus muutti ja poikkesi tästä käytännöstä siksi meille ei ole ikoneitakaan, eikä niitä tarvitse erikseen kieltää.

Olet pahoillasi mistä? Siitä että minä olen suuttunut? No johan on hybristä. Ja edelleen en ole kritisoinut ortodoksista uskoa. Olen kritisoinut ortodokseja joiden mentaliteetti on kuin vl-liikkeestä.

D

4 tykkäystä

Ai niin, eihän luterilaiselta edes siunaus kelpaa. Epsilon, tuo kelpo ortodoksi, tätä selitti joskus. Otetaanpa siunaus takaisin, niin voit haistattaa ihan suoraan.

D

Joiden luterilaisten menttaliteetissä, toleranssissa voisi tietysti olla kehittämistä. Kyllä anateemoja on ihan ekumeenisissa kirkolliskokouksissa julistettu, sen ei pitäisi olla yllätys. Kokoukset ovat olleet ihan tosissaan, niiden menttaliteettiä ei voi rinnastaa lahkojen, lohkojen toimintaan, tai vaikka kommunisti puolueen mielialaan. Kysymys on kirkon uskosta.

Jos me noudattaisimme varhaiskirkon käytäntöjä, meidän pitäisi käydä kirkon lisäksi myös synagogassa. Pyhä Johannes Krysostomos kirjoittaa jopa vielä 380-luvullakin kristittyjen ongelmasta, kun heillä oli tapana tehdä ristinmerkki astuessaan pyhään huoneeseen (kirkkoon), mutta synagogaan tullessaan he eivät oikein voineet tehdä sitä. Sitä paitsi rukouksen suunta oli aluksi Jerusalem, kuten juutalaisilla, ja muuttui vasta myöhemmin idäksi.

1 tykkäys

Jos et oikein hiffannut niin minä, luterilainen, niistä anteemoista puhuin ja siteerasin, ei ortodoksi. Niin että eivät ne ole yllätys. Siteerasin niistä tuosta ekumeenisen konsiilin lausunnosta, joka on ikoniteologian lähtökohta ja jota et ole kommentoinut.

D

Piti oikein tämän väitteesi ja voimakkaiden reaktiottesi tähden lukea läpi tämän kertainen keskustelu SS-aiheesta, enkä kyllä ihan ymmärrä tätä lausuntoasi ja suuttumustasi ainakaan asiaan liittyviin argumentteihin nähden. Erikseen ovat sitten loppupuolen sanailut, mutta tuohtumisesi alkoi jo pelkästä melkoisen asiallisesta argumentoinnista.

Minua häiritsi ja ensimmäisen kerran pidemmän aikaa sitten väite, että myös vanhoilla kirkoilla olisi SS. Vain hieman väitteen jälkeen toisessa yhteydessä muitta mutkitta nollasit jonkun kirkolliskokouksen päätöksen “ei-raamatullisena”. Minun mielestäni tämä “does not compute, syntax error”. Nyt tässä keskustelussa asia toistui

Tässä kanoneiden yläpuolelle nostetaan Raamattu ja samalla se siis nostetaan kirkolliskokousten yläpuolelle. Perusteena luterilaiset tuntuvat systemaattisesti käyttävän paluuta oletettuun varhaiskirkon aikaan, jonka aikakautta ja ominaispiirteitä on mahdotonta järkevästi määritellä. Miksi ikonipäätökset olisivat muuta kuin saman varhaiskirkon jatkumoa? Niissähän palattiin traagisen ikonoklasmin jälkeen alkuperäiseen suhteeseen ikoneihin. Moni asia oli alussa pelkästään vainojen tähden erilaista: ei voitu rakentaa kirkkoja, vaan kokoonnuttiin katakombeissa tai muuten piilossa.

Esimerkki alkuperäisyyden määrittelyn vaikeudesta Pottoselta:

Ensinnäkin hän toteaa historiallisena faktana, että tunnustuskirjat ovat väärässä olettaessaan, etteivät kirkkoisät puhuneet pyhien avuksihuutamisesta ennen 500-lukua. Nykyään tunnemme mariaanisen rukouksen ”Sinun turviisi pakenemme” jo 200-luvulta, marttyyrikirkon ajalta. Kyse on vanhan kirkon yhteisestä uskosta.

Olennaista on kuitenkin, että ortodoksisen kirkon kannalta on mahdoton ajatus, että Raamattu irroitetaan tälla tavalla sen muusta traditiosta ja sillä aletaan mestaroida pyhien synodeiden päätöksiä ja aina ongelmattomina pidettyjä tradition osia.

Järkevän yhteyden hakemisen ehtona täytyy olla myös totuudellinen erojen tunnustaminen ja tässä on nyt aivan selkeä ja olennainen ero. Luterilainen SS on ihan tuttu juttu, mutta tämä väite, että sama periaate olisi ollut vanhoilla kirkoilla/luterilaisilla olisi sama traditioperiaate kuin vanhoilla sai minut osallistumaan keskusteluun.

Ortodoksien nimittely tämän perusteella VL-henkisiksi on erikoinen näkemys; samoin lausuntosi

Ilmeisesti ortodoksisuus uskontona on niin pyhä lehmä joillekin, että mikään ei edes puheessa saa ilmentää sitä, että jostain toisesta kirkkokunnasta löytyisi jotain hyvää.

Oikeastaan tuntuu siltä, että nuo lausunnot sopivat paremmin sinun omiin reaktioihisi tässä keskustelussa. Näkemyksesi yhteisestä traditiosta(jonka käytön luterilaiset oikeaoppisesti raamatullisesti hallitsevat toisin kuin takapajuiset ihmisoppeihin sekaantuneet vanhat kirkot) ei tuntunut kestävän ortodoksisen puolen faktojen esille tuomista. Historiallisessa valossa kyllä luterilaiset ovat se VL-liike suhteessa ortodoksiseen kirkkoon.

Samalla tavallahan tässä voisivat ortodoksit alkaa mekastaa suuresta loukkauksesta, kun sinä ja muut luterilaiset itse asiassa selvin sanoin ilmaisette, että ortodoksisen kirkon pyhinä ja välttämättöminä pitämät käytännöt eivät ole oikeaa ja alkuperäistä kristinuskoa, vaan jopa epäilyttävää uus-platonismia yms.

1 tykkäys

Haluammeko siis alkaa keskustella yksityiskohdittain siitä, mitä kristityt tapasivat tehdä jollakin varhaisella vuosisadalla, ja pitäisikö nykyajan kristityn tehdä samoin? Ketjun aiheen, luterilaisen raamattuperiaatteen, kannalta ehdotan seuraavanlaista ratkaisua: Uudessa testamentissa on vakavia kehotuksia käydä kristillisen seurakunnan kokouksessa, siis kirkossa; vastaavaa kehotusta synagogassa käymiseen ei ole. Apostolien kerrotaan käyneen synagogassa; mutta se ei ole käsky. Eiköhän asia voida näillä eväillä ratkaista – varsinkin kun ortodoksitkaan eivät yleensä käy synagogassa.

1 tykkäys

Mitenkä sitten erotetaan väitteet ja totuus?

Vastaus: kirkon tradition, päätösten, isien yms perusteella ja jos pitää jotain päätöksiä tehdä, niin kutsutaan koolle kirkolliskokous, jossa näitä periaatteita käytetään.

Luther koosti erilaisten soliensa muodostaman tulkinnan pelkästä Raamatusta ja väitti, että se on oikea kristinuskon ilmaus.

2 tykkäystä

Luterilaisethan tällaisen pyrkimyksen ovat aloittaneet -tässäkin keskustelussa- sanomalla, että itse asiassa reformaatiossa ja SS-periaatteessa on kysymys paluusta aivan alkuperäiseen ensimmäisten vuosisatojen kristillisyyteen. Tottahan silloin on relevanttia ottaa selville noiden kristittyjen tavoista ja menoista, eikö?

Tämä lähti tästä, kirkkoisien lausumista:

"Kyrillos Jerusalemilainen (piispana 350- )sanoi oppilailleen, että jos hän (piispa) opettaa jotain jota ei voi Raamatulla varmistaa, niin se on hylättävä. Gregorius Nyssalainen, Johannes Krysostomos ja Augustinus sanoivat samankaltaista. Ei sola scriptura ollut mikään novum. Uutuutta oli ehkä se, että Lutherin aikaan kirkkoisien kirjoituksia alkoi olla vasta saatavilla kunnolla. "

Tämä on ihan samaa SS:aa joka löytyy luterilaisuudesta. En tiedä missä olen väittänyt kirlolliskokousten (ekumeenisten, joksi Trulloa ei lueta) päätöksiä ei-raamatullisiksi.

Muutenhan minulle on ihan sama ymmärtätkö suuttumukseni. Ei sitä tarvitse ymmärtää. Se pitää sallia. Eikä sillä voi perustella omaa suuttumista.

Siitä vaan. Meille käytäntönne ovat ehdonvallan asioita. Emme kaada niitä taakoiksi kenenkään niskaan, emmekö ota niitä pois siltä joka niitä tahtoo noudattaa. Pelastuksemme ei ole niistä kiinni. Pitäkää uskonne, kuten olen useasti sanonut. Se on eri kuin meillä.

D

1 tykkäys

Väite, että tämä luterilainen ss on sama mitä ortodoksi isät tarkoittavat, ei tietenkään pidä paikkaansa. Adiaforat kuvaavat hyvin meidän luterilaisten ss näkemystä.

Näin maallikon näkökulmasta olisi kyllä teidän ortodoksien jotenkin toisin yritettävä vakuuttaa meitä muita traditionne alkuperäisyydestä.

Itse olen ihan avoin tunteiden tasolla monille vaihtoehdoille. Myönnän että uskoni on luterilaista pitkälti siksi että niin minua on opetettu ja esim Jumalan armon merkitys on myös oman elämän kokemuksen vahvistamana minulle totta.

Ajattelen että silti on muita mahdollisia tapoja olla kristitty. Ei minua loukkaa ortodoksinen ikoni tai katolilainen paavi.

Jotta ortodoksien väite siitä että me olemme niin paljon kristinuskosta jättäneet pois, tulisi jotenkin merkittäväksi käytännössä, teidän pitäisi vakuuttaa meidät siitä että Jeesus ja apostolit ovat juuri niitä teille tärkeitä asioita opettaneet joista kirkolliskokoukset päättivät. Siihenhän viitattiin että Raamatussakin sanotaan Jeesuksen paljon muuta puhuneen. Samoin ortodoksinen kirkko sanoo kaiken olevan sopusoinnussa Raamatun kanssa.

Eivätkö kirkolliskokoukset ole voineet erehtyä? Mikä sen estää? Olihan esim varhaisia kirjeitä ja muuta joita ei hyväksytty Raamattuun mukaan.

4 tykkäystä