Kutakuinkin näin ainakin Sleyn osalta. Rahaa voi lahjoittaa joko lähetystyölle tai kotimaantyölle tiettyyn kohteeseen, ja silloin se menee sinne. Poislukien se, että kotimaan työntekijöiden tukirenkaiden lahjoituksista tietty osuus menee heidän valitsemaansa lähetyskohteeseen.
1 tykkäys
Sleyn osalta piirit rahoittaa keskusjärjestö. Piirit eivät ole itsenäisiä kuten kansanlähetyksessä. Piirit ovat keskusjohtoisia. Rahaa voidaan toki kerätä piirillekin ja näin monet tekevätkin ( sinänsä tämä on harhaan johtavaa koska piirit eivät ole rekisterissä, eikä niillä ole rahankeräsys lupaa, kaikki tosin ymmärtävät että rahaa kerätään sleyn piirin työhön) Piirit tilittävät rahat tarvittaessa, mutta pitävät ns. puskuri rahaston. Lahjoittaessa rahaa esim lähetyskohteeseen raha ei mene sinne kokonaisuudessa vaan vain tietty osuus. Tämä on yleinen käytäntö, lisäksi vyörytysten kautta lähetykselle kerätty kolehdista vyörytetään kotimaan työlle ( perusteena on se, että kotimaan työ on kerännyt esim kolehdin ulkolähetystyölle, lasketaan ns. työn tietty prosentti osuus tilikauden lopussa) Näissä sinänsä ei ole mitään kummallista, eikä outoa. Tukirengas käytäntö ns tiettyä osuutta ei ilmoiteta lahjoittajalle, se olisi tarpeen.
https://twftwf.weebly.com/ Kaikki raha menee kokonaisten Raamatun käännösten tarkastamisen ja äidinkielilleen Raamattua kääntävien kääntäjien kouluttamisen kuluihin niille kielille, joille ei ole koskaan käännetty yhtään osaa Raamatusta. Yhtään senttiä ei tähän mennessä ole mennyt eikä ole tarkoitus myöhemminkään mennä toimisto- tai kotimaan henkilöstokuluihin tai kiinteistöjen hankintoihin tai kunnostamisiin. Tähän mennessä on Raamatun osia on tarkastettu kymmennien miljoonien ihmisen saataville. Toivottavasti joskus on käytössä sen verran rahaa, ettei toimintakuluja tarvitse omilla hanttihommilla rahoittaa. Varainkeruulupaa ei ole, mutta eipä ole julkisesti keneenkään vedottukaan. Jos tämä kirjoitus tulkitaan julkiseksi vetoamiseksi, tämän vastauksen voi poistaa.
Kiitos. Tuo ei kiinnosta minua lähetystyökohteena, mutta saatan tilata tuolta jotain oppimateriaaleja.
Miksi se ei kiinnosta? Vaikka työtä ei tukisikaan taloudellisesti, luulisi Raamatun kääntämisen sitä vailla olevien saatavaksi kiinnostavan. Eikö Raamatun sanoma ole se, mitä Jeesus sanoi, että meidän tulisi opettaa kaikille kansoille, joista tulee tehdä opetuslapsia ja miten niitä opetuslapsia tulee ellei juuri Raamatun sanoman julistamisen kautta? Julistaminen taas ei kovin helposti onnistu ellei ole ymmärretävää Raamatun käännöstä.
Väitän, että tämä työ tehokkainta mahdollista resurssien käyttöä mahdollisimman laajojen ihmismäärien tavoittamiseksi evankeliumilla, mitä kukaan tässä maassa pystyy tekemään ja palvelee koko maailmanlaajaa kristillistä seurakuntaa tunnustuskunnasta riippumatta.
En nyt ota kantaa lähetysjärjestöihin, mutta ei varmaan ennen Gutenbergiä kauhean monella ollut omaa Raamattua saati omankielistä Raamattua. Silti kristinusko porskutti ihan hyvin. Siksi Raamatun käännöstyö, niin tärkeää kuin se onkin, pitäminen prioriteettin nro 1 ei välttämättä ole itsestäänselvyys.
1 tykkäys
Hyvin porskutti todellakin! Kansa ei ymmärtänyt kristinuskosta juuri mitään, kun ei tuntenut Raamattua, ei tosin osannut sen paremmin lukeakaan. Raamatun opetuskin taisi jäädä aika minimiin suurille joukoille. Onneksi oli Kirkon usko? Jos ajatellaan lähetystyötä, on Raamattu sen peruskivi, jota ilman työtä ei voi tehdä. Siksi kansankieliset käännökset ovat välttämättömyys.
Tuolla sivulla ei ole lainkaan ihmisiä. Siksi se ei kiinnosta. Kuka sitä tekee ja kenelle ja miten se vaikuttaa? Ymmärrän, että jos työ on turvallisuussyistä salaista, niin siitä ei netissä pahemmin kirjoitella, mutta luulisi, että edes osasta työstä voisi kirjoittaa, jos tuo on maailmanlaajuista.
Minulla on tuen kohteena eräs lähetti, joka tekee työtä Raamattujen ja kristillisen kirjallisuuden levittämiseksi suljettuihin maihin. Tuosta työstä ei tietenkään ole netissä tietoa. Olenkin päätynyt hänen tukirenkaaseensa, koska olen jossain joskus tavannut hänet henkilökohtaisesti.
Jos tahtoisin tukea kääntämistä, niin valitsisin kohteeksi aikoinaan samassa seurakunnassa olleen tutun kielitieteilijän, joka on lähetettynä Wycliffen kautta.
Lähettikirjeissä ja lähettien kertomana työ tulee läheisemmäksi ja mielenkiintoisemmaksi. Ei ole kyse vain rahan lähettämisestä, vaan tahdon myös tietää, millaisten asioiden puolesta tulisi rukoilla ja kiittää.
Numerot eivät vakuuta minua. Ihmisten kohtaaminen vakuuttaa ja se kun lähetit kertovat kuinka ihmisiä on kohdattu.
Seurasin joitain vuosia sitten hyvin läheisesti erään lähetin työtä. Hän oli sellaisessa teknisessä hommassa ja oli todella hyvä siinä, mutta se miten hän kertoi työstä oli todella tylsää. “Eilen oli sateinen sää. Ajettiin 560km kaupunkiin X ja sitten Y (joita tuskin kukaan lukija tietää tai tuntee). Paikalle tuli 10 ihmistä ja seuraavana päivänä 25.” Todella paljon säästä kirjoittamista, kilometrimääriä ja ihmiset olivat vain lukuja ja numeroita. Edes minä, joka olin läheinen ihminen, en meinannut jaksaa lukea niitä juttuja ja välillä tuli tunne, että onkohan sillä työllä mitään merkitystä. Lisäksi hän stressasi työstä kirjoittamisesta todella paljon ja se aina venyi ja venyi.
Onneksi ilmeisesti tajusivat siellä lähetysjärjestössäkin lopulta, että hän ei ole oikea ihminen kirjoittamaan siitä työstä. Muut siinä työssä mukana olevat osasivat paremmin kuvata, miten työ otettiin vastaan siellä kaupungeissa X ja Y ja pieniä tarinoita, kuinka se oli vaikuttanut erityisesti johonkin tiettyyn henkilöön.
Enkä tarkoita, että kaikkien lähettien pitäisi olla jotain sujuvia kirjoittajia, mutta lähetysjärjestöstä pitäisi löytyä sitä osaamista, että tuodaan sen työn merkitys esille. Jos lähetti ei osaa itse kirjoittaa siitä, niin häntä voi vaikka haastatella ja joku muu kirjoittaa työstä tukijoille.
1 tykkäys
Mihin tämä tieto perustuu?
Kristinuskon peruskivi on Jeesus, ei Raamattu.
Kiitos vastauksestasi. Osuit oikeaan julkisuussyiden suhteen. Kirjeet ovatkin ne kanavat, joilla asiasta kiinnostuneet saavat asiasta enemmän tietoa. Valitettavasti henkilökohtainen työn esittelykään ei johda aina siitä kiinnostumisen syntymiseen jos järjestön nimi on uusi eikä työn tekijöillä ole pätevyydestä, kyvykkyydestä ja Jumalan kutsusta huolimatta tunnettuutta. Joskus toivoisi ihmisten ihan oikeasti miettivän työn tuloksia ja vaikuttavuutta riippumatta siitä onko tekijöillä tunnettua nimeä vai ei.
Jos numerot eivät kiinnosta sinua, miksi sitten kyselit varojen käytön tehokkuudesta suhteessa kotimaan kuluihin ja itse työn tekijöiden saamiin kuluihin? Onko tässä joku ristirita?
Mitä tulee ihmisten kohtaamiseen, raamatukäännösten tarkastus ja kääntäjien kouluttaminen ei onnistu ilman ihmissuhdetaitoja. Kyse ei ole pelkästään akateemisesta, vaan myös hengellisestä työstä ja muutenkin kokonaisvaltaisesta ihmisten kohtaamisesta iloineen, suruineen ja kaikkine arkipäiväisyyksineen. Raamatunkäännöstyö vaikuttaa välittömästi kääntäjiin ja heidän seurakuntiinsa ja jatkuu kauaskantoisesti koko kieliyhteisön hengelliseen ja kokonaisvaltaiseen kasvuun ja kehittymiseen.
Totta, mutta mistä muualta saamme tietoa Jeesuksesta paitsi Raamatusta välillisesti tai välittömästi?
Varmaan se välitönkin on ihan hyvä. Jos naapurillasi on amharankielinen Raamattu ja naapurisi puhuu sinulle Jeesuksesta, onko siinä käännöksen kielellä yhtään mitään merkitystä? Varmaan olennaista tässä tilanteessa on, että naapuri puhuu Jeesuksesta.
Joo, mutta kuinka Jeesuksen voisi tuntea ilman Raamatun opetusta.
1 tykkäys
Raamatun opetuksen voi tuntea lukematta Raamattua. Esimerkiksi henkilö voi tulla uskoon lukematta kertaakaan Raamattua.
4 tykkäystä
Kirjoitin ilmeisesti epäselvästi, koska tulkitsit sen hieman eri tavalla kuin sen tarkoitin. Olen rahojen kohdentumisessa kiinnostunut lähinnä siitä, että ne menevät siihen kohteeseen johon niitä on kerätty. Jos tuo kohde/lähetti ei koko uransa aikana ja työnsä kautta tavoita kuin vaikka kaksi ihmistä Kristukselle, niin sitten on niin, ja silti uskon, että on voinut olla tärkeää olla lähettinä siellä jossain ja tavoittaa juuri ne kaksi.
Se, että rahaa kuluu kotimaan toimintoihin, on ok, jos ne ovat jotenkin liitoksissa siihen, mihin työhön rahaa kerätään. Tuen mielelläni järjestöjä, jotka ovat lähettiensä tukena kotimaasta käsin.
En kuitenkaan halua, että jos olen lahjoittanut ulkomaanlähetille, että niitä rahoja siirretään vaikkapa talousvaikeuksissa olevalle kotimaan piirille. En tiedä tapahtuuko tuota. Jos sattuu niin onnellisesti, että jokin lähetti saisikin kerättyä enemmän rahallista tukea kuin hän tarvii, niin toivon, että se ylimääräinen käytetään hänen työnsä kehittämiseen ja pidemmälle turvaamiseen eikä siirretä jonnekin muulle alalle, jossa on hetkellisesti suurempi tarve.
Nämä asiat eivät oikein tule esille tuolla sivustolla.
Kaikki on mahdollista sille joka uskoo.
1 tykkäys
Joku sen amharankielisen käännöksenkin on täytynyt kääntää. Muuten sitä ei voisi käyttää kertoakseen sen sanomaa eteenpäin. Jos pystyy lukemaan Raamattua omalla kielellään, voi tehdä sen milloin vain riippumatta siitä onko joku muu sitä sinulle suullisesti kääntämässä. Suullinen selitys ei myöskään ole aina niin virheetön kuin Raamatun teksti joko painettuna tai muistinvaraisesti opetettuna ja opeteltuna käännöksenä.
Olisi aika hankalaa jos kaikki seurakunnat olisivat pelkän alkukielis(t)en Raamatun varassa. Kaikilla ei ole aikaa, mahdollisuuksia eikä aina kykyäkään opiskella Raamatun kieliä. Ihmiset myös ymmärtävät paremmin ja kokevat Jumalan Sanan paljon henkilökohtaisemmin jos he kuulevat sen omalla kielellään. Kaikki eivät myöskään osaa tai ymmärrä muuta kuin omaa äidinkieltään.
Seurakunnan syntyminen, kasvaminen ja säilyminen tietyn kielen puhujien parissa on samoin paljon hankalampaa ilman omankielistä Raamattua. Jokainen voi tehdä mielikuvaharjoituksen ja miettiä millainen suomalainen seurakunta olisi ilman suomenkielistä Raamatun käännöstä.
1 tykkäys
Ja Raamatun lukija voi kääntyä sitten vaikkapa Jehovan todistajaksi, kun menee tulkitsemaan Raamattua väärin.
Ei varmaan kukaan sano, että Raamattua ei tarvitse kääntää ollenkaan. Mikään ehdoton välttämättömyys kääntymykseen tai seurakunnan syntymiseen se ei ole. Emme usko Raamattuun. Uskomme Jeesukseen.
1 tykkäys
Jokseenkin provokatiivinen kommentti, mutta yritän olla provosoitumatta.
Ei Raamatun kääntäminen ja sen lukeminen omalla kielellään tarkoita sitä, ettei seurakunnassa tulisi olla myös Raamatun opetusta. Aika vaikea on kuvitella, että joku latinan tai muun kuulijalle tuntemattoman Raamatun käännöksen popottaminen olisi parempi kuin seurakunnan jumalanpalveluksessa ääneen luettu omankielinen Raamatun käännös.
Paremmin julkisen Raamatun selityksenkin muistaa kun pystyy lukemaan itse kotona saman tekstin omasta Raamatun käännöksestään ja tarvittaessa voi myös arvioida yksityiskohtia Raamatun valossa. Arvioiminen on sitä tärkeämpää mitä kauempana seurakunta on apostolisesta opista. Tarkoitan selkeästi harhaoppisia (esim. antitrinitaareja) tai muuten käytännöiltään epäraamtullisia (esim. karismaattistyyppisiä) ryhmiä, jotka leviävät nimenomaan Raamattua tuntemattomien parissa. Eivät kaikki kristillisinä esiintyvät seurakunnat ole sitä mitä väittävät olevansa ja ilman hyviä Raamatun käännöksiä voivat väittää raamatulliseksi mitä tahasa Raamattua tuntemattomien parissa.
Emme usko Raamattuun, mutta luotamme sen sanomaan Jeesuksesta. Jeesuksestahan emme tiedä muualta kuin Raamatusta.
Tässä ei oikeastaan ratkaise Raamatun käännös tai se, että saa lukea omaa raamattua ja tarkistaa sieltä, tarkistaa onko oppi oikea ja miten vastustaa harhaoppia. Tämä on ehkä tyypillinen, mutta virheellinen ajattelutapa. On olemassa kirkko jonka piirissä olemalla, asioita ei ole vaikea ratkaista. Ja tämä on se alkuperäinen linja millä kirkko on alusta kulkenut ennen kaanonin muodostamista. Tätä ei tule ymmärtää niin, että vastustetaan raamatun kääntämistä. Ennen kirjallista traditiota on olemassa suullinen traditio ja tämän ymmärtäminen miten alkukirkko pärjäsi “ilman Raamattua” on avain moneen.
2 tykkäystä