Luterilaisuus ja ortodoksisuus samassa perheessä

Patriarkkamme on toki tunnetusti melko suopea katolilaisia kohtaan. :slight_smile: Toki hänenkin patriarkaatissaan elää monenlaista käytäntöä.

Voideltiinko muuten hänet? Yksi tuttu katolinen maallikko liitettiin sittemmin meille voitelemalla.

Muistaakseni voideltiin, mutta ihan varmasti mulle on jäänyt mieleen vain tuo pappeus.

1 tykkäys

Tää muuten koskee itse asiassa myös “harrastelijapappeja”. Kaikenlaista tuli Valamon vuosina nähtyä, ihan liikaa heitä joilla ei juurikaan liturgista tajua ollut… :smirk:

Jokainen pappi opettelee pappisvihkimyksensä jälkeen jumalanpalvelusten toimittamista vanhemman papin johdolla ainakin kuukauden ajan. Näin on jokaiseen pappeuden eri asteeseen vihityn kohdalla. Ainoastaan lukijalla voi olla edeltävää kokemusta omasta tehtävistään. Lukijana kun voi toimia maallikkokin.

Entisen katolisen papin pitää siis perehtyä jumalanpalvelusten toimittamiseen jonkun johdolla ja opiskella muutenkin, että hän voisi toimia pappina ortodoksisessa kirkossa. Katolisen papin ortodoksiseksi papiksi ottaminen perustuu kanoneihin. Kanoneissa säädetään, että skismasta palavaa saa pitää kirkollisen arvonsa, joka hänellä oli entisessä kirkossaan. Kanonia ei kuitenkaan voi soveltaa esim protestantteihin.

1 tykkäys

Ukrainassa ja Kreikassa on skismaatikkoja. Sen sijaan ei ole ihan itsestäänselvää, ovatko katolilaiset skismaatikkoja vai harhaoppisia.

Minua muuten välillä hämmentää maallikoiden lukeminen. Monesti tuntuu menevän, että kanttori lukee, vaikka lukijoitakin olisi paikalla. Se tuntuu vähän epäintuitiiviselta.

Minusta katolilaiset ovat skismaatikkoja, protestantit harhaoppisia. Rajaa on kuitenkin vaikea vetää. Ennen orientaaleista puhuttiin harhaoppisina. Kuitenkin meillä on sama uskontunnustus esim ns monofysiittien kanssa, kun taas katolilaisten kanssa ei sitä ole. Kanttori lukee jumalanpalveluksissa silloin kun vihittyjä lukijoita tarvitaan ponomareiksi.

1 tykkäys

3 viestiä siirrettiin uuteen ketjuun: Lukijat ja lukeminen jumalanpalveluksessa

On muuten mielenkiintoista, että ortodoksien välilläkin on näitä juttuja. Esimerkiksi Venäjän ortodoksisessa kirkossa suomalaisia ortodokseja pidetään melkoisen yleisesti skismaatikkoina/harhaoppisina yms. :worried:

1 tykkäys

Se nyt ei ole mitään uutta. Pitihän Stalinkin Karjalan Autonomista Neuvostotasavaltaa johtanutta Edward Unonpoika Gyllingiä harhaoppisena ja skismaattisena ja lopulta teloitutti tämän 1938 (joidenkin lähteiden mukaan vasta 1942). Gylling kun pyrki suomalaistamaan (s.o. suomenkielistämään) Karjalan ASNT:n.
Ei siis ole asenteet muuttuneet idässä miksikään vaikka Hrutsev, Gorba ja Jeltsin yrittivät jotain saada aikaan.

Ei mikään ihme, kun meillä on täällä Helsingissä piispana Ambrosius, joka sallii kaikenlaista. Toisalta Venäjällä varsinainen kansa (ja ilmeisesti osa papistosta myös) on valtavan tietämätöntä. Kaikki heidän tavoistaan poikkeaminen on sitten skismaa ja harhaoppisuutta.

3 tykkäystä

Tänään sitten saapuu perheemme ainoa ortodoksi toistaiseksi tuntemattoman pituiselle vierailulle Athos-vuorelta. Ilolla ja jännityksellä odotan!

10 tykkäystä

Anna niille aikaa. Teologisen sivistyksen taso noussee ajan myötä.

Millaista in ollut, haluatko jakaa tilannetta ja tuntemuksia?

Ihmeellistä. päivästä toiseen on saatu kuulla ihania ja ihmeellisiä kertomuksia. Tänään veimme poikamme Lammille, ortodoksiseen keskukseen (ihana paikka!) elämään siellä toistaiseksi. Tulevaisuus avoin. Hengellinen ohjaus tulee Athokselta. Minut on voitettu täysin. Lopun saa arvata…

9 tykkäystä

Saiko hän siis ohjaajaltaan ohjeen asettua Lammille? Onko siellä yhtään vakinaista asukasta, joka olisi vihitty munkiksi?

Ei ole yhtään vihittyä munkkia Lammilla. Eikä ole vielä virallisesti luostari tämä toimintakeskus. Mutta oli kehotettu menemään sinne heti kun itse haluaa.

Lammin keskus on mukava paikka kyllä pienen kesävisiitin perusteella. Ei se luostari (vielä? Aika näyttänee) ole, mutta hyvin luostarimaista elämää siellä tunnutaan vietettävän.

Valamo olisi ollut parempi vaihtoehto.

Vastaan ketjun avausviestiin. Miten luterilaisuus ja ortodoksisuus poikkeavat arjessa toisistaan.

Me otamme Jumalan kädestä sekä hyvät että huonot päivät. Ei ole eroa ortodoksin ja luterilaisen välillä tässä. Se että on onni olla lähellä Jumalaa, niin siinä ei kysytä kirkkokuntaa. Tai kun joutuu lukemaan valitusvirsiä, niin ei kysytä kirkkokuntaa.

Mitä tulee ulkonaisiin tapoihin, niin eroa varmasti on, mutta saakin olla. Ja ei ihminen välttämättä aina tarvitse ensisijaisesti oikeaa oppia, vaan empatiaa ja kavereita, joissa näkee Jeesuksen.

Taitaa olla aika erilaisia yhteisöjä. Eiks se ole ihan hyvä, että on toisessakin hiippakunnassa luostarimainen yhteisö. Mitä näitä kilpailuttamaan. :slightly_smiling_face:

2 tykkäystä