Sinulla kävi huono tuuri. Minulle tuo on ollut omassa seurakunnassa aina selvää. Ehkä 31 vuotta olisi ollut paikallaan?
D
2 tykkäystä
No ortodoksithan eivät sallineet uskoonsa kohdistuvia kysymyksiä tuossa “Ortodoksinen kirkko ja usko” ketjussa jolloin se ketju kuoli. Me luterialiset sallimme kyllä uskoamme koeteltavan, jopa niin paljon, että olemme antaneet siihen mahdollisuuden ennakkoasenteellisen tuumakissan leimaavaa otsikkoa myöten. Mutta ei tuo otsikko ole minulle kynnyskysymys, en myy maatani vaikka sitä ei vaihdettaisikaan. 
1 tykkäys
@9x tarkoittaa ilmeisesti, että uskominen on sekä aktiivinen että passiivinen toiminto samanaikaisesti. Myös ei-luterilainen kristitty voi allekirjoittaa sen, että “hänessä me elämme ja liikumme ja olemme.” (Ap. t. 17:28) Paljon asioita tapahtuu tiedostamattomassa, jonka seurauksena on ajatuksia, tunteita ja tekoja.
1 tykkäys
Jep! Uskominen on myös Pyhän Hengen synnyttämä aktiivinen toiminto fides activa.
Uskominen on varmasti tuota, samoin pyhitys tästä ei kuitenkaan tule sellainen kuva. Vastaahan 9x näin ( ks. alla) , puhumatta mitään ihmisen kilvoittelusta ja aktiivisista ponnisteluista. Kuten Raamattu sanoo; “joka lihassa kärsii, se lakkaa synnistä, tähän liittyen toinen kohta; " ette ole vielä verille asti tehneet vastarintaa taistelussa syntiä vastaan” . Pelkästään nämä kohdat kertovat ihmisen aktiivisesta osallistumisesta. Hevospari olisi ymmärrettävä paremmin näin selitettynä. >Totta on sitten kyllä tuo ellei Jumalan armo auttaisi ihmistä kaikki olisi turhaa. Ja vielä Jumala ei vaadi meiltä mahdottomia, kunhan otamme ristimme, joka jokaisella on erilainen, voimien mukaan. Pakotamme tahtomme, harjoitamme vanhurskautta ja täytämme lakia.
Tätä kuvaa myös hyvin Synaksaario 10.1.
" Gregorioksen ajattelun yksi keskeisiä kulmakiviä on se, että ihminen on luotu Jumalan kuvaksi, heijastamaan Hänen täydellisyyttään ja vapauttaan. Vapauden väärinkäytön tähden turmelukseen langenneena, kuolevaisuuden ja himojen ”nahkaiseen vaatteeseen” verhoutuneena ihminen tarvitsee uudistumista. Luomakunnan palaaminen alkuperäiseen tilaansa Jumalan yhteydessä ja ihmisen pääsy papilliseen ja kuninkaalliseen tehtäväänsä tulevat mahdolliseksi Kristuksen inkarnaation kautta. Kasteen kautta ihminen liittyy Kristuksen mystiseen ruumiiseen, ja tällöin Hänen läsnäolonsa voi virrata ihmisessä yhä enemmän ja enemmän. Näin ihmiselle avautuu päättymätön kehitys kohti sekoittumatonta yhtymistä äärettömään Jumalaan. Kristus on avannut tien, jolla kristitty ja koko ihmiskunta, vieläpä koko luomakunta voi kirkastua.
Gregorioksen ajattelulle on tyypillistä, että se jää aina avoimeksi ylöspäin. Hengenelämälle ei ole minkäänlaista ylärajaa ajassa eikä ikuisuudessa. Gregorios kirjoittaa esimerkiksi Mooseksesta: ”Hän ei pysähtynyt kiivetessään vaan oli aina liikkeessä ylöspäin. Hän ei rajannut nousuaan tähtiin. Kun hän oli asettanut jalkansa niille portaille, joita pitkin Herra itse oli kulkenut, hän oli jo liikkeessä kohti seuraavaa askelmaa. Mooses jatkoi nousemista yhä korkeammalle, sillä hän löysi aina korkeimman saavuttamansa askelman takaa uuden askelman.” Tämä on ihmisen ja luomakunnan kutsumus."
Se on eri asia kuin ongelmalliset taustaoletukset. Joista itse asiassa on osoitettavissa, että The ongelmallinen taustaoletus ei ehkä ollutkaan sellainen (nominalismi). Kirjallisuusviittauksia aiemmissa ketjuissa.
Tällä hetkellä ongelmallisin oletus on se, että Leijona olettaa että hän tarjoaa luterilaisuudesta aidoimman ja oikean tulkinnan ja että kun Leijona puhuu luterilaisuudesta, niin se on viimeinen sana aiheesta. Se on iso ongelma. Todella iso ongelma.
D
2 tykkäystä
Kyllä siellä sallitaan kysymyksiä ja vastauksiakin annetaan, Ei se ole kuollut, mihin kirkko kuolisi, ei ainakaan Jeesuksen mukaan.
En tarkoittanut kirkon, vaan viestiketjun kuolemaa.
Muuten tuohon fides actualiksessa on syvällinen peruste lapsikasteelle. Kun Pyhä Henki synnyttää uskon, niin usko on silloin täysin riippumaton kaikista ihmislähtöisistä edellytyksistä. Silloin lapsi voi olla uskossaan samalla viivalla teologian tohtorin kanssa, vaikka ei kykenekään ilmaisemaan uskoaan sanallisesti samassa mittakaavassa.
1 tykkäys
Taisit mainita joskus tämän kirjan positiivisessa hengessä?
Kyllä! Se on yksi parhaista kastekirjoista, jonka olen lukenut. Eero tuo loistavasti esille siinä Lutherin kastekäsityksen!
Mietin hieman forenssista vanhurskauttamisoppia, jossa vanhurskauttaminen erotetaan pyhityksestä, vaikka pyhitys kuuluu sillä tavalla vahurskauttamiseen, että se on seurausta siitä. Voin hyvin uskoa, että forenssiseen oppiin pohjautuva julistus ja sielunhoito on rauhoittanut lukemattomien ahdistettujen omiatuntoja, jopa monia kauan kristittyinä eläneitä. Kun monien sisin on syyttänyt ahdistavasti lain valossa tai kun kristitty ei ole huomannut muuttuneensa siinä määrin kuin on aikaisemmin toivonut, niin on vaikea minun ajatella näiden ihmisten kohdalle jotain muuta kristillisesti rauhoittavampaa kuin usko siihen, että pelastuksen perusta on kokonaan ihmisen ulkopuolella.
1 tykkäys
Vanhurskautus on Jumalalta, täydellisyyttä, Jumalalle kelpaamista. Siihen ei pidä nähdä vaivaa vaan ottaa se vastaan, lahjana. Tämä ikäänkuin pieni ele ihmisen puolelta avaa pääsyn kaikkein Pyhimpään, jota myös Isän sydämeksi kutsutaan.
Vanhurskautuksessa alkaa matka, jonka jokainen askel on vapaaehtoista. Siis päivittäinen suostuminen Tiellä kulkea vie vanhurskautetun sisäisiin rikkauksiin, siunauksiin. Ulkoiset näennäiset siunaukset ovat seireenien laulua, vaikka ne ovat leijonan karjuntaa. Eli riippuu mitä ja mihin vilkuilemme, kiinnitämme katseemme. Suoraan edessä on Taivas, tien vierellä vilkkuvat kiusaukset.
Juuri näin! Näitä asioita kun ei opita pelkästään kirjoja lukemalla, vaan lain valossa oman syntisyyden syyllisyytenä kokemisen kautta. Näin olen minäkin näitä asioita oppinut oman syntiturmelukseni tuntemisen kautta, jonka Jumalan Henki on minulle näyttänyt ja ohjannut sitä kautta ainoaan vaihtoehtoon, uskoon.
Minut konfirmoiti Suomessa. Oma opetus Suomi ja Ruotsi opettivat attä Jumalan armo tekee muutos meidän sisällä, ja tuo on elämän mittainen prosessi. Toki opetus että Jumala pukee “ulkoisesti” kokonaan vanhurskaus, mutta se seuraa mitä kasteessa tapahtuu. Kaste on vanhurskauttamisen hetki ja siitä alkaa koko elämä pitkä matka.
1 tykkäys
Paavalinkaan kirjeet, jotka ovat paikoin hyvin opillisia, eivät ole täysin yksiselitteisiä tai sellaisia, joista ei enää kiisteltäisi uskovien ja eksegeettien kesken. Paavaliltakaan ei saa yksiselitteistä tai absoluuttisen varmaa vastausta siihen, onko monergistinen näkemys kääntymyksestä kuolemaan asti pelastuksen selittäjä.
Uusi testamentti muutamassa kohdassa selvästi opettaa, että Jumala haluaa kaikkien pelastuvan. Koska Uusi testamentti antaa aika selvästi myös ymmärtää, että ihmisiä joutuu kadotukseen, järkeen käyvä johtopäätös on, että ihmisen Jumalan yksinvaikuttavuudesta riippumattomalla valinnalla on vaikutusta ihmisen iankaikkisuusosaan, jos oletamme, että koko Uusi testamentti on Jumalan Hengen inspiroima ja koherentti.
Ilmeisesti kannatat ei-luterilaista monergismin hylkäävää käsitystä siinä yhteydessä, kun sanot: “Tämä ikäänkuin pieni ele ihmisen puolelta avaa pääsyn kaikkein Pyhimpään”. Kun käytät myöhemmin sanaa vapaaehtoinen, niin sitä sanaa voi käyttää myös kompatibilistisessa mallissa, mutta mitä ilmeisimmin tarkoitat jonkinlaista synergististä vapaaehtoisuutta.
1 tykkäys
Paavalin luetun ymmärtämisestä täällä on puhuttu paljon, miten eri kirkkokuntiin kuuluvat lukevat Paavalin tekstejä.
Miten on pyhän Kleemensin laita, miten häntä luetaan?
Minulla ei valitettavasti ole käsillä suomennosta tästä, mutta lainaan pari kohtaa kirjeestä korinttilaisille.
We see, then, how all righteous men have been adorned with good works, and how the Lord Himself, adorning Himself with His works, rejoiced. Having therefore such an example, let us without delay accede to His will, and let us work the work of righteousness with our whole strength.
Pyhän Kleemensin kirjeestä korinttilaisille
Alkaako tuntumaan liialliselta vaatimukselta? Aiemmin tässä kirjeessä Kleemens on todennut että olemme saaneet Jumalan oikeutta uskon kautta, emme hyvien töiden kautta. Sen jälkeen hän alkaa opettamaan kuinka jokainen oikeutta saanut ihminen on koristettu hyvillä teoilla.
Sanassakin seisoo:
Kun me tarkoin noudatamme tätä lakia, jonka Herra, meidän Jumalamme, on antanut, niin Herra katsoo meidät vanhurskaiksi.(5.Moos 6:25)
Ja Jeesus sanoo että laista ei katoa pieninkään piirto, mutta että hän täydellistää sen. Siitä Kleemens tuossa opettaa. Se joka rakastaa, täyttää koko lain.
Let him who has love in Christ keep the commandments of Christ. Who can describe the [blessed] bond of the love of God? What man is able to tell the excellence of its beauty, as it ought to be told? The height to which love exalts is unspeakable. Love unites us to God. Love covers a multitude of sins.
Pyhän Kleemensin kirjeestä korinttilaisille
Luterilaisuudessa on aina opetettu että emme pelastu tekemällä hyviä töitä vaan teemme hyviä töitä koska olemme pelastetut. Kleemens on selvästi Lutherinsa lukenut.
D
1 tykkäys
Kysymys kuuluu: Kuka ihme opettaa että hyviä töitä tekemällä saa Jumalan oikeutta?
Niitä tekemällä kasvaa rakkaudessa pyhyyteen, mutta se ei ole tekojen seuraus vaan kasvu rakkaudessa täydelliseen rakkauteen eli pyhyyteen on Jumalan antaman oikeudenmukaisen tuomion seuraus.
1 tykkäys
En tiedä. Aika moni tietämättään.
D
1 tykkäys