Eikös teillä(kin) ole vaatimus reliikistä ehtoollisen valmisteluun? Apostolinen suksessio papilla on tietenkin.
Taitaapi näin virallisesti olla…Kirkkojen ja kappelien alttarissa on aina repliikkejä. Jos messua vietetään muualla, ymmärtääkseni esim pöydälle levitettävässä liinassa on ommeltuna reliikki. Mutta tässä kyseisessä tapauksessa ei ollut liinaa(kaan)…
Koolla oli sääntökuntalaisia.
Ei Luther eikä Raamattu eikä Jumalakaan katso syntiä sormiensa läpi. Vähä Katekismuskin suorastaan tuntuu vaikeasti lakihenkiseltä ennen kuin oikea armo Kristuksessa avautuu.
On tasan kaksi mahdollisuutta, joko täytät lain viimeistä piirtoa myöten tai nöyrryt armoon. Ihminen todellakin joutuu nöyrtymään. Silti ei jäljellä oleva vanha ihminenkään saa tehdä vapaasti syntiä, aina joutuu nöyrtymään.
18 Olette päässeet vapaiksi synnin orjuudesta ja palvelette nyt vanhurskautta – 19 käytän yksinkertaista kieltä, jotta voisitte ymmärtää minua. Ennen te annoitte itsenne saastaisuuden ja pahuuden palvelukseen ja saitte aikaan pahuutta. Antautukaa nyt palvelemaan Jumalan tahtoa, niin hän pyhittää teidät. 20 Kun olitte synnin orjia, ette voineet palvella vanhurskautta. 21 Minkä sadon te siitä korjasitte? Kaikkea sellaista mitä nyt häpeätte, sillä sen loppuna on kuolema. 22 Mutta kun nyt olette päässeet vapaiksi synnistä ja tulleet Jumalan palvelijoiksi, te korjaatte satona pyhityksen ja saatte lopuksi ikuisen elämän. 23 Synnin palkka on kuolema, mutta Jumalan armolahja on iankaikkinen elämä Kristuksessa Jeesuksessa, meidän Herrassamme.
2. Kor. 6:1–10
1 Jumalan työtovereina me vetoamme teihin: ottakaa Jumalan armo vastaan niin, ettei se jää turhaksi! 2 Hänhän sanoo: – Oikealla hetkellä olen kuullut sinua, pelastuksen päivänä olen tuonut sinulle avun. Juuri nyt on oikea hetki, juuri nyt on pelastuksen päivä. 3 Me emme anna kenellekään missään asiassa loukkaantumisen aihetta, jotta palveluvirkaamme ei moitittaisi. 4 Kaikessa me osoitamme olevamme Jumalan palvelijoita. Me kestämme sitkeästi vaikeudet, vaivat ja ahdingot, 5 ruoskimiset, vankeudet, mellakat, raadannan, valvomisen ja paastoamisen. 6 Mielemme on puhdas, meillä on tietoa, kärsivällisyyttä ja ystävällisyyttä, meillä on Pyhä Henki, vilpitön rakkaus, 7 totuuden sana ja Jumalan voima. Aseinamme ovat vanhurskauden miekka ja kilpi. 8 Meitä kunnioitetaan ja halveksitaan, meitä panetellaan ja kiitellään. Meitä pidetään villitsijöinä, mutta me puhumme totta. 9 Meitä kohdellaan tuntemattomina, mutta me olemme liiankin tunnettuja. Olemme lähellä kuolemaa mutta silti elossa, pahoinpideltyjä mutta yhä hengissä, 10 murheellisia mutta aina iloisia. Olemme köyhiä, mutta teemme monia rikkaiksi meillä ei ole mitään, mutta omistamme kaiken."
(Silti Paavalilla oli terve synnintunto ja Pietari lankesi, mutta nousi. Lutherkin sai nousta raskaista synneistään eikä todellakaan pitänyt itseään esimerkkinä. Fariseukset pitivät eivätkä uskoneet Jeesusta Kristukseksi.)
Täältä ja (Radio Dei) on tullut luettua ja kuunneltua niin hirveitä (vihollisen) hyökkäyksiä, että muistutan itseäni tällä ydinasialla, joka kaikkien tulisi oikein ymmärtää ja sisäistää, vaikka ei olisi ikinä kuullut mitään Lutherista yms.
“**Luterilaisina kristittyinä meille vanhurskauttamisoppi on aina se opinkohta, jonka varassa kaikki muu seisoo tai kaatuu. **”
2 tykkäystä
Onko tämä se Concordian kääntämä Lutherin selitys Psalmille 51?
Oikein hyvä ja kaikille tarkoitettu kirkkokuntaan katsomatta!
Ei ole tuo, vaan sen nimi on täsämälleen “Armahda minua, Jumala.” Jos haluat ostaa kirjan itsellesi niin tilaa Luther-Divarista. Eikä maksa kuin kympin ja on yksi Lutherin parhaita teoksia , noin 130 sivuinen.
1 tykkäys
Evankeliumijuhlilta tarttui mukaan 2 pientä nidettä: Herran siunauksen selitys sekä Lutherin Seitsemän katumuspsalmia.
Molemmat Halosen kojusta!
2 tykkäystä
Tuo Herran siunaus -kirjanen on Jukka Norvannon opus.
1 tykkäys
Jumalan sanan tulkitseminen ei salli sanasta luopumista, vaan sana ja Henki yhdessä ainostaan voi selittää sanaa, valaista.
Eilen oli keskustelua erään papin kanssa tulkitsemisesta. Jäi sellainen kuva, että erilaisille tulkinnoilla sallitaan tilaa. Aivan sen tähden, koska ei nähdä, mitä vahinkoa se tuottaa.
Enpä olisi uskonyt mihin nämä Sleyllä vierailuni johtavat. Luen luterilaisia tunnustuskirjoja. Ja nämähän ovat todella vahvaa ruokaa!
Augsburgin tunnustuksen puolustus, X uskonkohta
Kymmenes uskonkohta on hyväksytty. Siinä me tunnustamme sen käsityksemme, että Kristuksen ruumis ja veri ovat Herran ehtoollisessa todellisesti ja olemuksellisesti läsnä ja että ne todellisesti tarjotaan näkyvien aineiden, leivän ja viinin mukana niille, jotka sakramentin vastaanottavat. Tätä käsitystä me asiaa tunnollisesti tutkittuamme ja selviteltyämme puolustamme järkähtämättömästi. Paavali näet sanoo, että (1 Kor. 10:16) leipä on osallisuus Herran ruumiiseen jne. Jos Herran ruumis ei olisikaan todellisesti läsnä, ei leipä olisi osallisuus Kristuksen ruumiiseen, vaan ainoastaan hänen henkeensä.Tiedossamme on, ettei ainoastaan Rooman kirkko pidä kiinni siitä, että Kristus on ruumiillisesti läsnä, vaan myös kreikkalainen kirkko on samaa mieltä ja on vanhastaan ollut sillä kannalla. Senhän todistaa heidän ehtoollisliturgiansakin: siinä pappi selvin sanoin rukoilee, että leivästä sen muututtua tulisi itse Kristuksen ruumis. Samoin bulgarialainen teologi (Theofilaktus), meidän mielestämme melko terävä kirjailija, sanoo selkeästi, ettei leipä ole ainoastaan ulkonainen muoto, vaan muuttuu todella lihaksi. Samoin on olemassa Kyrilloksen lausuma, jossa hän Johanneksen 15. lukua selittäessään opettaa, että Kristus ehtoollisessa tarjotaan meille ruumiillisesti. Hän sanoo näin: “Me myönnämme hyvinkin, että oikea usko ja vilpitön rakkaus yhdistävät meidät hengellisesti Kristukseen. Mutta me torjumme jyrkästi sen käsityksen, ettei meillä olisi mitään mahdollisuutta yhdistyä häneen ruumiillisesti. Tätä me väitämme Raamatulle aivan vieraaksi ajatukseksi. Kukapa olisi epäillyt sitä, että Kristus on tässäkin mielessä viinipuu ja me oksia, jotka siitä saamme elämää? Kuulehan, mitä Paavali sanoo: (1 Kor. 10:17) ‘Me kaikki olemme yksi ruumis Kristuksessa’, sillä (Room. 12:5) ‘vaikka meitä on monta, me olemme kuitenkin yhtä hänessä. Me olemme kaikki tuosta yhdestä leivästä osalliset’. Vai luuleeko joku ehkä, että salatun siunauksen voima jää meille tuntemattomaksi? Kun se kerran on meissä, eikö ehtoollisen antama yhteys Kristuksen ruumiiseen saa aikaan sitä, että Kristus asuu meissä myös ruumiillisesti?” Ja vähän edempänä hän sanoo: “Tämän johdosta on asiasta ajateltava niin, ettei Kristus asu meissä ainoastaan sinä mielentilana, jota me sanomme rakkaudeksi, vaan että me myös olemme osalliset hänen luonnostaan.” Tätä lainausta emme ole tähän ottaneet sitä varten, että panisimme nyt vireille keskustelun asiasta - eihän Keisarillisella Majesteetilla ole tätä uskonkohtaa vastaan huomauttamista - vaan siitä syystä, että jokainen, joka sen lukee, entistä selvemmin käsittäisi, että me puolustamme sitä koko kirkon hyväksymää kantaa, että Herran ehtoollisessa Kristuksen ruumis ja veri ovat todellisesti ja olemuksellisesti läsnä ja että ne todellisesti tarjotaan näkyvien aineiden, leivän ja viinin mukana. Me puhumme nimenomaan elävän Kristuksen läsnäolosta; tiedämmehän, (Room. 6:9) ettei kuolema enää häntä vallitse. X uskonkohta. Herran ehtoollinen - Augsburgin tunnustuksen puolustus - Luterilaiset tunnustuskirjat | Suomen ev.lut. kirkko
4 tykkäystä
Onkos tämä saarna jossain kirjassa suomeksi?
“The Restoration Of The Divine Image Through Christ” ~ A Sermon By C. F. W. Walther On Mark 7:31-37 | Trentdemarest
Miksi kummassa en ole huomannut tällaista puolta luterilaisuudessa?
1 tykkäys
Arvostettu ja tunnustettu saarnaaja. En jaksanut syventyä englanniksi, voisi kokeilla kääntäjää?
Laki ja evankeliumi (C.F.W. Walther) – kristillinenkirjakauppa.fi
Walther’s Page - Lutheran Watchman
Tällä sivustolla näyttäisi olevan muutama Waltherin saarna kokonaisuudessaan.
Suomeksi netistä näyttää löytyvän pari yksittäistä Waltherin saarnaa, lähinnä Suomen tunnustuksellisen luterilaisen kirkon sivuilta.
Suomen Tunnustuksellinen Luterilainen Kirkko
Näitä ei ilmeisesti ole paljon käännetty suomeksi kovinkaan monta. Vai olenko oikeassa?
Amazonin kautta näyttää olevan englannin kielisiä saarnakokoelmia kohtuuhinnalla saatavissa.
Minua lähinnä kiinnostaa se, onko Waltherin saarnoja julkaistu Suomessa millään kielellä, edes jonain yksityisinä monistesarjoina tms.
Näiden netistä löytyvien saarnojen pohjalta on kyllä sanottava että jos tällaista luterilaista eetosta löytyy jostain seurakunnasta niin se seurakunta kiinnostaa kyllä vahvasti. En ole tälläkään foorumilla saanut luterilaisuudesta tällaista kuvaa, kuin Waltherin saarnoista. Syy ei tietenkään välttämättä ole foorumin luterilaisissa, oma vastaanottavaisuutenikaan ei aina ole ollut parhaimmasta päästä. Sleystä on kyllä ollut omalla paikkakunnalla hyvät kokemukset.
2 tykkäystä
Pakko vielä kysyä, lukevatko luterilaiset Waltherin saarnoja? Näiden “vibat” eivät tunnu ihan sellaiselta mihin olen törmännyt suomalaisessa luterilaisuudessa. Tai sitten en ole törmäillyt tarpeeksi. Ovatko nämä sitä luterilaisuutta mikä esimerkiksi tämän foorumin luterilaisille on tuttua? Sillä jos ne ovat, minun täytyy resetoida omat käsitykseni ja pian.
Tosin, on sanottava että kansankirkko ei ole enää lapsuuteni jälkeen kuulostanut tältä kuin harvakseltaan ja tiettyjen saarnaajien paikalla ollessa.
Varmaan 9x:lle on. Eikös hänen entinen nikkinsä ollut Walther?
1 tykkäys
Ei varmaankaan riviluterilaiset, mutta LHPK ja muut (ääri)luterilaiset kyllä ja ilman muuta luterilaiset teologit ja lehdissä on ollut kirjoituksiansa, joten minullekin tuttu.
Kyllä, meillä on ollut Walther keskuudessamme jo pitkään. Sehän tässä minua hieman huvittaakin. Katsotaan mitä @9x vastaa, jos vastaa.
Tätä etsin pitkään netistä englanniksi, olisi pitänyt vaan heti etsiä suomeksi. Walther: Kristus herätetty kuolleista, maailma päästetty synneistä (saarna). STLK:n sivuilta pdf-tiedosto.
Microsoft Word - CFWW_Kristus herätet.rtf
Täytyy sanoa että virkistyin näiden Waltherin saarnojen yhtäkkisestä löytymisestä kohdallani.
1 tykkäys
Minä en enää ole, jos olen koskaan ollutkaan mikään Walther fani, otin aikoinaan hänen nimensä nikiksi ihan vain sen takia, että hän oli Missouri-synodin perustaja. En esim. pitänyt hänen hartauskirjastaan, koska siinä asetettiin pyhitys jotenkin outoon valoon, suoraan sanoen siinä oli lainomaista tekstiä. Mutta tuota kysymääsi saarnaa häneltä ei suomeksi löydy. Kritisoin myös tuota hänen maailmanvanhurskauttamisoppiaan jonkun verran Olav-Valen Sendstadin hengessä. Mutta palaan siihen myöhemmin, nyt on vähän kiire.
Jos viittaat tällä tuohon saarnaan Kristuksen ylösnousemuksesta, niin se on hyvin katolinen näkökulma asiaan. Mikä lienee sitten luterilaisille paremmin sopiva näkökulma, en osaa sanoa. Amerikkalaiset konservatiivisemmat luterilaiset näkyvät arvostavan Waltheria aika paljon.
Arvasin myös sen että Walther saattaa kuulostaa monille suomalaisille luterilaisille lakihenkiseltä. Minun korvaani hän kuulostaa hyvin evakelisen armolliselta. Luulisin että kyse on myös siitä mitkä “lasit päässä” Waltheria luetaan ja minkä tyyppiseen temaattiseen kuvastoon saarnoissa on tottunut. Itse pidän saarnoista joissa kristityltä myös vaaditaan jotain. Ennen uskoontuloa sitä eli miten sattuu joka korvasyyhyn perässä vaikka millään ei oikeastaan ollut mitään arvoa. Jumalan minuun varustamiin asioihin haluankin pistää vähän likoon yritystä, se on sen arvoinen tavoite. Jos Jumala on minut varustanut, uskolla, vanhurskauttamisella ja uudestisyntymisellä, minulta voi myös vaatia jotain, voimieni mukaan.
Olen jonkin verran meidän unio-ketjun aloittamisen jälkeen perehtynyt ketjussakin mainitun Jordan Cooperin luentoihin, missä hän osaa hyvin selittää Waltherin omalle aikakaudelle ominaisen, näennäisesti lakihenkiseltä kuulostavan sanoman, luterilaisella armollisuudella. Tämä vetoaa minuun, koska olin itsekin katolisella mittapuulla sellainen katolilainen joka tulkitsee kaiken armon ja Jumalan rakkauden kautta.
On hyvä kuitenkin tietää että luterilaisia on monenlaisia. Tämä on minulle nimittäin jonkin verran uutta, vaikka tälläkin foorumilla on ollut hyvin erilaisia luterilaisia. Että jos tulisi sellainen paikka jossa pitäisi alkaa luterilaiseksi, niin tietäisi että samansuuntaisia kristittyjä kuin minä löytyy luterilaistenkin keskuudesta.