Asiat ovat tai eivät ole totta riippumatta siitä, kuka ne sanoo. Tämä on ihan rationaalisen ajattelun perusasia.
Ainoastaan moraalin kysymyksissä voidaan huomioida se, kuka sanoja on. Tällä en tarkoita, että murha tai homoseksi olisivat oikein tai väärin riippuen siitä, keneltä kysyy. Vaan tarkoitan, että jos asiasta on epäselvyyttä, ja tarkoitus on saada siitä selvyys, niin silloin kannattaa valikoida se taho, miltä siitä pienimmällä vaivalla saa varmuuden.
En minä mitään sellaista tiedä. Kerroin jo joskus aikaisemmin, että menetin kiinnostukseni Raamattuun joksikin aikaa kirkkokunnan vaihtoni jälkeen. Toisaalta siksi, että oletin Raamatun olevan jotenkin luterilaisten vahvaa aluetta, ja että joutuisin tasapainoilemaan sen ja kirkon tradition välillä.
Toisaalta siksi, että niin helluntailaisuuden kuin Lasarus-veljien jälkeen minulla on ollut sellainen kausi, että kun lukee Raamattua, niin sen tulkitsee automaattisesti heidän tavallaan. Joten kun antaa asioiden hetken jäähtyä, niin ne vääristyneet tai tarkoitushakuiset tulkinnat jäähtyvät myös.
Mutta nyt, kun olen vähän asiaan palannut edellisen ja tämän vuoden aikana, olen alkanut havaita, että ei luterilaisuudella ole Raamatun kanssa mitään tekemistä. Luterilaisuus on kokoelma irrallisia ideoita, jotka löytyvät jos Raamatusta leikkelee irti todistuslauseen sieltä ja toisen täältä. Luther itse oli sensuroimassa ja heittämässä pois isoja osia Raamatusta. Sen pelkästään pitäisi kertoa jotain. On väärin kuvitella tai antaa ymmärtää, että Luther jotenkin tuli järkiinsä tai muutti mielensä. Mutta yhtä väärin on väittää, että luterilaisuus jotenkin perustuu Raamattuun niin kauan kuin ne kohdat edelleen ovat siellä.
Myös, kun olin loikkaamassa kansankirkosta Lasarus-veljien matkaan, menin kyselemään tutulta nuoriso-ohjaajalta asioita joistain kohdista Raamatussa. Hän täysin luterilaiseen tapaan selitti ne pois tai kumosi ne luterilaisella ideologisella ajattelulla.
Oikeastaan luterilainen jaottelu lakiin ja evankeliumiin toimii leikkurina, jonka mukaan Raamatussa on ne kohdat, jotka kumotaan ja ne kohdat, joilla edelliset kumotaan.
Voisit välttää tällaisen örkin logiikan sillä, jos edes yrittäisit kysyä itseltäsi, että mitä käytetyt sanat tarkoittavat. Luterilaisuus on nominalistinen ideologia. Raamatussa on kohtia, jotka ovat totaalisesti nominalistisen ideologian vastaisia. Tässä ei ole mitään osoitettavaa. Riittää, että ymmärtää käytetyt käsitteet.
Tämä on vähän kuin pelaisin Monopolia, siirtelisin omaa nappulaani edullisempaan paikkaan jonkun toisen vuorolla, kaikkien nähden, ja jonkun huomauttaessa vaatisin häntä todistamaan asian. He kerran jaksaisivat sanoa minulle, että se oli ruudussa tuo ja siirsin sen ruutuun tuo, ja että se on sääntöjen vastaista. Mutta voisin sanoa siihenkin, että en usko ja että haluan todisteita. Seuraavalla kerralla he videoisivat tilanteen. Vastaisin siihenkin, että en usko, haluan todisteita.
Kivet ja männynkävyt tekevät kunniaa Jumalalle sillä, että ne eivät kykene tuollaiseen luotujen asioiden väärinkäyttöön, kuten kieli ja ajattelu, vaan ne ovat aina yksiselitteisesti niin totta kuin voivat olla.