Luterilainen virkakäsitys


#102

Perkeelen äidin alkuperä ei ole mitenkään oleellinen asia tässä ketjussa. Kyseessä on vain Lutherin retoriikka eikä mikään muu.


#103

En ole jaksanut enkä halunnut aloittaa tuota sarjaa, sori vaan…


#104

Olisiko viisasta sitten poistaa se johdanto-osa? Pelkkä väite lahkolaisuudesta ilman perusteluita antaa kuvan ilkeästä asenteesta ja provokaatiosta. Rakentavaan sävyyn esitetty teologinen kritiikki voisi sen sijaan olla hyödyllistäkin. Siihen voisi vastata jotenkin, ja voisi jopa olla, että ymmärrys molemmin puolin lisääntyisi. Korostan vielä, että vihamielinen suhtautuminen ei koskaan johda hyvään lopputulokseen. Eihän tässä kukaan ole täydellinen, eikä täysin puhdasta oppia liene kenelläkään hallussaan, jos aletaan suurennuslasilla tutkimaan. Itse inhoan perfektionismia, vaikka olenkin LHPK:n jäsen.


#105

Hei,

Kiitos tarkennus. En olennut varma. Lainaus oli se varten että kaste suhteen on lut. teologia omannut eri alleviivaus eri ajat. Pieper on myös aikansa tuote.


#106

Samanlaisia ajatuksia kuin @PekkaV:llä. Olisin enemmän kuin kiinnostunut kuulemaan LHPK:n kritisoimista perustelujen kanssa. SItäkin ikävämpää on lukea moisia jyrkkiä väitteitä ilmaan heitettyinä. Vähintä mitä voisit tehdä, on poistaa lupauksesi, että tulet myöhemmin antamaan ne perustelut - jos et kerran aio sitä tehdä.


#107

Paruusian läheisyyteen tai kaukaisuuteen en ota mitään kantaa. Ken elää niin näkee.

Mitä taas sitten tulee tuohon toiseen juttuun, niin sanoisin että jos sen “karakterin” jossain saa, niin eiköhän se ordinaatiossa tule. Koska mikäli näin ei olisi, niin silloihan minkä tahansa imaamin tarjoilema viini ja ranskanpulla olisi pätevä ehtoollinen. Olen koittanut joskus fundeerata mikä itseasiassa tekee pätevän ehtoollisen ja aikani tinailtuani päätynyt siihen johtopäätökseen että ordinoidulla pastorilla on aika paljonkin tekemistä asian kanssa - vaikka toki sen viimeisen silauksen antaa PH. (ja tää muutes ei tarkoita Paavo Haavikkoa tai Pirjo Häggmania… toim. huom.)


#108

Ekumeenisella foorumilla on vaikea kuvailla mihin oppi siitä johtaa, jos ajatellaan ordinoidun pastorin saavan aikaan Kristuksen ruumiin ja veren läsnäolon. Laitan nyt tähän sen paikan yksimielisyyden Ohjeesta, johon viittasin ALG:lle, ja jota toivoin hänenkin katsovan:

Edellisen perusteella on siis helppo vastata kaikkiin niihin kysymyksiin, joilla ihmiset itseään vaivaavat. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa tämä: Voiko myös kelvoton pappi toimittaa ja jakaa ehtoollisen? Me näet väitämme, ja tästä emme tingi: vaikka ehtoollisen ottaa vastaan tai sen jakaa täysi heittiö, hän ottaa vastaan oikean sakramentin eli Kristuksen ruumiin ja veren. Tässä suhteessa hän ei yhtään eroa siitä, joka toimittaa sen kaikkein kelvollisimman. Ehtoollinen ei näet nojaa ihmisen pyhyyteen, vaan Jumalan sanaan. Ei yksikään pyhä maan päällä, eipä edes kukaan taivaan enkeleistä pysty tekemään leipää ja viiniä Kristuksen ruumiiksi ja vereksi. Yhtä mahdotonta on muuttaa Kristuksen ruumista ja verta joksikin muuksi, vaikka sitä käytettäisiinkin väärin. Sillä asetussana, joka on tehty leivän ja viinin sakramentiksi, ei muutu ihmisen persoonan eikä epäuskon tähden vääräksi. Eihän Kristus sano: “Jos uskotte tai olette kelvollisia, saatte minun ruumiini ja vereni”, vaan: “Ottakaa, syökää ja juokaa, tämä on minun ruumiini ja vereni”, sekä: “Tehkää se”, nimittäin se, minkä minä nyt teen, asetan, annan teille ja käsken ottaa vastaan. Tämä merkitsee: “Riippumatta siitä, oletko kelvoton vai kelvollinen, saat tässä Kristuksen ruumiin ja veren. Sen vaikuttaa sana, joka tulee leipään ja viiniin.” Ymmärrä tämä ja pidä se hyvin mielessäsi, sillä nämä sanat ovat meidän perustuksemme, turvamme ja puolustuksemme kaikkia niitä harhoja ja eksytyksiä vastaan, jotka suinkin ovat meidät kohdanneet tai ehkä vielä tulevat kohtaamaan.

Tunnustuskirjat, Yksimielisyyden Ohje, s. 518, korostukset minun…

Tähän tunnustaudun!

Emmekö mekin tässä keskustelussa vaivaa päätämme juuri näillä kysymyksillä ja tässä on kokonaisvaltainen vastaus Yksimielisyyyden Ohjeessa.


#109

Pyhäkön Lamppu- lehden 2/2018 mukaan "Turussa sunnuntaina 4.3.2018 Eero Kaumi vihittiin pyhään paimenvirkaan asiankuuluvin menoin. Vihkimisen suoritti piispa Risto Soramies. Piispaa avustivat hiippakuntadekaani Juhana Pohjola sekä pastorit Sakari Korpinen, Markku Sumiala, Kalle Väätäinen ja Sebastian Grünbaum.

Piispa Soramies saarnasi Jumalan sanan valkeudesta tämän pahan maailmanajan keskellä. Hän korosti sitä pohjatonta turmelusta, joka meissä kaikissa on – syntiä, joka vääristää ihmisen koko olemuksen ihmisten elämänvalintoja myöten. Kaiken tämän keskelle tulee kuitenkin Herramme Jeesus Kristus armahtaen ja antaen syntejä anteeksi. Piispa painotti, että Eeron vihkimys on osa Jumalan vastausta ihmisen pahuuteen ja langenneisuuteen. Pelastaakseen langenneet ihmiset Jumala lähetti Poikansa ja lähettää apostolisen viran edustajia antamaan syntejä anteeksi. Pappi ei ole kutsuttu kuuntelemaan oman sydämensä ääntä tai julistamaan sitä, vaan Jumalan sanaa ja hänen totuuttaan ja armoaan."


#110

@PekkaV

Tässä tuo lupaamani teksti. Toivon, että saat paljon irti noista viitteistä?


#111

Tämä tunnustuskirja sitaat (kohti donatoliikit) eikä tiedoston siteettikokoelamsi ei tee yli se mitä kirjoitin yllä. Esim. Luther kirjoitti osa nuo tekstit piispoille ja prinssit, kannustus että vihkisivät ilman paavin suostumus. Usko tekee kristityt suhteeseen sakramentit ja rite vocatus voivat toimittaa. Muutoin kastetut tekisivät ominaisuudensa kautta sakramentti, ei Kristus joka toimi viran kautta. Kristus itse toimi. Tämäkin tulisi selväksi från Wengerts boken (s. 1-16,36-8).

Viralla on objektiivinen vihkimykseen perustuva puolensa. “Ellemme enää kirkon varhaisemman tradition tavoin voi käyttää sanontaa character indelebilis, voimme puhua viran armolahjasta “Amtsgnade”, niin kuin Saksan luterilaiset. He tarkoittavat tällä sitä, että antaessaan palvelijoillensa julkisen hengellisen viran kirkossaan Jumala antaa heille jotakin sellaista, joka on pysyvämpää kuin heidän uskonsa. Ellemme tätä myönnä, ajattelemme viran yhtä subjektiiviseksi asiaksi kuin donatolaiset.” Holma 1967, 123. Ks. luku 7.5. (källa: Pohjola s. 163)


#112

Lisää Tunnustuskirjoja:

Ne todet, kaikkivaltiaat sanat, jotka Jeesus Kristus lausui ehtoollista asettaessaan, eivät koskeneet ainoastaan ensimmäistä ehtoollisen viettoa, vaan yhä edelleen ne kestävät, pätevät, vaikuttavat ja pysyvät voimassa. Kaikkialla, missä ehtoollisella lausuttujen Kristuksen sanojen voimasta, että Kristuksen ruumis ja veri jaetaan ja vastaanotetaan todella läsnäolevina. Missä noudatetaan Kristuksen asetusta ja lausutaan hänen sanansa leivän ja maljan yli ja jaetaan näin siunattu leipä ja malja, niin kauan Kristus on väkevänä siinä sanassa, joka lausutaan ensimmäisten alkuperäisten asetussanojen perusteella. Hän tahtoo näet, että hänen sanaansa toistetaan yhä uudestaan. Khrysostomos lausuu kärsimysviikon saarnassa: "Kristus itse tarjoaa tämän aterian ja siunaa sen. Esiin pantua leipää ja viiniä ei tee Kristuksen ruumiiksi ja vereksi kukaan ihminen, vaan itse Kristus, meidän puolestamme ristiinnaulittu. Sanat lausuu papin suu, mutta esiin pannut ehtoollisaineet siunaa Jumalan voima ja armo, kun hän sanoo: ‘Tämä on minun ruumiini.’ (1. Moos. 1:28) Kerran lausuttiin: ‘Kasvakaa, lisääntykää ja täyttäkää maa’, ja yhä nämä sanat pysyvät voimassa: luonnossa kaikki kasvaa ja lisääntyy. Vain kerran on lausuttu toinenkin sana, mutta tähän päivään ja Kristuksen paluuseen asti se pysyy voimassa ja vaikuttaa: Kristuksen todellinen ruumis ja veri on läsnä kirkon ehtoollisessa."

Tunnustuskirjat, 526-527.

Kumpaa sinä nyt uskot luterilaista Tunnustusta vai Pohjolaa? Simojoen, yhtä hyvin kuin Pohjolankin käsitys on vain keksitty torjumaan naispastorin toimittama ehtoollinen. Vaan jos ehtoollisen pätevyys sidotaan henkilöön kuka kuuna päivänä tietää saavansa oikean ehtoollisen? Eikö ehtoollinen (syntien anteeksiantamus) ole tällöin täysin epävarma? Voisinhan minäkin kehittää teorian, jonka mukaan toiseen kertaan naimisissa -mistä syystä tahansa -olevan pastorin toimittama ehtoollinen on epävarma.:sunglasses:


#113

Yksi viesti siirrettiin toiseen ketjuun: Offtopic-aarrearkku


#114

Mielestäni @PekkaV vastaa tähän yllä hyvin:


#115

No nyt sinä siirryit puhumaan eri asiasta. Intentiollahan ei ole mitään tekemistä pastorin persoonan kanssa.


#116

Kyllähän intentio nimenomaan liittyy siihen, mitä pappi ja toisaalta mitä seurakunta aikoo tehdä.


#117

Onko kukaan tässä keskustelussa puhunut pastorin persoonasta tai henkilökohtaisista hyveistä?


#118

No miten vastaat jos pastorin aikomuksena ei ole ollenkaan toimittaa oikeaa ehtoollista, mutta hän lausuu silti, vaikkapa nyt ollakseen mieliksi seurakunnalle, asetussanat oikein. Saavatko kommunikantit Kristuksen ruumiin ja veren syntiensä anteeksiantamiseksi? Eikö tilanne olisi vähän sama, kuin jos sinua olisi pyydetty hakemaan metsästä kuusia laudepuuvärkeiksi, mutta et uskoisi metsässä kasvavan kuusia. Hakisit kuitenkin toisten mieliksi metsästä kuusia, vaikka et itse niitä kuusiksi uskoisikaan. Olisiko heillä silloin kuusen puuta laudepuiden rakentamiseksi kuusesta, vaiko ei?


#119

Saisitko oikean ehtoollisen suuhusi reformoidussa kirkossa ? Asetussanat lausutaan sielläkin samoin kuin luterilaisessa kirkossa.

Siteeraan tänne spoilerin taakse hiukan luettavaa. Katso kappale 4.

Martti Lutherin avoin kirje Frankfurt am Mainiin vuonna 1533, alkuosa

Martti Lutherin avoin kirje Frankfurt am Mainiin vuonna 1533
Dr. Martin Luthers Werke: Kritische Gesamtausgabe (WA). 30/lll: 558-571 .
Dr. Martin Lutherin sämtliche Schriften (St.L.) 2. edition 17: 2007-2024
Kurt Aland, ed., Die Werke Martin Luthers in neuer Auswahl Für die Gegenwart (LD, 4: 214-22. (sakramentti-osuus)

Avoin kirje Frankfurt am Mainiin
Kunnianarvoisille ja harkitsevaisille, Frankfurt am Mainin kaupungin raadille ja seurakunnalle, armollisille herroilleni ja ystävilleni. Armoa ja rauhaa Kristukselta meidän Herraltamme ja Vapahtajaltamme.
Kunnianarvoisat, harkitsevat, rakkaat herrat ja ystävät:

  1. Olen kuullut monilta, jotka ovat tulleet luotanne Frankfurtin messuilta, että kaupungissanne kuuluu pyhää sakramenttia opetettavan teidän keskuudessanne zwingliläisellä tavalla, kuitenkin sillä kuvalla ja sanoilla kuin se olisi täysin yhdenmukainen meidän ja meikäläisten opetuksen kanssa. Olen myös usein kuullut sanottavan, että tämä on tehty niin taidokkaasti, että kukaan ei ole varma, mitä sillä tarkoitetaan ja miten se uskotaan. Kaiken tämän olen jättänyt omaan arvoonsa. En ole tähän puuttunut Frankfurtissa, koska se ei ole vastuullani ja tiedän hyvin, että minä en ole se, jonka tulee vastata siitä Kristukselle, vaan teidän saarnaajanne sekä te kaikki yhdessä.
  2. Kuitenkin, koska minua on niin sydämellisesti pyydetty esittämään neuvoni, niin haluan kirjoittaa tä-män avoimen kirjeen teille kaikille, jotka olette erehtyneet tai epävarmoja tässä asiassa tai ehkä varmoja siitä, että teidän saarnaajanne eivät usko eivätkä opeta, että ruumis ja veri ovat todellisesti läsnä leivässä ja viinissä (ja kysyvät), pitäisikö heidän mennä muun joukon kanssa vastaanottamaan sakramenttia vai tästä syystä välttää ja olla ilman. Teitä palvellakseni olen halunnut julkaista tämän avoimen kirjeen, koska en tunne näitä enkä tunne näitä eksyksissä olevia enkä heidän nimiään, enkä haluakaan tietää. Minulla ei ole mitään tekemistä teidän saarnaajienne ja heidän seuraajiensa kanssa. He ovat nähneet ja kuulleet riittäväs-ti, mitä minä ja meikäläiset opetamme ja uskomme sakramentista. Mutta kun he luopuvat meistä ja pysyt-televät erossa, niin annamme heidän myös mennä. Tekevätkö he hyvin, sen he tulevat näkemään!8
  3. Sen tähden minä pyydän ystävällisesti, että te vastaanotatte tämän tarpeellisen kirjeen. Se on samalla todistajana Jumalan ja maailman edessä9, jos joillain teidän joukossanne on se harhaluulo, että teidän saar-naajanne ovat yhtä meidän kanssamme ja opettavat samalla tavalla pyhästä sakramentista. Tästä kirjeestä he saavat tietää, että me emme ole lainkaan yhtä, ja kenenkään ei näin ollen pitäisi uskoa kuulevansa heil-tä meidän oppiamme. Niin monessa kohtaa he sitä ivaavat ja hylkäävät sen, kuten koko maailma. Näin Frankfurtista tulijat todistavat yhtäpitävästi. Uskomme heidän kertomuksensa, ja että tämä on todellinen tilanne.
  4. On monia paikkoja, (kuten minua on lohdutettu), missä vastedes opetetaan kuten me. Mutta jotkin muut nähdessään, että rattaat on ajettu liian pitkälle ja syvälle mutaan eikä heidän aiempi huutonsa, että sakramentissa on läsnä ainoastaan leipä ja viini, enää käy.10 He ”pyyhkivät suutaan” (lopettavat sen)11 ja muuttavat sanojaan, mutta säilyttävät silti alkuperäisen tarkoituksensa sekä mielessä että käytännössä. Suullaan he sanovat: Kristuksen ruumis ja veri ovat todellisesti läsnä sakramentissa. Kun yksinkertainen mies kuulee tämän, niin hän ajattelee, että he opettavat samalla tavalla kuin me ja menee vastaanottamaan sakramentin ja saa kuitenkin pelkkää leipää ja viiniä, sillä hänen opettajansa ei anna eikä tarkoitakaan mitään sen enempää. Salainen selitys (glossa) ja tarkoitus on kuten ennenkin, että sakramentissa on kyllä läsnä todellinen Kristuksen ruumis ja veri, mutta kuitenkin vain hengellisesti, ei ruumiillisesti. Se myös vastaanotetaan ainoastaan uskolla sydämessä eikä ruumiillisesti suulla. Se vastaanottaa ainoastaan leivän ja viinin. 12
  5. Kas, eikö tässä harjoiteta pirullista leikkiä Kristuksen sanoilla ja petetä hävyttömästi yksinkertaisia sy-dämiä sakramentin suhteen ja ryöstetä se heiltä? Sehän on samaa, kuin mitä Hieronymus kirjoitti areiolai-sista.13 Heidän piispansa saarnasivat niin, että kristityt ymmärsivät heidän sanansa toisin, kuin mitä he itse asiassa tarkoittivat. Myös areiolaiset olivat ajaneet rattaansa niin syvälle mutaan14, että heidän huutonsa ei enää tahtonut kelvata: nimittäin, että Kristus olisi ainoastaan luotu olento eikä Jumala. Mutta silloin myös areiolaiset muuttivat sanansa, vaikenivat luomisesta ja kutsuivat Kristusta “Jumalaksi”, jopa “todelliseksi Jumalaksi”. Sen salainen merkitys oli kuitenkin tämä: Kristus on Jumala nuncupative16, eli hänellä on Ju-malan nimi ja häntä kutsuttaisi Jumalaksi. Olisi oikein kutsua Kristusta Jumalaksi, mutta hän ei kuiten-kaan olisi luonnoltaan Jumala, iankaikkinen ja yhtä Isän kanssa. Samoin Johannes Kastajaa kutsutaan “enkeliksi”. On totta, että häntä kutsutaan “enkeliksi” Matt. 11:10). Hän on kuitenkin luonnoltaan ihmi-nen ja ei enkeli. Areiolaiset ajattelivat siis salaa mielessään, että Kristus oli ainoastaan luotu olento, mutta suullaan he sanoivat häntä Jumalaksi.
  6. Samalla tavalla tekevät nyt meidän paavilaisemme.18 Melkein huutamalla he aivan tuomitsivat Vapahta-jan, Kristuksen ja hänen uskonsa ja opettivat rakentamaan omien töidemme varaan. Kun he huomaavat, että heidän iljettävä kauhistuksensa on tullut liian selvästi ilmi, he vetävät nyt takaisin.19 Hekin tarrautu-vat sanaan “usko” ja saarnaavat uskosta ja hyvistä töistä. Sanan “usko” alla he kuitenkin pysyvät salaa vanhassa kauhistuksessaan, sillä he sanovat: “On totta, että uskon kautta tullaan vanhurskaaksi, mikäli vain työt seuraavat mukana, sillä ennen ja ilman töitä usko ei merkitse mitään”. Näillä sanoilla he kuvaa-vat uskoa, ikään kuin se vanhurskauttaisi, mutta antavat silti vanhurskauden töille, pelkälle uskolle eivät mitään. Sitten he puhdistautuvat sanomalla, että usko vanhurskauttaa kun siinä on työt mukana, muutoin siitä ei ole mihinkään. Jos sanon: Usko vanhurskauttaa, mutta ilman töitä se ei ole mitään, se on kuin pu-haltaa samasta suusta kuumaa ja kylmää20. Jos pelkkä usko ilman töitä ei ole mitään, niin työt ovat sitten kaikki kaikessa, kun kerran tämä “ei mitään”, siis usko, on mukana. Se on heidän salainen tarkoituksensa ja näin vanha, aikaisempi kauhistus esitetään uusilla sanoilla. Vanhan epäjumalan päälle puetaan uusi takki.21
  7. Niin tekee tämä kaksikielinen joukkio. He sanovat: “Kristuksen ruumis ja veri ovat todellisesti sakra-mentissa, mutta vain hengellisesti eikä ruumiillisesti.” He pitäytyvät entiseen erheeseensä, että sakramen-tissa on ainoastaan viiniä ja leipää. He esittävät, että tavallisen kristityn ei tarvitse tietää, miten Kristuksen ruumis on läsnä sakramentissa, vaan riittää, että hän uskoo, että se on ruumis, jota Kristus tarkoitti.22 Mi-käli nyt uskot tämän opin mukaisesti, että Kristuksen ruumis on ruumiillisesti taivaassa ja hengellisesti sakramentissa23, niin hengessä ja uskossa sinä saat sen ruumiin, jota Kristus tarkoitti, vaikkakin leivässä ja viinissä vastaanotat vain leipää ja viiniä.
  8. Näin he hävittävät Herran ehtoollisen ja totuttavat ihmisiä lähtemään ja kuolemaan ilman sakramenttia. He sanovat: “Mitä minä sakramentista, sehän on vain leipää ja viiniä, kun minulla on Kristuksen ruumis ja veri hengellisesti sydämessäni?” Mitä petollista kaksinaamaisuutta ja valhetta tämä onkaan, kun he eivät ainoastaan kiellä totuutta, vaan eivät myöskään uskalla tunnustaa vapaasti omaa uskoaan? Millaisia kristit-tyjä ovat nämä, jotka ovat niin petollisia, eivätkä uskalla ilmaista oppiaan avoimesti, vaan myyvät sitä vää-rässä valossa ja peitellen? Tämä ansaitsee kaksinkertaisen helvetin: ensinnäkin he valehtelevat vastoin Ju-malan sanaa ja toiseksi he kieltävät eivätkä vapaasti tunnusta omaa oppiaan, josta he ylpeilevät Jumalan sanana.
  9. Mitä nyt arvelet? Mitä hurskaan sydämen tulisi tehdä, jos hän saa tietää tällaisesta pahuudesta ja val-heellisuudesta sielunhoitajassaan tai epäilee sellaisesta? Ajatteletteko, että hänen sydämensä voisi tyytyä hänen hävyttömän valheellisiin sanoihinsa, kuten: “Usko ruumiiseen, jota Kristus tarkoittaa, äläkä kysele enempää”. Ei, rakas ystäväni! Hän uskoo näin jo ennen kuin hän tulee, vaikka ei käy nauttimaan sakra-menttia. Syy, miksi hän tulee kysymään, on se, että hän haluaa tietää, saako hän suuhunsa ainoastaan leipää ja viiniä. Hän ei kysy mitä hänen tulisi sydämessään uskoa Kristuksesta ja hänen ruumiistaan, vaan mitä (papin) käsi hänelle ojentaa. Tässä ei kelpaa pyöritellä puuroa suussaan ja sanoa “Mmm, mmm.”24 Häntä ei saa opettaa: “Usko siihen ruumiiseen, mitä Kristus tarkoittaa.” Sylkäise puuro ulos, lopeta pyörit-tely ja kerro avoimesti ja selvästi, vastaanottaako hänen suunsa ainoastaan leipää ja viiniä. Miksi hänen pitäisi uskoa siihen ruumiiseen, jota Kristus tarkoitti. Se pitää säästää saarnatuoliin tai jonnekin muualle. Tässä hänelle tulee sanoa, mikä leipä ja viini on läsnä sakramentissa, eikä myydä sitä hänelle säkissä.25 Tässä ei sovi lainkaan leikkiä hatun alla tai hiipiä pimeässä!26
  10. Sen tähden minun rehellinen neuvoni, josta olen tilivelvollinen Jumalalle sekä teille frankfurtilaisille ja missä tätä vain tarvitaan, on tämä:27 Kenellä on sielunhoitajastaan julkinen tieto, että hän opettaa zwingli-läisittäin, hänen tulisi välttää tätä ja mieluummin olla koko elämänsä ilman sakramenttia kuin ottaa se vastaan häneltä – niin, ja ennen vaikka kuolla ja kärsiä kaikkea tämän vuoksi. Mikäli hänen sielunhoitajan-sa on kaksikielinen, joka sanoo suullaan, että sakramentissa on todellisesti läsnä Kristuksen ruumis ja veri ja kuitenkin epäilet, että hän pettää28 ja tarkoittaa jotain muuta kuin mitä sanat kuuluvat, niin mene va-paasti hänen luokseen ja pyydä häntä sanomaan selvästi, mitä hän käsillään antaa sinulle ja mitä sinä vas-taanotat suullasi. Se mitä itsekukin sydämessään uskoo tai on uskomatta, voit tässä sivuuttaa. Kysy suo-raan: Mitä tässä pidetään kädessä ja suussa?
  11. Jos hän on kunnon hurmahenki (Schwärmer), joka haluaa olla kanssasi vilpitön, niin hän sanoo anta-vansa sinulle vain leipää ja viiniä, ja että sinun tulee tässä ajatella ja uskoa Kristuksen ruumiista ja verta jne.” Jos hän kuitenkin on silmänkääntäjä, joka tekee temppuja hattunsa alla, niin hän mutisee ja pyöritte-lee puuroa suussaan ja vaahtoaa: “Kyllä se riittää, että uskot siihen, ruumiiseen, jota Kristus tarkoittaa.” Miten hieno vastaus ja todistus siitä toivosta, joka meillä on, kuten Pietari opettaa (1. Piet. 3:15).
  12. Voisin leikitellä tällaisten korkeiden henkien tavoin kaikkien uskonkappaleiden kanssa ja sanoa: “Ei ole välttämätöntä, että minä uskon, että kaikki kolme persoonaa on samaa jumalallista olemusta ja kukin näis-tä on todellinen Jumala, mutta riittää että uskot Kristuksen tarkoittamaan Pyhään Kolminaisuuteen, toisin sanoen mitä minä Areios tarkoitan. Hän ei kuitenkaan tarkoita mitään Kolminaisuutta. Edelleen ei ole välttämätöntä uskoa, että Kristus on tosi Jumala30, mutta se riittää, että uskot Kristuksen tarkoittamaan Jumalaan, eli kuten minä, Areios, Sabellius, Mohammed jne. ajattelemme. He eivät kuitenkaan tarkoita mitään. Edelleen ei ole välttämätöntä uskoa, että Maria on oikea äiti ja neitsyt, mutta riittää, että uskot evankelistan tarkoittamaan neitseeseen eli mitä Kaifas ja juutalaiset ajattelevat. He pitivät häntä kuitenkin joutilaana huorana.32
  13. Kun tuollaiset saarnaajat haluavat pilailla, heidän tulisi ryhtyä johonkin muuhun ja jättää jumalalliset asiat rauhaan, ettei salama iskisi heihin. Mikäli he ovat tosissaan asiassa, niin heidät tulisi totisesti erottaa virasta ja saarnastuolista ja karkottaa maasta.33 Sillä mitä on tämä kauhea ilveily, kun he haluavat opettaa kansaa sanomatta heille kuitenkaan mitään? Sen sijaan he ohjaavat heidät pimeään aukkoon sanoen: “Us-ko Kristuksen tavalla.” Mutta mitä Kristus tarkoitti, sitä he eivät tahdo sanoa, sillä he pelkäävät, että sano-essaan sen koko maailma sanoisi: Ei Kristus sitä tarkoittanut, se on vain sinun ja isäsi perkeleen yhteinen ajatus. Kumpikin käyttää Kristuksen nimeä valheittenne pahuuden peitteenä. Näin te haluatte johtaa mei-tä harhaan ja turmella.
  14. Missä ikinä löytyy tällaisia saarnaajia, heillä on asiat oikein hyvin ja ovat löytäneet helpon tavan saar-nata. He eivät tarvitse enää Raamattua eivätkä opiskelua. Sillä he voivat sanoa ihmisille joka kohdassa: “Rakkaat ihmiset, tyytykää siihen, että uskotte Kristuksen tavalla. Se kyllä riittää.34 Kukapa ei pystyisi saarnaamaan näin? Kukapa ei mielellään olisi täällä oppilaana, jos meidän ei täytyisi nähdä vaivaa saar-naamisessa ja opetuksessa, vaan antaisimme sen vaivan Kristukselle ja sanoisimme: “Uskon mitä Kristus-kin uskoo” tai vielä paremmin: “Annan Kristuksen uskoa puolestani ja murehtia, mitä minun tulisi us-koa.” Oi, eikö tällainen olisi hienoin kristitty ja kultainen veli! Näin sanovat myös paavilaisetkin!35 He uskovat, mitä kirkko uskoo. Puolasta taas kerrotaan, että heidän tulee sanoa: “Uskon mitä kuninkaani us-koo.” Miksipä ei? Mikä voisikaan olla parempi usko kuin tämä, jossa on niin paljon vähemmän vaivaa ja huolehdittavaa?
  15. Kerrotaan eräästä tohtorista, joka tapasi miilunpolttajan Prahan sillalla. Myötätunnosta köyhää maal-likkoa kohtaan hän kysyi: “Hyvä mies, miten uskot?” Miilunpolttaja vastasi: “Siten kuin kirkko uskoo.” Tohtori sanoi tähän: “Mutta miten kirkko sitten uskoo?” Miilunpolttaja vastasi: “Niin kuin minäkin.”. Myöhemmin kun tohtori teki kuolemaa, niin perkele ahdisti kovin hänen uskoaan eikä hän voinut rauhoit-tua minnekään, kunnes hän totesi: “Uskon kuten miilunpolttaja.”36 Suuresta Tuomas Akvinolaisestakin on kerrottu,37 että elämänsä lopulla hän ei voinut kestää perkelettä vastaan ennen kuin hän sanoi: “Uskon mitä tähän kirjaan on kirjoitettu.” Hänellä oli Raamattu käsissään. Suokoon Jumala, ettei meillä olisi liikaa tuollaista uskoa. Mikäli he eivät uskoneet muuta, niin sekä tohtori että miilunpolttaja uskoivat itsensä helvetin syvyyksiin. Samaan paikkaan uskovat itsensä myös sellaiset henget, jotka sanovat: “Uskokaa Kris-tuksen tarkoittamaan ruumiiseen. Se riittää.” Voi, miten hieno usko se onkaan! Sellainen usko ei vahin-goita saatanaa.
  16. Miten voisi hienommin pitää kansaa harhassa kuin tällaisella puheella? Sillä jos ollaan varmoja, ettei tarvitse huolehtia siitä, opetetaanko heille oikein vai väärin, he nukkuvat ja kuorsaavat kaikessa rauhassa, kysymättä enää mitään opista tai saarnasta. He ovat oppineet kerralla riittävästi, kun he tietävät ja uskovat, että Kristus uskoo heidän puolestaan. Mitä muuta nuo vapaat, iloiset ja varmat kristityt enää haluaisivat? Ellei sitten joku halua lisäksi oppia, ettei ole välttämätöntä tehdä hyviä töitä ja kärsiä pahuutta. Riittää, kun Kristus tekee ja kärsii. Anna hänen olla hurskas sinun puolestasi ja tehdä kaiken, niin sinun ei tarvitse uskoa eikä tehdä hyvää. Ja mikä on vahingollista, niin olkoon perkele meidän puolestamme epäuskoinen ja tehköön pahaa. Silloin hänen pitää mennä helvettiin meidän puolestamme, kuten Kristuksen piti mennä taivaaseen meidän puolestamme. Me, hyvät ystävät, taas jäämme maan päälle. Me syömme ja juomme varmoina, ettei meidän tarvitse mennä taivaaseen eikä helvettiin. Sepä minusta olisi ylistettävä sikolättiin rakennettu kirkko!
  17. En kuitenkaan toivo, että tuollaiset kristityt ja saarnaajat rehentelevät tai teeskentelevät, että itse Lut-her neuvoi ja opetti tällaista. Sillä jos tietäisin ja olisin varma, että he imevät sellaista myrkkyä kirjoistani ja syyttäisivät siitä minua, en säästäisi vaivaa hieroessani hieman heidän silmiään ja asettaessani silmälasit heidän nenälleen ja kieltäessäni heitä lukemasta kirjojani värillisten lasien läpi. Sillä tiedän vallan hyvin perkeleen ja hänen apostoliensa rohkenevan kääntää minun sanani, missä vain voivat ja sitten johtavat minun nimelläni ihmisiä harhaan, eikä suostuttelua puutu. Näin ovat eräät samasta joukkiosta tehneet minulle usein ja vääntäneet sanojani heidän omiin tarkoituksiinsa. Juuri äskettäin he painattivat uudelleen saarnan38, jonka olin pitänyt ennen kuin olin kuullut sakramenttilaisista. Kun he löysivät sieltä sanat “lei-pä ja viini”, he ajattelivat, että Luther on mukana samassa villityksessä heidän kanssaan, vaikka saarna kyllä puolustaa itseänsä.
  18. Kirjasessa hurmahenkiä vastaan39 olen opettanut ja neuvonut, että mikäli kristittyä ahdistellaan ku-vaannollista kieltä käyttävien toimesta40, silloin hänen tulee pysyä lujana ja jäykkänä Kristuksen sanoissa ja uskoa, kuten sanat kuuluvat, että Kristuksen ruumis ja veri ovat leivässä ja viinissä ja tukeutua luotta-vasti Kristukseen. Mikäli Kristus on johtanut häntä harhaan, mikä on mahdotonta, niin hän vastaa siitä tuomiopäivänä. Siihen asti kristitty saa olla varma uskossaan ja pitäytyä näihin sanoihin ja tarkoittaa us-kollaan sitä ruumista, jonka sanat itse antavat ja julistavat. Eihän ole opetettu uskomaan Kristuksen tar-koittamaan ruumiiseen. Sellaisen puheen myötä Kristuksen sanat katoavat silmistä ja usko lentää vapaana ilman sanaa kunkin omien ajatusten mukaisesti. Minä kuitenkin haluan omistaa sanan ja uskoa niin kuin ne kuuluvat. En usko Kristuksen tarkoittamaan ruumiiseen, joka on ulkopuolella ja erillään hänen sanas-taan, vaan siihen ruumiiseen, jota hänen sanansa tarkoittavat ja miten ne kuuluvat. Tämä on hänen todel-linen tarkoituksensa. Hän on sanonut ajatuksensa sanoina ja sanan kautta ilmoittanut meille. Hänen sa-nansa ulkopuolella ja ilman hänen sanaansa me emme tunne mitään Kristusta, vielä vähemmän Kristuk-sen ajatuksia. Sillä se Kristus, joka esittelee tarkoituksensa ilman Kristuksen sanaa, on kirottu saatana hel-vetistä. Hän käyttää Kristuksen pyhää nimeä ja sen alla kauppaa helvetillistä myrkkyään.41
  19. Tämän haluan nyt huolissani sanoa varoitukseksi jokaiselle sitä tahtovalle, jos minun kirjoitukseni tai nimeni olisi kenties ahdistanut jotain. Vaikka en tiedä jonkun toimivan näin, enkä myöskään voi enkä halua syyttää ketään siitä, minun tulee kuitenkin olla varuillani tuon viekkaan lohikäärmeen ja sen suomu-jen (=kannattajien) pahuuden ja juonien vuoksi (Job. 41:6-7). Olenkin niin usein varoittanut, että se voi kyllä ryhtyä tällaiseen. Tosin olisi kohtuullista toivoa, että kukaan ei voi olla niin röyhkeä ja hävytön, että olisi tukenut harhaansa vetoamalla minuun, koska minun tunnustukseni42 on julkisena koko maailmalle43 ja minun kirjani todistavat väkevästi, miten suurella vakavuudella olen taistellut tätä harhaa vastaan. Hurmahengen pitäisi tuntea häpeää sydämessään viitatessaan tai käyttäessään edes yhtä kirjainta Lutheris-ta oman harhansa tukemiseen. Lisäksi on koko maailmalle tullut julki ihana (Augsburgin) tunnustus ja sen puolustus44, joita Augsburgissa moni Rooman valtakunnan korkeimmista säädyistä vapaasti tunnusti ja tuki Hänen Keisarillisen Majesteettinsa edessä. Paavilaisetkaan, vaikka ovatkin ylen määrin vihoissaan meille, eivät voineet syyttää meitä yhdestäkään hurmahenkien artiklasta. Me emme olleet mumisijoita tai tehneet temppuja hatun alla, vaan siinä on meidän kirkas, selkeä ja vapaa sanamme ilman mitään hämä-ryyttä ja hiiviskelyä.45
  20. Yhteenvetona46 tästä kohdasta on järkyttävää kuulla47, että yhdessä ja samassa kirkossa tai samalla alttarilla kumpikin puoli saisi ja vastaanottaisi saman sakramentin. Yksi osa uskoo saavansa pelkkää leipää ja viiniä, ja toinen osa taas uskoo vastaanottavansa Kristuksen todellisen ruumiin ja veren. Usein epäilen, onko uskottavaa, että saarnaaja tai sielunhoitaja olisi niin paatunut ja ilkeä, ja lisäksi vaikenee, kun voi antaa kummankin osapuolen mennä siinä kuvitelmassa, että he vastaanottavat yhden ja saman sakramen-tin, kukin oman uskonsa mukaisesti jne.48 Jos tällainen pappi löytyisi, hänen sydämensä täytyy olla ko-vempi kuin kivi, teräs tai timantti. Hänen täytyy todellakin olla vihan apostoli. Turkkilaiset ja juutalaiset ovat paljon parempia. He kieltävät meidän sakramenttimme ja tunnustavat sen avoimesti. Niinpä he eivät petä meitä, emmekä lankea mihinkään epäjumalanpalvelukseen. Mutta näiden kavereiden tulee olla oikeita arkki-perkeleitä, kun antavat minulle ainoastaan leipää ja viiniä ja antavat minun luulla sitä Kristuksen ruumiiksi ja vereksi ja näin surkeasti pettävät minua. Se on liian kuumaa ja kovaa. Jumala iskee heitä en-nen pitkää. Sen tähden jokainen, jolla on tällainen saarnaaja tai epäilee siitä, varo häntä kuin itse perkelet-tä.

#120

Minulla on tuo Lutherin kirje kokonaan. Olen sitä mieltä tietenkin, että reformoitu käsitys turmelee ehtoollisen olemuksen, kun Kristuksen ruumiin ja veren ei voida katsoa olevan samanaikaisesti taivaassa ja ehtooollisvälineissä. Olen silti sitä mieltä, että mikäli reformoidussakin kirkossa asetussanat lausutaan oikein heillä on oikea ehtoollinen, eli he, jotka uskovat Kristuksen asetuksen mukaan Kristuksen ruumiin ja veren olevan ehtoollisaineissa nauttivat ehtoollisen hyödykseen, muut tuomiokseen. Joskin seikka, että reformoidussa kirkossa olisi joku, joka uskoisi vastoin reformoitua käsitystä, olisi varmaankin äärimmäinen harvinaisuus, sillä miksi sellainen ihminen ylipäätään voisi mennä reformoituun kirkoon ehtoolliselle? Sehän olisi tunnustuksen antaminen väärälle kirkolliselle yhteydelle. Ymmärrän kyllä että ihmisten päät on sekoitettu pahasti nykyisellä uskonnollisella konhotuksella ja he menevät melkeinpä minne tahansa mikä vain haiskahtaa vähänkin uskonnolliselta. Tästä johtuu myös kaikkea muuta kuin kristinuskoa palvelevan radio deinkin suosio.


#121

No jatketaanpas edelleen. Onko ehtoollinen pätevä, jos

  • Jos ehtoollinen toimitetaan keksien ja mehun kanssa leivän ja viinin sijasta
  • pastori pitää sen itselleen (nurkkamessu)
  • pastori toimittaa ehtoollisen kännipäissään pubissa
  • pastori toimittaa ehtoollisen osana perheensä ilta-ateriaa
  • pastori jakaa ehtoollisen lemmikkieläinten ryhmälle, kastamattomien ihmisten ryhmälle tai teatterin yleisölle
  • robotti toimittaa ehtoollisen
  • leikkivä lapsi toimittaa ehtoollisen
  • näyttelijä toimittaa ehtoollisen näyttämöllä
  • jos konsekroitu, viiniin kastettu öylätti pakataan vakuumiin ja jaetaan sotilaille eturintamalla (näin tehtiin Irakin sodassa)